Miten pikkulapsiajan voi kestää? Etenkin jos on enemmän kuin yksi lapsi
Yksi vaunuissa, yksi taapertaa vieressä, yksi menee potkupyörällä edellä. Järkyttävää. Joskus mukana on vielä koirakin. Miten sellaista voi kestää?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillainhan on monta erityislasta. Miten he selviävät?
No yleensä tämä erityislapsi tarkoittaa vain sitä, että lasta ei ole kasvatettu mitenkään. Varsinkin näissä tapauksissa missä jokainen lapsi on "erityislapsi".
Diagnoosi tehdään monipäiväisessä hoitokokonaisuudessa moniammatillisen työryhmän toimesta, johon kuuluvat lääkäri ja muut asiantuntijat. Mistä näitä tietämättömiä tulee?
Ei ole mitään sellaista diagnoosia kuin "erityislapsi".
Diagnooseja on monia, joita kutsutaan erityislapsiksi.
Kuka päättää keitä kutsutaan erityislapsiksi? Miksi ylipäätään pitää kutsua erityislapseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillainhan on monta erityislasta. Miten he selviävät?
No yleensä tämä erityislapsi tarkoittaa vain sitä, että lasta ei ole kasvatettu mitenkään. Varsinkin näissä tapauksissa missä jokainen lapsi on "erityislapsi".
Diagnoosi tehdään monipäiväisessä hoitokokonaisuudessa moniammatillisen työryhmän toimesta, johon kuuluvat lääkäri ja muut asiantuntijat. Mistä näitä tietämättömiä tulee?
Ei ole mitään sellaista diagnoosia kuin "erityislapsi".
Diagnooseja on monia, joita kutsutaan erityislapsiksi.
Kuka päättää keitä kutsutaan erityislapsiksi? Miksi ylipäätään pitää kutsua erityislapseksi?
Olisi aika typerää kertoilla diagnooseja. On helpompi vain sanoa erityislapsi.
Toiset nyt sattuu pitämään perheestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillainhan on monta erityislasta. Miten he selviävät?
No yleensä tämä erityislapsi tarkoittaa vain sitä, että lasta ei ole kasvatettu mitenkään. Varsinkin näissä tapauksissa missä jokainen lapsi on "erityislapsi".
No jostain syystä oma erityislapseni ei osannut vielä 4-vuotiaanakaan pukea, kun pikkuveli puki itsensä jo alle 2-vuotiaana. Jostain syystä sama lapsi ei vielä 5-vuotiaanakaan vastannut kysymyksiin, kun omassa mielessä oli parempaa ajateltavaa, mutta pikkuveljensä vastaili kysymyksiin joka kerta omalla vauvakielellään jo ennen kuin oppi puhumaan. Jostain syystä tämä "erityislapsi" saa raivarit kun hänen lelut ovat väärässä järjestyksessä, mutta pikkuveli ehkä hetken osoittaa harmia, kun oma lelu menee rikki. Jostain syystä tämä erityislapsi vielä 5-vuotiaanakin saattaa lähteä vessasta housut nilkoissa vaeltamaan, kun pienempi osasi jo 2-vuotiaana vetää housut jalkaan potan jälkeen. Ja jostain syystä erityislapseni pitää kädestä pitäen taluttaa aina siirtymästä toiseen päiväkodissa, kun pikkuveljensä tajusi heti mihin pitää mennä ja mitä tehdä jo ensimmäisestä lauseesta 2-vuotiaana.
Kerro toki, mitä minun olisi pitänyt tehdä ettei autistinen lapseni olisi saanut autismikirjon diagnoosia? Jos sen keksit, niin varmaan voit laittaa itsesi Nobel ehdokkaaksi välittömästi.
Yleensä asennevammaisilla on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillainhan on monta erityislasta. Miten he selviävät?
No yleensä tämä erityislapsi tarkoittaa vain sitä, että lasta ei ole kasvatettu mitenkään. Varsinkin näissä tapauksissa missä jokainen lapsi on "erityislapsi".
Diagnoosi tehdään monipäiväisessä hoitokokonaisuudessa moniammatillisen työryhmän toimesta, johon kuuluvat lääkäri ja muut asiantuntijat. Mistä näitä tietämättömiä tulee?
Ei ole mitään sellaista diagnoosia kuin "erityislapsi".
Diagnooseja on monia, joita kutsutaan erityislapsiksi.
Kuka päättää keitä kutsutaan erityislapsiksi? Miksi ylipäätään pitää kutsua erityislapseksi?
Olisi aika typerää kertoilla diagnooseja. On helpompi vain sanoa erityislapsi.
