keksikää painajaismaisin mahdollinen asuinpaikka. Tässä minun:

Kaupungin vuokratalo, johon on pesiytynyt sosiaalituella eläviä pultsareita ja narkkareita enemmän kuin laki sallii. Möykettä ja mölinää läpi vuorokauden. TAI mikä tahansa kylä / pikkukaupunki tai isomman kaupungin laita-alue, jonne olette pesiytyneet te kaikki naukumaijat Kannus- ym. taloihinne ja olette liian "hienoja" edes tervehtimään naapureitanne, jotka laskette kuuluvaksi alempaa kastiin kuin itse olette.

Uusi omakotialue täynnä ylivelkaisia lapsiperheitä, ja jossa tontit ovat luokkaa 500m2. Ei ikinä sellaiseen!

Tällä hetkellä asun okt-alueella, jossa tontit on 2000m2 luokkaa ja naapureista lapset jo muuttaneet pois. Ihan ok asuinalue, mutta seuraavassa kämpässä naapurit saisivat olla vielä vähän kauempana.

Kyllä se tällä hetkellä ajateltuna on iso kaupunki ja kerrostalo, vaikka 10 vuotta asuinkin kerrostalossa Helsingissä ihan hyvillä mielin. Nykyään asun pienessä kaupungissa haja-asutusalueella ja olen tyytyväinen, vaikka tietenkin aina jotain puutteita löytyy (mm. liian vähän kulttuuritarjontaa). Asun Pohjanmaalla, vieläpä Etelä-Pohjanmaalla, mutta täällä meidän kylällä asuu todella mukavia ja sydämellisiä ihmisiä, kusipäät ja juoruilijat ovat hyvin pieni vähemmistö.

Mä tykkään kyllä käydä Helsingissä, ja jos olisi varaa, olisi aivan mahtavaa omistaa sieltä joku vapaa-ajan asunto, mutta nyt, kun olen ollut jo sen verran kauan poissa, olen vieraantunut ihmispaljoudesta, ahtaudesta ja kiireisestä rytmistä niin, etten voi kuvitella enää asuvani siellä vakituisesti.

Monenlaista asumismuotoa kokeneena sanoisin, että pahinta on pienet kunnat, joissa asutaan kyläkeskittymissä ja kytätään toisten tekemisiä suut ammollaan ja silmät sirrillään. Jos joku tekee pihatöitä, ohi ajava auto saa työt keskeytymään ja tuijotetaan niin kauan kun auto vain on näköpiirissä. Jos ohi kulkee, verhot heilahtaa. Kaikkien pitää osallistua kyläyhdistyksen toimintaan. Jos ei osallistu, on outo, ja kun osallistuu, huomaa tarkan ja armottoman nokkimisjärjestyksen kaikessa.

Olen muuttamassa kerrostaloon isoon kaupunkiin. Se on sittenkin paras asumismuoto.

Suomen rajojen sisäpuolella se olisi ap:n Kyrvätperä siirrettynä Savvoon. Hetken hiljaiselon jälkeen aivan viereen rakennettaisiin ABC:n matkamättämö, mamukeskus ja päihdekuntoutujien kerrostalo samalla kun kaikki muut palvelut keskitetään 60 km:n päähän suurkunnan keskukseen Peräilmajoen keskustaan.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 11:44"]

Pikkukaupungin laitamilla jossain Pohjanmaalla. Ympärillä ikuisuuksiin jatkuvaa laaaaaaaaaaaaaaakeaaaaaaaaa peltoa ja tulvia. Tiivisti rakennettu Älvsby -helvetti, jossa lestalapset aloittavat metelöinnin aamulla klo 6 ja lopettavat sitten joskus. Naapurit kyttäävät toisiaan, mutteivät moikkaa tai keskustele. Kyräillään toisten tapoja elää ja olla. "Tiedetään" toisten asiat. Lapset ovat yhtä sulkeutuneita kuin vanhempansakin.

Ei mitään kulttuuritarjontaa tai kivoja ravintoloita lähimaillakaan. Ei teatteria, musiikkia, keikkoja, festareita, taidetapahtumia, yllätyksiä. Kaikki äänestävät keskustaa ja pukeutuvat samanlaisiin vaatteisiin. Kylän ainoa homokin pakenee Ouluun.

