Lapsella lukihäiriö ja hahmottamisen vaikeus, mihin ammattiin??

Yhdellä lauseella: johonkin mikä motivoi lasta, mistä hän on todella kiinnostunut.

Minulla ja miehellä on molemmilla lukihäiriö, miehelllä lisäksi (aikuisena diagnosoitu) tarkkaavaisuushäiriö. Minä olen käynyt normi-lukion, lisäksi AMK:n ilman helpotuksia. Mies on käynyt peruskoulun yläasteen tarkkiksella, ammattikoulut jättänyt kesken, koulutuksen on hakenut aikuisenaoppisopimuksella. Käytännön ihminen siis :) Lapsista kahdella on tähän mennessä todettu lukivaikeus, samaa tasoa kuin miehellä, vaikeuttaa koulunkäyntiä. Toisella lisäksi tarkkaavaisuusongelmaa (diagnosoimaton). Kahdella muulla lapsella on muunlaista ongelmaa, toisella kapea-alainen lukemisen vaikeus, ei varsinaisesti lukivaikeus vaikka kuntoutusmuodot onkin samat.. Lukivaikeushan periytyy. joten ei ihme tämä :) Lapsista kaksi vanhempaa ei ole koulukokeiluissa onnistuneet (ovat täysi-ikäisiä), siitä huolimatta että psykologi suosittelee oppisopimusta koulunkäyntivaikeuksien vuoksi, ei työvoimatoimisto oppisopimusta puolla. Meillä kaikki lapset ovat olleet yleisopetuksessa aina- mikä ihmtetyttää ja kummastuttaa, osalla kun vaikeudet diagnoosilla ovat niin hallitsevia, että koulukäynti on todella työlästä. Olisi mielenkiintoista tietää miten niille erityisluokille oikein pääsee...

Niin.. lapsesta voi olla vaikka mihin, mutta motivaation pitää olla kohdallaan. Lukivaikeus ei ole este opiskelulle, mutta opiskelun ollessa työläämpää kuin normaalisti, pitää opintoja todella haluta suorittaa.

Jos lapselta menee läksyihin koko aika klo 15-21, niin se on liikaa ja yksilöllistäminen olisi aiheellista. Nykyään kuitenkin yksilöllistetään jo sellaisia lapsia, jotka jättävät läksyt tekemättä, vaikka osaisivat ne parin tunnin puurtamisella tehdä! Nämä lapset tarvitsisivat kaikkein eniten aivojen kuntoutusta (joka tehoaa parhaiten kun aloitetaan jo taaperona) ja aikuisen tukea siihen, että he keksivät millä keinoilla ja tekniikoilla voivat helpottaa omaa oppimistaan. Näitä taitoja he tulisivat tarvitsemaan myös aikuisena työelämässä. Maailma on kaikille sama, eikä siellä ole helpotuksia, joten olisi tärkeää, että nuori saa valmiudet selvitä.

Yks kaverini jolla on lukihäiriö ja selviä vaikeuksia myös matikassa(ei diagnopsia) on lähihoitaja. Tekee töitä kehitysvammaisten nuorten ja lasten kanssa. 

vanhimmalla veljelläni on myös jonkinlainen oppimiscaikeus ja ilmeisesti lukihäiriö(ei diagnoosia) ja hänellä on keskenjääneet opinnot amiksessa, metallityöpuolella. 

Jos lapsesi on kätevä käsistään moni käytännön ala on ihan mahdollinen ja voi olla tosi hyvä niissä ja pärjätä hyvinkin. 

En tajua iksi joku 20 hankkii lapsia!

Esikoisella todettiin aikanaan hahmotushäiriö ja muutakin häikkää. Koulunkäynnin alkua siirrettiin vuodella. Poika sinnitteli lukion ja pääsi amk:hon.Tänä keväänä valmistui rakennusinsinööriksi ja töissä on ollut jo viimeisen opintovuoden ajan.

Keskimmäisellä pojalla on tarkkaavaisuushäiriö. Hän meni amikseen autopuolelle. Tokan vuoden kevään työharjoittelupaikan pomo kysyi pojalta kiinnostaako oppisopimus. Niinpä poika jäi kesäksi töihin harjoittelupaikkaan ja jatkoi syksyllä oppisopimuksella loppuun. Nyt on muutama vuosi töitä takana ja haki amk:hon jatkamaan inssiksi.

Jos oppilaalla on hojks  peruskoulussa, hän pääsee joustavan haun kautta helpommin jatko-opintoihin. Eli kannattaa erityisopettajan ja opon kanssa miettiä tarkkaan mikä on lapsellesi parasta. Jos poika pärjää normaaliopetuksessa silloin tietysti hojks on turha.
 Pojan mieltymyksiä kannattaa toki seurata vaikka tuon ikäiset eivät aina tiedäkään mitä haluavat. Meidän nuorimmainen, juuri ysiltä päässyt, tuntuu menevän ihan kavereiden mukaan. Eli haluaisi sinne minne kaveritkin.

Eräältä amiksen raksapuolen tytöltä kysyttiin miksi halusi juuri rakennusalalle. Vastaus oli: "Mä hain tänne, että pääsin samalle luokalle poikakaverin kanssa. En mä aio raksalle mennä töihin". Kyseinen tyttö lopettekin sitten koulun kun seurustelu pojan kanssa päättyi. Nuorten motiivit ovat joskus aika käsittämättömiä.

Minulla on todettu lukiossa keskivaikea lukihäiriö. Tällä hetkellä opiskelen viimeistä vuotta yliopistossa haluamaani alaa ja valmistun yhteiskuntatieteiden maisteriksi. 

Lukihäiriö ei ole mikään este korkeakoulutukseen, jos vain tahtoa, halua ja kiinnostusta opiskeltavaan asiaan löytyy. Itselläni on aina ollut matemaattiset aineet ja kielet heikkoja. Kaikki humanistiset aineet ovat kiinnostaneet.

Aviomiehelläni on myös keskivaikea lukihäiriö ja hän työskentelee rakennusinsinöörinä. Hänelle taas kaikki matemaattiset aineet ovat olleet helppoja. Hän on myös kielissä heikko.

Ärsyttää sellaiset yleistykset, joissa lukihäiriöiset "tuomitaan" duunaritöihin suoraan, koska eihän nyt akateeminen ura sovi. Kyllä se on ihan henkilökohtaista, että mikä kiinnostaa ja mitä haluaa opetella. Oli se sitten akateemikko tai rekkakuski. Kaikki työurat ovat yhtä arvokkaita eikä lukihäiriö ole este yhdenkään ammatin tekoon.

Tilatkaa joko opon kautta tai itse suoraan aika ammatinvalintapsykologille. Mukaan kaikki asiaan vaikuttavat paperit, siis diagnoosit ym. Kannattaa aloittaa jo viimeistään kasilla. Muuten: useissa lukioissakin saa nykyään erityisopetusta sekä tukiopetusta samoin kuin ammatillisissa kouluissa.