Kyllä minusta on paljon kuvaavampaa sanoa vaikkapa, että lapsellani on herpes kuin että lapseni on erityislapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillainhan on monta erityislasta. Miten he selviävät?
No yleensä tämä erityislapsi tarkoittaa vain sitä, että lasta ei ole kasvatettu mitenkään. Varsinkin näissä tapauksissa missä jokainen lapsi on "erityislapsi".
No jostain syystä oma erityislapseni ei osannut vielä 4-vuotiaanakaan pukea, kun pikkuveli puki itsensä jo alle 2-vuotiaana. Jostain syystä sama lapsi ei vielä 5-vuotiaanakaan vastannut kysymyksiin, kun omassa mielessä oli parempaa ajateltavaa, mutta pikkuveljensä vastaili kysymyksiin joka kerta omalla vauvakielellään jo ennen kuin oppi puhumaan. Jostain syystä tämä "erityislapsi" saa raivarit kun hänen lelut ovat väärässä järjestyksessä, mutta pikkuveli ehkä hetken osoittaa harmia, kun oma lelu menee rikki. Jostain syystä tämä erityislapsi vielä 5-vuotiaanakin saattaa lähteä vessasta housut nilkoissa vaeltamaan, kun pienempi osasi jo 2-vuotiaana vetää housut jalkaan potan jälkeen. Ja jostain syystä erityislapseni pitää kädestä pitäen taluttaa aina siirtymästä toiseen päiväkodissa, kun pikkuveljensä tajusi heti mihin pitää mennä ja mitä tehdä jo ensimmäisestä lauseesta 2-vuotiaana.
Kerro toki, mitä minun olisi pitänyt tehdä ettei autistinen lapseni olisi saanut autismikirjon diagnoosia? Jos sen keksit, niin varmaan voit laittaa itsesi Nobel ehdokkaaksi välittömästi.
Tässä viestissä siis kerrottiin että erityislapsi on sellainen, joka ei ole samanlainen kuin sisaruksensa... oh dear.
Ei sinun tarvitsekaan kestää, kun et hanki sitä koiraa ja kolmea lasta pienillä ikäeroilla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillainhan on monta erityislasta. Miten he selviävät?
No yleensä tämä erityislapsi tarkoittaa vain sitä, että lasta ei ole kasvatettu mitenkään. Varsinkin näissä tapauksissa missä jokainen lapsi on "erityislapsi".
No jostain syystä oma erityislapseni ei osannut vielä 4-vuotiaanakaan pukea, kun pikkuveli puki itsensä jo alle 2-vuotiaana. Jostain syystä sama lapsi ei vielä 5-vuotiaanakaan vastannut kysymyksiin, kun omassa mielessä oli parempaa ajateltavaa, mutta pikkuveljensä vastaili kysymyksiin joka kerta omalla vauvakielellään jo ennen kuin oppi puhumaan. Jostain syystä tämä "erityislapsi" saa raivarit kun hänen lelut ovat väärässä järjestyksessä, mutta pikkuveli ehkä hetken osoittaa harmia, kun oma lelu menee rikki. Jostain syystä tämä erityislapsi vielä 5-vuotiaanakin saattaa lähteä vessasta housut nilkoissa vaeltamaan, kun pienempi osasi jo 2-vuotiaana vetää housut jalkaan potan jälkeen. Ja jostain syystä erityislapseni pitää kädestä pitäen taluttaa aina siirtymästä toiseen päiväkodissa, kun pikkuveljensä tajusi heti mihin pitää mennä ja mitä tehdä jo ensimmäisestä lauseesta 2-vuotiaana.
Kerro toki, mitä minun olisi pitänyt tehdä ettei autistinen lapseni olisi saanut autismikirjon diagnoosia? Jos sen keksit, niin varmaan voit laittaa itsesi Nobel ehdokkaaksi välittömästi.
Tässä viestissä siis kerrottiin että erityislapsi on sellainen, joka ei ole samanlainen kuin sisaruksensa... oh dear.
Jos erityislapsena olo tarkoittaa mielestäsi sitä ettei lasta ole kasvatettu, niin eikö kaikkien perheen lasten pitäisi sitten olla erityislapsia? Kun kerta kasvatuksesta se on kiinni?
Kolme lasta on pikkulapsivaiheessa ihan helppo juttu.
Sen sijaan kolme koululaista koronakeväänä oli jo jonkin verran työläämpi ja stressaavampi juttu. Hirvittää tuleva lukuvuosi jo valmiiksi!
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta on pikkulapsivaiheessa ihan helppo juttu.