Kauppoina joku pellolle rakennettu Prisma ja Valintatalo. Hrrr. Kuolisin kahdessa viikossa.

[/quote] Minä asun pikkukaupungin laitamilla pohjanmaalla.

Talo ei ole Älsby vaan rakennettu alunperin 1800-luvun lopulla ja viimeksi museoviraston avulla kunnostettu ja modernisoitu 2010. On ollut parissa ulkomaisessa ja yhdessä kotimaisessa sisustus- ja arkkitehtilehdessä esillä. Kehuivat kovasti, mutta ei varmasti ole jossain lähiössä bunkkeria Avotakan tai Koti&keittö-lehden insipoimana sisustavan kansanosan mieleen.

Lestadiolaisia ei kylässä ole ja naapureita todellakin tervehditään. Yhteisöllisyys on voimissaan. On paljon talkoita, vapaaehtoistoimintaa, erilaisia kyläjuhlia, revyitä, näytelmiä, leikkimielisiä urheilukisoja, konsertteja  ja muita tapahtumia.

Vanhustenhoidosta kunta on saanut "maan parhaan kunnan" tittelin muutamaan otteeseen.

Kylän homot eivät ole "paenneet" minnekään vaan vaikuttavat kylässä siinä missä muutkin. Mm. kunnanjohtaja elää rekisteröidyssä liitossa vaimonsa kanssa. Samoin tiedän koulun vanhempainneuvoston puheenjohtajan lesboksi ja yläasteen rehtorin homoksi. Muitakin varmasi löytyy, mutta täälläpäin ei ole tapana erityisetsi pohtia muiden seksuaalisia suuntautumisia. On kiinnostavampiakin asioita.

Kauppoja ei ole paljon (7000 asukasta on aika pieni määrä eli se rajoittaa kannattavuutta). S-market, Halpahalli isoimpina. Lisäksi löytyy pari pankkia, rautakauppa, kodinkoneliike, kaksi kukkakauppaa, muutama kampaamo, kosmetiikkaliike, vakuutusyhtiö, lankapuoti, kangaskauppa, paikallisia käsitöitä myyvä liike, optikkoliike, polkupyöräkauppa, maataloustarvikekauppa, vaateliike, kirjakauppa (sne yhteydessä askarteluvälineliike ja posti) kaksi kahvilaa, kaksi autokorjaamoa, pienkonekorjaamo,  mainostoimisto, kaksi kirjanpitoliikettä, kiinteistönvälittäjä,valokuvaamo, grilli, pizzeria ja kaksi ravintolaa.  Torilta saa (nykyään ympäri vuoden, kun rakennettiin talkoovoimin pieni talvellakin lämpimänä pysyvä halli sen yhteyteen) paikallisten tuotteita: vihanneksia, hedelmiä, juureksia, marjoja, leivonnaisia, kanan- ja strutsinmunia, lampaanlihaa , naudanlihaa,  sianlihaa, kortteja, tauluja, polttopuita jne.

Alkoa ei ole vaan juomat joutuu joko tilaamaan kirjakauppaan tai hakemaan itse kaupungista 40 kilometrin päästä. 

On kirjasto, kulttuuritalo, uimahalli, urheilukenttä, voimailusali, hiihtoladut, elokuvateatteri, nuorisotalo, mäkihyppytorni, tenniskenttä, golfkenttä, minigolfkenttä, keilahalli, hotelli...

Hoplopia ei ole mutta uimahallin aulaan on yhteisvoimin rakennettu vähän vastaava maksuton leikkipaikka ja sen yhteydessä on ilmainen langaton netti, että isät, äidit, mummit , papat tms, jotka sinne pienimpiä ajoittain kiikuttavat eivät pitkästyisi.

Ilman valvontaa ei saa lapsia sinne jättää, mutta toisaalta en ole ikinä kohdannut tialnnetta ettei siellä olisi ollut joku mummeli, joka ilomielin valvoo sen oman lapsnelapsensa ohella muitakin tuttuja lapsia, jos äiti haluaa vaikka käväistä kampaajalla tai hammaslääkärissä tms.

