Rahankäyttö avo- tai avioliitossa

Meillä on yhteinen tili, sekä molemmilla omat tilit. Yhteiselle tilille molemmat siirtää tietyn summan rahaa, joka sitten käytetään lainalyhennyksiin, ruokaan ja laskuihin. Mä maksan koiran kulut  ja mies auton kulut (auton lainalyhennys ja koiran/auton vakuutusmaksut menee kuitenkin yhteiseltä tililtä).

Mies ei nipota ostoksistani, enkä mä miehen. Tilanne vois olla eri, jos rahasta olis pulaa

[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 13:50"]

Meillä maksetaan kaikki yhteiset menot yhteisesti ja omat menot itsenäisesti. Välillä on ollut kausia (äitiyslomat ja hoitovapaat) kun toinen on tienannut enemmän kuin toinen, mutta silloin enemmän tienaava on tietysti maksanut suurimman osan yhteisistä menoista ja antanut sitten tarvittaessa myös rahaa toisen omiin henkilökohtaisiin menoihin, ihan niin kuin avioliittolakikin velvoittaa.

[/quote]

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, niin avioliittolaki ei velvoita tuohon.

Laki sanoo "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen." Tuo "kykynsä mukaan" ei merkitse sitä, että puolison on maksettava se, mitä toinen tahtoo vaan ainoastaan se, mitä toinen tarvitsee ja sekin vain siinä tapauksessa, että toinen on varaton.

Toistaiseksi palstalla ei ole kyetty esittämään yhtäkään oikeuden antamaa tuomiota siitä, että työssäkäyvän tulee maksaa työssäkäymättömän puolison haluamat asiat avioliittolain perusteella.

Juuri lastenhoidon aiheuttamiin tulonmenetyksiin avioliiton on tarkoitus tuoda turvaa. Eli jos puoliso on rahaton siksi, että hoitaa parin lapsia, työssäkäyvä on erityisesti velvollinen kustantamaan tämän menoja.

Monet eukot ovat tuhlareita. Rahaa pitää osata säästää ns. pahankin päivän varalle eikä osteta, mitä milloinkin sattuu haluamaan.

Meillä on yli 20 vuoden ajan ollut omat tilit, omat tulot ja omat menot. Yhteisiä kuluja ei käytännössä paljoa ole, koska mies omistaa talon ja maksaa kaiken siihen liittyvän. Minä en osallistu omaisuutensa kartuttamiseen eli remontteihin jne. Maksan puolet sähköstä ja puolet jätemaksusta. Ruoka ostetaan tilille, maksu hoidetaan 50/50. Huonekalut, astiat, liinavaatteet jne. ostaa se, joka katsoo niitä tarvittavan. Vakuutuksensa maksaa kumpikin itse.

Meillä ei tarvitse kysyä puolison lupaa omien rahojen käyttöön. Jos haluan sohvan, ostan sohvan - toki keskustelen sitä ennen, että mitä tehdään vanhalle sohvalle, mutta ei puolisolla ole mitään velvollisuutta osallistua sisustusvimmani kuluihin.

Kaikissa suhteissani,joita on vuosien aikana kertynyt n.6kpl,se on ostanut jolla on ollut varaa tai rahaa tilillä.Harrastan intohimoisesti kierrätystä ja tuunailua,joten en saa itseeni tai kotiini tuhlattua juurikaan mitään.Miehet ovatkin olleet tosin massasta poikkeavia,paitsi yksi,joka minun ollessa äitiyslomalla vaati rahaa.No siitä tulikin sitten x.

Avoliitossa ollaan. Molemmilla omat käyttötilit, jonne tulee palkat sun muut. Sitten on yhteinen taloustili, jolle laitetaan rahaa suhteessa tuloihin. Sieltä maksetaan asuntolaina ja laskut. Sieltä siirretään rahaa S-pankin tilille, josta höyletään kaupassa ruokaostokset, ja yhteiset huvitukset (ravintolat yms leffat). Näin on järkevämpi ja sitten molemmat tietää mitä saa käyttää omiin humpuukiin/turhuuksiin/juomisiin omien kavereiden kanssa, kun se raha jää omalle henk koht käyttötilille.

