Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Manian jälkeen taas kova pudotus pohjalle
05.08.2020 |
Miten sitä aina kuvitteleekin että tää paska ei enää palaa takas ja olo on niin hyvä mutta mikään ei tuu ikinä muuttumaan. tässä sitä taas ollaan mikään ei tunnu miltään. Niin tyhjä olo etten voi ees sanoilla kuvata. Univelkaa niin paljon mutta en vaan kykene nukkumaan. Petollinen sairaus
Kommentit (32)
Ihminen kokee maniassaan kuitenkin suurimman mahdollisen onnentunteen, mitä terve ihminen ei ehkä koskaan tule kokemaan. Odota vaan rauhassa, että masennus muuttuu maniaksi uudestaan ja sitten kaikki on taas paremmin kuin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:lle voimia
ja muistakaa syödä lääkkeenne myös silloin kun alkaa tuntua hyvältä!
Syö lääkkeesi äläkä käytä päihteitä. Niin helppoa se on.
Vierailija kirjoitti:
Ap:lle voimia
ja muistakaa syödä lääkkeenne myös silloin kun alkaa tuntua hyvältä!
Kiitos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu. Pakko olla jotain maniaa, vaikka en käy omasta mielestä ajatuksissani tai liikkeissäni nopeella. Ei vaan väsytä. Ei tule edes haukotusta vaikka jäisi yksi päivä nukkumatta täysin. Ahdistus ja kiukkuisuus joka päiväistä. Itkisin jos pystyisin. En haluaisi tällainen olla, mutta kun olo on tuskainen nukkumattomuudesta. Ketikään ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Pakko olla jotain maniaa, vaikka en käy omasta mielestä ajatuksissani tai liikkeissäni nopeella. Ei vaan väsytä. Ei tule edes haukotusta vaikka jäisi yksi päivä nukkumatta täysin. Ahdistus ja kiukkuisuus joka päiväistä. Itkisin jos pystyisin. En haluaisi tällainen olla, mutta kun olo on tuskainen nukkumattomuudesta. Ketikään ei auta.
Kamalaa :( Yritä jaksaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Pakko olla jotain maniaa, vaikka en käy omasta mielestä ajatuksissani tai liikkeissäni nopeella. Ei vaan väsytä. Ei tule edes haukotusta vaikka jäisi yksi päivä nukkumatta täysin. Ahdistus ja kiukkuisuus joka päiväistä. Itkisin jos pystyisin. En haluaisi tällainen olla, mutta kun olo on tuskainen nukkumattomuudesta. Ketikään ei auta.
Kamalaa :( Yritä jaksaa <3
Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä kauheeta pudotusta ja masista ei tule, jos ei ensin ole maniaa. Lääkityksellä sen "ihanan" manian saa torpattua! On tässä muidenkin siedettävä tasaista arkea ilman suuruudenhulluja kuvitelmia ja vauhtia.
Vierailija kirjoitti:
lääkitys kohdilleen.
Joillekin ei löydy ikinä toimivaa lääkitystä, nih!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
lääkitys kohdilleen.
Joillekin ei löydy ikinä toimivaa lääkitystä, nih!
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Okei? Mitä haluat täältä vastaukseksi?
Mitä se sulle kuuluu?
Älä välitä näistä tyhmistä kommenteista.
Paljon tsemppiä aloittajalle! Toivottavasti olo paranee pian.
Vierailija kirjoitti:
Sitä kauheeta pudotusta ja masista ei tule, jos ei ensin ole maniaa. Lääkityksellä sen "ihanan" manian saa torpattua! On tässä muidenkin siedettävä tasaista arkea ilman suuruudenhulluja kuvitelmia ja vauhtia.
Masennukseen putoaminen on kyllä hirveää ilman maniaakin. Maanikolla erot toki tasoittuu lääkityksellä mutta ei kai sekään kaikkea poista jos on taipuvainen masennukseen muutenkin
T. Ei-bipo
Vierailija kirjoitti:
Älä välitä näistä tyhmistä kommenteista.
Paljon tsemppiä aloittajalle! Toivottavasti olo paranee pian.
Kiitos
”Kärsin” myös maniajaksoista ja olen silloin parhaimmillani. Lääkärit varoittelevat, että maniajaksojen vaara pilee siinä, että saa elämänsä, ihmissuhteensa ja raha-asiansa solmuun ja sitten kun maniajakson jälkeen tullaan rytinällä alas, masennusta pahentaa esim. tuhlatut rahat, otetut velat ja vipit, riitoihin ajautuneet ihmissuhteet ja häpeä vaikka irtosuhteista.
Lääkärien varoitteluista huolimatta, onnistun maniassakin pitämään elämän kasassa, enkä ole ikinä vetänyt luottoja tappiin, shoppaillut holtittomasti tai saanut välejä poikki kehenkään (noh, tähän on yksi poikkeus, mutta lähinnä se nosti elämänlaatuani, että sain vihdoin maniapäissäni rohkeutta katkaista välini häneen). Olen kyllä täysin sairaudentunnoton, kun mania on päällä, mutta joka kerta sieltä on tultu alas. Nyt olen saanut pahimman masennuskauden jotenkin selätettyä ja lääkärit pumppaavat täyteen mieltä tasaavaa lääkitystä, ettei maniaa enää tulisi. Kieltämättä houkuttaa jättää lääkkeet ottamatta.
Sellasen ihmisen on vaikee ymmärtää joka ei oo ite kokenut tota samaa. Kyseessä on vaikee sairaus johon pitäis koko loppuelämänsä syödä lääkkeitä, ikävä kyllä
Alue: Aihe vapaa
Kaksisuuntainen on perseestä 🙄