Kunnassa toimii Solin (lähinnä liikehuoneistoja yms.) ohella kolme kotisiivouksiin suuntautunutta yrittäjää, pieni kotihoitoapua tarjoava yritys (2 sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja) ja kaksi "varamies"-palvelua, joilta voi ostaa puutarhaapua, pientä remonttiapua, muuttoapua jne.

Varsianista teollisuutta on vähän , talotehdas, keittiöita ja sisäportaikkoja valmistava liike (myynti lähinnä ulkomaille luksuskohteisiin eli ovat turhan tyyriitä käsityötuotteita suomalaisille)  veneenveistämö, kaksi metallialan liikettä, leipomo, kaksi ompelimoa, ikkunatehdas jne. Kaksi talonrakennus/Remonttifirmaakin löytyy. 

Pääosin ihmiset kuitenkin elättävät itsensä maa- ja metsätaloudesta tai käymällä töissä lähikaupungissa.

Kunnassa on myös toimiva aikapankkisysteemi, joskin tiedän joitain nuoria eläkeläisiä, jotka tekevät omaksi ilokseen sinne niin paljon työtunteja, että  voisivat jo levätä laakereillaan loppuelämänsä. Muiden auttaminen pitää kuitenkin kuulemma omankin mielen virkeänä, joten "törkeä määrä ylityötuntejakin" sallitaan.

Pieniä ala-asteita on 7 ja yksi yläaste ja yksi lukio (jonka yhteydessä toimii toisena lukiona urheiluun erikoistunut lukio). Yliopistolle, ammattikorkeaan, ammattiopistoihin jne joutuu matksutamaan sen 40 kilometria, mitä matkaa lähimpään kaupunkiin on.

Päiväkoteja on kolme. Lisäksi toimii kolme päiväkerhoa (kirkon, vapaakirkon ja kielikoulutyyppinen päiväkerho.)

Kansalaisopisto toimii aktiivisesti niin lasten kuin aikuistenkin kurssien osalta.

Terveyskeskus toimii jotakuinkin niin huonosti kuin kaikkialla maaseudulla. Maksamalle merkittävää maaseutulisää olemme onnistuneet saamaan yhdeksän  lääkäriä paikkakunnalle (4 terveyskeskukseen ja  2 hammashoidon puolelle ja 2 eläinlääkäriä.)

Myös yksityinen lääkäriasema löytyy, mutta se ei ole auki kovin montaa tuntia päivässä ja erikoislääketieteen osalta sieltä löytyy vain pediatria, silmälääketieteen sekä gerontologian erityisosaamista.  

Muut terveysasiat joutuu hoitamana siellä 40 kilometrin päässä aluesairaalassa.

Yläasteen ovia ei lukita koulupäivän päätteeksi vaan jokaisella kyläläisellä on lupa käyttää niin puutyöluokan koneita kuin tietokonesalia (hyvät kuvankäsittelyohjelmat, joilla työstää videoitakin), musiikkiluokan ja käsityöluokan laitteita.

Paljon varmaan unohdin mainita, mutta eiköhän tuostakin kuvan jo saa:

Se , kun pääsimme tänne eräästä Helsingin (paremmasta) lähiöstä, oli parasta mitä perheellemme on  tapahtunut. 

Ei yhden helvetti on aina toisen paratiisi ja vice versa?

Noh, eiköhän se ole tuo pk-seutu. Siellä nelisen vuotta asuin enkä halua koskaan enää asua. Käydä voin pikaisesti.

AP:n naapurissa, ehdottomasti.

Mä en tiedä, millaista on asua "oikeasti maalla", joten pysyttelen Uudellamaalla, ja siellä olisi mulle tarjolla 2 erilaista, mutta samantasoista helvettiä:

1: Omakotitalo kehyskunnan reuna-alueella kaukana "kaikesta" (itse asiassa koskee jo joitain Espoon alueita) . Kahdella autolla ajetaan töihin ja töistä kotiin. Kaikki "menot" pitää erikseen suunnitella. Omia harrastuksia korkeintaan joku jumppa kertaviikkoon kehyskunnan koululla. Lapsia pitää kuskata kavereille ja harrastuksiin illat pitkät. Harrastetaan taloa, piha teettää töitä 24/7 ainakin keväästä syksyyn (ihan ok, jos joku tykkää, tietty). Ja joo, tämä voi kaikki olla vaan stereotypiaa, mutta näin mielikuvan perusteella.

