Lue keskustelun säännöt.
Miten pikkulapsiajan voi kestää? Etenkin jos on enemmän kuin yksi lapsi
05.08.2020 |
Yksi vaunuissa, yksi taapertaa vieressä, yksi menee potkupyörällä edellä. Järkyttävää. Joskus mukana on vielä koirakin. Miten sellaista voi kestää?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään
Miten sinun äitisi kesti sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika aikaa kutakin.
Kannattaa palkata apua. Esim siivooja ja koiranulkoiluttaja auttaa jo kummasti.
Tämä, mutta edes meillä kahdella hyvätuloisella ei ole kolmen lapsen kanssa tähän varaa, kun pk-seudulla asutaan.
Ihan hyvin sen kestää. Joka päivä on edellistä helpompi. Lapset on pieniä vain vähän aikaa. Aikuisen pitää vain ottaa pomon rooli, pomo sanoo mitä ja miten tehdään. Lisäksi tarvitaan taitoa hämätä lasten ajatukset toisaalle, lyödä leikiksi ja sitten on vielä vanhat tutut konstit uhkailu, lahjonta, kiristys sekä uusimpana uhkailu lahjonnan lopettamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki lapset ja koira ovat rauhallisia tapauksia, niin eihän tuossa mitään ongelmaa ole. Mutta jos vauvaa huutaa, taapero saa raivarin, potkulautailija karkaa ja koira kiskoo hihnassa, niin onhan tuo sitten yhtä helvettiä.
Niinpä
Lasten hankkiminen on luonnollista ja hauskaa.
Lapsettomuus on luonnotonta ja itsekästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika hurjaa tuo, että monet päästävät potkupyöräilijän menemään edellä. Siinä käytännössä jätetään liikennesääntöjen noudattaminen sen noin 1-3 v vanhan lapsen omalle vastuulle. Eli luotetaan, että lapsen ajolinja pitää, lapsi noudattaa väistämissääntöjä jne. Rattaita työntävä äiti tai isä ei ehdi viilettävän potkupyöräilijän perään ajoissa jos potkupyöräilijä päättää tehdä jotain päätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin sen kestää. Joka päivä on edellistä helpompi. Lapset on pieniä vain vähän aikaa. Aikuisen pitää vain ottaa pomon rooli, pomo sanoo mitä ja miten tehdään. Lisäksi tarvitaan taitoa hämätä lasten ajatukset toisaalle, lyödä leikiksi ja sitten on vielä vanhat tutut konstit uhkailu, lahjonta, kiristys sekä uusimpana uhkailu lahjonnan lopettamisesta.
Uhkailu, kiristys ja lahjonta eivät enää ole hyväksyttyjä kasvatuskeinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on yksi lapsi ja nyt tuntuu vapauttavalta kun on koululainen ja itse menee koulumatkoja. Ei tarvitse enää olla aina vaan henkivartijana kiikuttamassa paikasta toiseen. Aloituksen kaltainen pikkukaravaani ei yhtään houkuttele, mutta eiköhän siitä selviäisi kun oma perhe ja kiintymystä.
Jotkut hoitaa vielä työkseen, siinä vasta miettimistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oma valinta tuollainen karavaani. Lasten kuljetuksen voi tehdä monella eri tapaa. Kukaan ei pakota siihen että eteneminen tapahtuu kaaoskaravaanina.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuntuu, että sellaista ei jaksaisi, ei ole pakko tehdä niin monta lasta tai niin pienillä ikäeroilla. Koiraa ei ole kenenkään pakko ottaa. On myös perheitä, joissa on vain yksi lapsi ihan siksi, että vanhemmat ovat todenneet, että enempää ei jaksa ilman, että oma elämän laatu kärsii.
Pienellä ikäerolla syntyvistä lapsista on alussa puuhaa paljon mutta melko pian se osoittautuu erinomaiseksi kun lapset puuhaavat keskenään. Pienellä ikäerolla kasvavat ovat aikuisinakin läheisempiä toisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos koira on hyvin koulutettu ja vieressä taaperrellaan nätisti,niin olisin huolissaan vain potkulautailijasta, minne on potkimassa ja pysähtyy punaisiin liikennevaloihin. Jos ei osaa potkuilla,niin sitten kaikki nätisti rattaisiin vaikka seisomalautaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos koira on hyvin koulutettu ja vieressä taaperrellaan nätisti,niin olisin huolissaan vain potkulautailijasta, minne on potkimassa ja pysähtyy punaisiin liikennevaloihin. Jos ei osaa potkuilla,niin sitten kaikki nätisti rattaisiin vaikka seisomalautaan.
En päästäisi ainakaan ketään alle 5-vuotiasta itsenäisesti liikenteeseen edes hiljaisella alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinäpä ap:lle pähkinä. Meillä kun on yhdeksän lasta , ja elämä mukavaa ja rikasta😄👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin sen kestää. Joka päivä on edellistä helpompi. Lapset on pieniä vain vähän aikaa. Aikuisen pitää vain ottaa pomon rooli, pomo sanoo mitä ja miten tehdään. Lisäksi tarvitaan taitoa hämätä lasten ajatukset toisaalle, lyödä leikiksi ja sitten on vielä vanhat tutut konstit uhkailu, lahjonta, kiristys sekä uusimpana uhkailu lahjonnan lopettamisesta.
Uhkailu, kiristys ja lahjonta eivät enää ole hyväksyttyjä kasvatuskeinoja.
Sanoittaako sitten pitäisi? :D
Meillä lasten ikäero oli neljä vuotta juuri siksi, etten olisi jaksanut kahta ihan pientä yhtäaikaa.
Ei mitenkään