Eksä vitutti. Maksoin elarit takasi.
Vittu mä en tarvii siltä kusipäältä senttiäkään lapseni elättämiseen. Hoidan sitä 90% kaikesta ajasta, niin ihan hyvin voin maksaakin kaiken.
Saatana. Ei mulla muuta.
PS. Olo on paljon parempi. Olen ylpeä itsestäni, että olen täysin riippumaton. Ja tiedän, että tuo vituttaa eksää, sekun luulee, että voi rahalla jotain korvata. Tää käy sen luonnon päälle. HAH.
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 18:54"]
Ja siis minä en elareita ole vaatinut, mies halusi maksaa. Tunnusti isyyden vasta kun lapsi oli puolisentoista vuotta vanha ja samalla ilmaisi halunsa maksaa lapsestaan, tosin ei enempää kuin minimin.
[/quote]
No varmaan hänellä oli sitten syynsä epäillä, ettei ollut isä. Miten kummassa hän muka sai vetkutettua puolitoista vuotta isyyden tunnustamista? Johan tuossa ajassa olisi vedetty oikeuteen. Isähän ei itse saa päättää, tunnustaako vai ei ja millaisella aikataululla.
[/quote]
Tää on toinen tarina.
ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 18:47"]
mulla oli muutama vuosisitten samanlainen tilanne. meidän lapsi oli 2-vuotias kun erottiin. tulin aikoknaan vahingossa raskaaksi kesken opintojen mutta mies halusi pitää lapsen, toki minäkin vaikka pelkäsin kuinka pärjäämme. mies tienasi hyvin mutta oli äärimmäisen pihi. sain vain minimiäitiyspäivärahan joka piti siirtää lyhentämä ttömänä eksän tilille. en ollut oikeutettu mihinkään, kuljin risoissa vaatteissa jakituutin, auta armias jos ehdotin että voisiko tuoda kaupasta vaikkapa uuden tuttipillon lapselle kun vanha oli aivan kulahtanut, alkoi kamala syyllistäminen kuinka kuppaan häntä ja elän siicellä. töihin en saanut lähteä, kun olisin joutunutolemaan erossa lapsesta, olla päivät koulussa ja illa töissä. se olisi tarkoittanut sitä, että eksä olisi joutunut työpäivänsä lisäksi hoitamaan iltaisin kakaraakin ja se olisi tehnyt minusta laiskan, vanhemmuuta vieroksuvan elätin ja lorvailijan. olin siis toaallisen vankina kodissani, rahattomana yksin lapsen kanssa. mies kirosi lapsen alimpaan helvettiin kun se tuli kipeäksi ja olisi pitänyt viedä öääläriin. joko lääkäri oli liian kallis ja bensa maksoi, niitäkin rahoja tietysti penäsi minulta takaiskn ja marisi kuinka helvetisti olen hänelle velkaa. kerran kuitenkiin rukokksiini vastattiin, voitin viking lotossa hieman yli 100 000 euroa. eräänä päivänä pakkasin risat, vähät henkilökohtaiset tavarani ja lapsen välttämättömimmät tavarat ja tilasin taksin vähän ennen kuin eksä tuli töistä. löin sille 6000 euroa läteistä käteen ja sanoin että tällä rahallaostan sut ulosmun ja lapsen elä,ästä, älä emää ikinä ota yhteyttä.
[/quote]Ei kai mies suostunut moiseen.??????
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 19:59"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 18:54"]
Ja siis minä en elareita ole vaatinut, mies halusi maksaa. Tunnusti isyyden vasta kun lapsi oli puolisentoista vuotta vanha ja samalla ilmaisi halunsa maksaa lapsestaan, tosin ei enempää kuin minimin.
[/quote]
No varmaan hänellä oli sitten syynsä epäillä, ettei ollut isä. Miten kummassa hän muka sai vetkutettua puolitoista vuotta isyyden tunnustamista? Johan tuossa ajassa olisi vedetty oikeuteen. Isähän ei itse saa päättää, tunnustaako vai ei ja millaisella aikataululla.
[/quote]
Tää on toinen tarina.
ap
[/quote]Tulojen mukaan elatusmaksut. Ei pidä tyytyä minimiin jos mies on ammatiltaan hyvätuloinen.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 20:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 19:59"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 19:56"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 18:54"]
Ja siis minä en elareita ole vaatinut, mies halusi maksaa. Tunnusti isyyden vasta kun lapsi oli puolisentoista vuotta vanha ja samalla ilmaisi halunsa maksaa lapsestaan, tosin ei enempää kuin minimin.
[/quote]
No varmaan hänellä oli sitten syynsä epäillä, ettei ollut isä. Miten kummassa hän muka sai vetkutettua puolitoista vuotta isyyden tunnustamista? Johan tuossa ajassa olisi vedetty oikeuteen. Isähän ei itse saa päättää, tunnustaako vai ei ja millaisella aikataululla.
[/quote]
Tää on toinen tarina.
ap
[/quote]Tulojen mukaan elatusmaksut. Ei pidä tyytyä minimiin jos mies on ammatiltaan hyvätuloinen.
[/quote]Tuli vähän hassusti ammatiltaan hyvätuloinen, huhheijaa
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 18:23"]
Vittu mä en tarvii siltä kusipäältä senttiäkään lapseni elättämiseen. Hoidan sitä 90% kaikesta ajasta, niin ihan hyvin voin maksaakin kaiken.
Saatana. Ei mulla muuta.
PS. Olo on paljon parempi. Olen ylpeä itsestäni, että olen täysin riippumaton. Ja tiedän, että tuo vituttaa eksää, sekun luulee, että voi rahalla jotain korvata. Tää käy sen luonnon päälle. HAH.
[/quote]Lapselle kuuluu elatusmaksut. Laita ne lapsen tilille ja katso kun kertyy tietty summa sijoitatko johonkin rahastoon jne.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2013 klo 18:54"]
Ja siis minä en elareita ole vaatinut, mies halusi maksaa. Tunnusti isyyden vasta kun lapsi oli puolisentoista vuotta vanha ja samalla ilmaisi halunsa maksaa lapsestaan, tosin ei enempää kuin minimin.
[/quote]
No varmaan hänellä oli sitten syynsä epäillä, ettei ollut isä. Miten kummassa hän muka sai vetkutettua puolitoista vuotta isyyden tunnustamista? Johan tuossa ajassa olisi vedetty oikeuteen. Isähän ei itse saa päättää, tunnustaako vai ei ja millaisella aikataululla.