2. Kerrostalolähiö kehyskunnassa esim. Järvenpää. Anteeksi, mutta olen tutustunut tällaiseen ja se oli kyllä ankeudessaan kaiken huippu. Yhteiset pihat olivat siivottomia ja täynnä lasinsiruja, kaikilta parvekkeilta tursusi ääriään myöten täysiä tuhkakuppeina toimivia lasipurkkeja, vallitseva tunnelma oli itäblokista jne. Varmasti sama koskee monia Helsingin ja Espoon lähiöitä kyllä.

Kylä, jossa kaikki tietävät asiasi. Kukaan kyläläisistä ei käy 50km päässä olevaa maakuntakeskusta kauempana, koska se on turhaa. Matkustelu on rahan syytämistä maailmalle.

Rahalla pitää ostaa metsää, maata, rakentaa, vaihtaa autoja ja koneita ym. hyödyllistä. Lomailu ja muu sen kaltainen laiskottelu on turhaa. Jos on pakko olla jouten, pitää tehdä jotain hyödyllistä, vaikka siivota tai tehdä halkoja.

Kun ihmiset tapaavat toisiaan, he kysyvät, kuinka paljon hillaa/mustikkaa/puolukkaa on poimittu. Eniten poiminut on tietenkin paras, ja jos joku ei ole poiminut ollenkaan, on niin laiska, että siitä puhutaan 10 seuraavaa vuotta.

Luonnollisestikin kylällä näkyvistä vieraista autoista/kulkijoista pidetään tarkkaa lukua. Jokainen tietää, jos sinulla on käynyt vieraita. Jos ei tiedä, niin vieraiden asia/asiat tullaan sinulta kyllä kuulustelemaan.

Mitään omaperäistä ei ole suotavaa tehdä. Koulutus on kaupunkilaisten ja herrojen kotkotuksia. Niitten, jotka eivät ole päivääkään tehneet rehellistä työtä!

Näin perheellisenä tulee heti mieleen Helsingin, Tampereen tai jonkun muun suurehkon kaupungin keskusta. (jos suomesta pitäisi valita). Jos on kokemusta niin kertokaa missä lapset leikkii siellä? Aina jollain aidatulla puisto alueellako? 

Olen katsellut kaupungilla, että ulos astuessa kotoa on kauhea näkymä: autoja, ihmisiä, harmaita taloja ja vielä kerran autoja. 

Pakistan tai Afganistan.

Varissuo.

Noilla ap:n spekseillä aika moni tän maapallon asukas voisi sanoa tulleensa paratiisiin.

Afrikassa, siellä on niin paljon kaikkia sairauksia ja ötököitä! Eilen katoin yhtä ohjelmaa missä, joku oli saanut Afrikan reissulta madon joka kaivautuu ihon alle ja syö lihaa.... hrrrrr, kyllä sitä ohjelmaa katsoessa olin onnellinen, että asun suomessa! Ja arvostamaan suomen kylmää talvea. :D

[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 12:32"]

Monenlaista asumismuotoa kokeneena sanoisin, että pahinta on pienet kunnat, joissa asutaan kyläkeskittymissä ja kytätään toisten tekemisiä suut ammollaan ja silmät sirrillään. Jos joku tekee pihatöitä, ohi ajava auto saa työt keskeytymään ja tuijotetaan niin kauan kun auto vain on näköpiirissä. Jos ohi kulkee, verhot heilahtaa. Kaikkien pitää osallistua kyläyhdistyksen toimintaan. Jos ei osallistu, on outo, ja kun osallistuu, huomaa tarkan ja armottoman nokkimisjärjestyksen kaikessa.

Olen muuttamassa kerrostaloon isoon kaupunkiin. Se on sittenkin paras asumismuoto.