Sen sijaan kolme koululaista koronakeväänä oli jo jonkin verran työläämpi ja stressaavampi juttu. Hirvittää tuleva lukuvuosi jo valmiiksi!
Kouluikäisissä on se hyvä puoli, että niillä on kyky olla hiljaa ja rauhassa jos niiltä edellyttää sitä. Pitää vaan olla tarpeeksi jämäkät säännöt ja kunnon rangaistukset niille jotka sääntöjä rikkovat.
Mulla on ap:lle yhden sanan kattava vastaus joka pitää sisällään kaiken: RESILIENSSI.
Joillain sitä on ja useimmilta se puuttuu. Se on vaikeuksien, hankaluuden ja epämukavuuden sietokykyä. Kun resielienssi on kohdallaan niin hankalatkin tilanteet hoituvat mukavasti eilä tarvitse valittaa.
T. Viiden äiti joka hoitaa työn, perheen ja koko paletin valittamatta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillainhan on monta erityislasta. Miten he selviävät?
No yleensä tämä erityislapsi tarkoittaa vain sitä, että lasta ei ole kasvatettu mitenkään. Varsinkin näissä tapauksissa missä jokainen lapsi on "erityislapsi".
Diagnoosi tehdään monipäiväisessä hoitokokonaisuudessa moniammatillisen työryhmän toimesta, johon kuuluvat lääkäri ja muut asiantuntijat. Mistä näitä tietämättömiä tulee?
Ei ole mitään sellaista diagnoosia kuin "erityislapsi".
Diagnooseja on monia, joita kutsutaan erityislapsiksi.
Kuka päättää keitä kutsutaan erityislapsiksi? Miksi ylipäätään pitää kutsua erityislapseksi?
Erityislapsi tarkoittaa erityistä tukea tarvitsevaa lasta. Yleisnimitys on tarpeellinen, koska muuten olisi hankalaa, kun aina pitäisi luetella lukuisa joukko eri diagnooseja, kehitysviivästymää jne. Ja kertoa vielä perään, että kyseessä on lapsi, joka tarvitsee erityistä tukea.
Omalla lapsellani on cp-vamma. On paljon mukavampi, että käytetään erityislapsinimitystä kuin että luetellaan vammoja ja diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta on pikkulapsivaiheessa ihan helppo juttu.
Sen sijaan kolme koululaista koronakeväänä oli jo jonkin verran työläämpi ja stressaavampi juttu. Hirvittää tuleva lukuvuosi jo valmiiksi!
Kouluikäisissä on se hyvä puoli, että niillä on kyky olla hiljaa ja rauhassa jos niiltä edellyttää sitä. Pitää vaan olla tarpeeksi jämäkät säännöt ja kunnon rangaistukset niille jotka sääntöjä rikkovat.
Mutta niiden pitää käydä koulua ja niillä pitäisi olla myös esim sosiaalista elämää.
Vaikka kuinka olisi korona.
Ja tää kaikki pitää hoitaa oman työn ohella, ei kotiäitinä.
Plus ruokaa saa laittaa miljoona kertaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta on pikkulapsivaiheessa ihan helppo juttu.
Sen sijaan kolme koululaista koronakeväänä oli jo jonkin verran työläämpi ja stressaavampi juttu. Hirvittää tuleva lukuvuosi jo valmiiksi!
Ei ole pikkulapsien kanssa helppoa, jos ei saa nukuttua juuri ollenkaan. Koululaisten useimmiten nukkuvat yöt suhteellisen hyvin.
kestää kun nosta voipaketin kaapin päälle ulottumattomiin kymmeneksi vuodeksi ja syötät lapsille markariiniä
Miten tätä joka viikonloppuista Tinder-karuselliä voi kestää? Eilenkin jouduin lähtemään kangasalalaisesta omakotitalosta ilman kenkiä pakoon, kun Tinder-matchini piti olla unelmamies ja tilanne muuttui puolen yön kohdalla uhkaavaksi.
Mistä löytyisi kunnon mies, jonka kanssa hommata pari lasta ja viettää ihanaa perhearkea?
Lyhyellä ikäerolla ja kohtuullisella lapsimäärällä ei kestä kauaa. Pidemmällä ikäerolla ja/tai isommalla lapsimäärällä kestää taas pienen ikuisuuden.
En mä tiedä, mulla oli vain yksi lapsi. Mielelläni olisin ottanut toisenkin, uskon että olisin kestänyt hyvin! Lapset on ihanimmillaan pieninä, ja olen aika hyvä pysymään rauhallisena kun esim. lapsi raivoaa.