Vuokra maksetaan puoliksi ja loput omat rahat saa käyttää mielensä mukaan. Ostamme omat ruuatkin. Jos meillä olisi yhteiset rahat, niin näkisin koko ajan nälkää, eikä minulla olisi rahaa vaatteisiin yms. koska mies rälläisi kaikki rahat.

Kumpikin hoitaa omat raha-asiansa, mutta pitää mielessä sen, että on kuitenkin varaa maksaa yhteisiä laskuja tuli ne kumman nimissä tahansa. Eli ei niin, että minä laittaisin koko palkan omiin menoihini ja kaataisin koko laskupinon miehen niskoille (suurin osa asumisen laskuista tulee miehen nimellä). Mies lykkää minulle nipun laskuja (suunnilleen yhtä suuri summa kuin mitä hänellä itsellään on maksettavana), maksan ne pois ja sillä selvä. Mies ei puutu mun ostoksiini, enkä minä hänen. Miehellä menee paljon rahaa veikkaukseen, viinaan ja kahviin, minua tämä vähän risoo, mutta en sano, koska ei ole minun asiani niin kauan kuin siitä ei koidu minulle taloudellista taakkaa. Minä laitoin uuden auton, johon meni uusine renkaineen 15 000e, mies vähän yskähteli, mutta piti mölyt mahassaan. Avioliitossa ollaan.

Meillä on yhteinen tili, samat ajatukset tahankäytöstä. Ei olla koskaan riidelty rahasta.

Meillä on yhteisiäkin velkoja.

Oletteko onnellisia? Entä paljonko te kränäätte muistakin asioista?

Oletko jo alkanut katumaan suhdettanne? Miksi olette yhdessä?

Minä en kokisi elämääni hyväksi tuollaisessa liitossa ja se loppuisi. Tottakai miehesi saa säästää mutta sinä et edes tunnu ymmärtävän miksi mies olisi pihi. Puhutteko tästä koskaan asiallisesti (ilman niuhotusta ja pätemistä)?

Kai nyt kotiin saa hommata uusia huonekaluja, varsinkin jos ne on rikki, eri sovi kotiin, pitäisi muuten päivittää.

Ihmettelen mistä tulee noin suuri tarve säästää rahansa. Onko teillä elämä epävakaata ja riskaabelia? Onko rahat turvana?

Voisitko ajatella eroavasi? Oletko onnellinen? Kaipaatko elämääsi muuta?

Miten äkäisiä olette ja paljonko olette muuttuneet suhteen alusta? Mikä teitä yhdistää?

[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 15:08"]

[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 15:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 15:02"]

Miksi ihmeessä teillä ihmiset on yhteiset tilit johon tulee kaikki palkat, lapsilisät yms?!! 

[/quote]

Se nyt vaan on yksinkertaisesti helpoin tapa hoitaa raha-asiat parisuhteessa. Tosin edellyttää sitä että molemmat puolisot ovat harkitsevia ja vastuullisia rahankäyttäjiä.

[/quote]

Ihan yhtä helppo ja yksinkertainen tapa on pitää yhteistä tiliä jonne molemmat siirtää sovitun määrän rahaa aina palkkapäivänä tms.

Yhteisellä tilillä tulee tosiaan ongelmia jos toinen vaikka yllättäen kuolee.

[/quote]

Jaa niinku mitä "ongelmia"?

Tottakai tilistä näkee mistä rahaa tullut ja mistä se muodostuu. Testamentilla esim. saa suunniteltua omaisuudestaan ja tavaralle on omistaja ihan papereissa.

Kummallakin omat tilit, tulot ja menot. Ei vois kuvitella mitään muuta konseptia. Kummallakaan ei ole asiaa toisen tileille. Yhteisiä lainoja tms. ei ole, eikä tule. Osataan ihan sovussa sopia kumpi maksaa mitäkin, molemmilla on rahaa riittävästi eikä olla pihejä, siksi varmaan toimiikin. Naimisissa ollaan, avioehto on.