[/quote]

Yritin vastata tähän aiemmin, mutta näköjään ei onnistunut... Tuosta "tuijottamisesta" nimittäin. Mä kerroin tuossa edellä asuvani haja-asutusalueella pienessä kylässä. Tunnen suurimman osan "lähi"naapureistani ja aika paljon kauempana kylällä asuvia. Kun joku ajaa ohi, totta kai katson tielle, koska tietenkin morjestan tuttuja. Ohikulkevien tuttujen kanssa tietenkin vaihdetaan muutama sana.

Koska tunnen naapurini ja olen ystävystynyt monen kanssa, mua toki kiinnostaa heidän elämänsä, joten voin katsoa, mitä siellä naapurissa nyt tehdään. Kaupungissa ei voi tuijottaa naapureita, koska ihmiset asuvat tiheämmin ja näkyvyys on tietenkin parempi. Suomessa kaupungeissa on tapana antaa toisille tilaa teeskentelemällä, etteivät lähellä olevat ihmiset olekaan siinä. 

Kaikki toisten ihmisten elämästä ja toiminnasta kiinnostuminen ei ole kyttäämistä tai pahansuopaa, ihmiset voivat myös ihan olla ihan vilpittömästi kiinnostuneita toisistaan. Esim. jos näen, että eräs naapuri on tekemässä pihahommia ja olen itse lapsen kanssa ulkona, saatetaan mennä moikkaamaan tätä naapuria. Tällaista ihan normaalia kanssakäymistä ihmisten kanssa ilman, että tarvitsee sopia kuukautta etukäteen, että me tultais sitten.

24

Kuopio. Asuin siellä hetken ja ihmiset käsittämättömän veemäisiä ja itseään täynnä, sekä aika yksinkertaisia ja konservatiivisia. Eikä ole vain minun mielipiteeni vaan aika moni muu sinne muuttanut ja sieltä pois muuttanut joiden kanssa juttelin, olivat samaa mieltä. Toki siellä mukavia ja fiksujakin, mutta kyllä tuo yleistys pitää paikkaansa tuon kaupungin kohdalla. Siellä viihtyvät vain ihmiset jotka jaksavat sitä savolaisten ylimielisyyttä ja kieroilua, huumorista siellä ei ole tietoakaan. Ulkomaista Venäjällä tai Pohjois-Koreassa en haluaisi asua, varsinkaan niillä kaikista karuimmilla alueilla...

Pieni maalaiskylä, joka on alueella jossa ei ole viehättävää lunotoa(korkeuseroja, järviä tai merta), yli 50km matkaa lähimpään isompaan kaupunkiin (yli 50000as.) ja ihmiset sisäänpäinkääntyneitä, "paikallaan tallovia"(vanhakantaisia), uusista asioista kiinnostumattomia juntteja. Tällaisia paikkakuntia löytyy Suomestakin paljon Pohjanmaalta ja muualta Länsi-Suomesta.

[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 14:48"]

Pieni maalaiskylä, joka on alueella jossa ei ole viehättävää lunotoa(korkeuseroja, järviä tai merta), yli 50km matkaa lähimpään isompaan kaupunkiin (yli 50000as.) ja ihmiset sisäänpäinkääntyneitä, "paikallaan tallovia"(vanhakantaisia), uusista asioista kiinnostumattomia juntteja. Tällaisia paikkakuntia löytyy Suomestakin paljon Pohjanmaalta ja muualta Länsi-Suomesta.

[/quote]

Mun on pakko kommentoida sen verran, koska asun suunnilleen kuvailemassasi paikassa. On tosi helppo tuntea ennakkoluuloja "maalla asuvia juntteja" kohtaan ja kuvitella, että ne sitä ei siellä tiedä mistään mitään ja ovat sellaisia ja sellaisia ihmisiä, mutta totuus saattaa olla hyvinkin erilainen. Ihan oikeasti.

24

Pori. Ja sieltä joku 70-luvulla rakennettu kerrostalo keskustasta. En voi sietää sitä paikkaa ja pidän jostain syystä porilaisia väkivaltaisina juoppoina.