"Ahdistaa, kaikki on vaikeeta, en tiedä millainen ihminen minä olen"
Siis tiedättekö nää tyypit, joille kaikki on vaikeeta...?
Tutulla on asunto (jota ei ite joudu maksamaan), auto (jolla ajelee ilmasiks), leppoisa työpaikka pitkällä kesälomalla ja vanhemmiltansa saa joka kuukausi älyttömän summan "kuukausirahaa" (kohta kolmikymppinen ihminen!) MUTTA hän valittaa että nämä asiat eivät tee onnellisiksi... kaikki ahdistaa ja on vaikeeta ja omaa itseä täytyy "etsiä" ja blaa blaa blaa.
Ei herraisä, noilla puitteilla ratkaistaisiin KAIKKI mun omat ongelmat. Mä en vaan kestä tuollasta kiittämättömyyttä ihmisessä, v*tuttaa niin ettei veri kierrä! ugh
Kommentit (10)
Kyllä sullekin ap melko varmasti ilmaantuisi muita ongelmia, vaikka et joutuisikaan enää maksamaan vuokraa tai laskuja itse. Jokuhan voisi sanoa sinun tilanteestasi, että "miksi se valittaa vuokrasta, sillä ilmeisesti on kuitenkin varaa asua sisätiloissa ja on netti ja saa ruokaa joka päivä, ei tarvitse pelätä sotaa, on terve jne jne"- kaikki on suhteellista.
tottakai sä ap olet oikeassa siinä, että on kurjempaa olla köyhä ja kipeä kuin vain kipeä. Mutta ymmärräthän sä silti, että ei sillä kipeälläkään kaikki hyvin ole, vaikkei se köyhä olekaan? Ja toisaalta, ei sillä köyhälläkään ole kaikki huonosti, jos se ei ole myös kipeä ja paljon muuta.
Sä olet köyhä. Sun kaveris on kipeä. Kummallakin on jotain hyvin ja jotain huonosti. Miksi jommalla kummalla pitäisi olla oikeus sanoa, että toisen ongeömat on merkityksettömiä?
Ymmärrän hyvin. Tuo tyyppi nälkäleirille afrikkaan, katsotaan sitten ahdistaako.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2013 klo 20:53"]
Ymmärrän hyvin. Tuo tyyppi nälkäleirille afrikkaan, katsotaan sitten ahdistaako.
[/quote]
On tosiaan myös siinä kunnossa että vararavinnolla pärjäisi aika hyvän tovin. Sitä tekisi mieli sanoa että mitä jos hänelle tulee joskus oikeasti vaikeaa? Miten ihmeessä pärjää...
Ap, ihan ilmoitusasia. Jonain päivänä sulla voi hyvinkin olla taloudellisesti helpompaa, ja SILTI SULLA VOI OLLA ONGELMIA.
En usko, 4 :) Olen kyllä todella onnellinen, elämä on ihanaa, vaikka taloudellisesti ei niin hyvin mene. Se mikä kyrsii, on tuollainen valitus (valittakaa nyt sitten siitä että valitan valittamisesta :) vanha virsi). Miten voi olla niin helvetin vaikeaa kun ei tarvitse miettiä vuokran tai laskujen maksamista..ne on siis itse asiassa ne mun ainoat ongelmat.
Miksi ap sun ongelmat ovat tärkeämpiä kuin kaverisi ongelmat? Jos häntä aidosti ahdistaa esimerkiksi työpaikalla, tai hänellä on muita ongelmia, niin ne ovat aivan yhtä tärkeitä kuin sinun vuokranmaksuhuolesi.
Mitäpä, jos ihan hetkeksi lakkaisit kaivamasta omaa napaasi ja olisit iloinen siitä hyvästä mitä sinulla on. Ehkä silloin voit tuntea aitoa myötätuntoa tätä tuttavaasi kohtaan (ja koska hän on tuttavasi, eikä ystäväsi, et todennäköisesti tiedä hänen elämästään puoliakaan, etkä voi tietää mikä kaikki häneltä vie voimia).
Ihan oikeasti, ei hyvät ulkoiset puitteet takaa onnea. Ääriesimerkki tästä on monet menestyneet, suositut, rikkaat, kauniit tai komeat filmi- ja musiikkimaailman tähdet, jotka ovat hyvin ahdistuneita, sortuvat viinaan tai huumeisiin ja ääritapauksissa tekevät jopa itsemurhan.
lisäksi ihmisillä välillä tulee ns ikäkausikriisejä, jotka on henkiselle kasvulle ihan hyväksi lopulta, vaikka sellaisen päällä ollessa tyyppi voi vaikuttaa ärsyttävältä turhanvalittajalta.
Minän puute ja ns. väärä itse on juuri niitä kauheimman olon aiheuttavia asioita, silloi, on ihan sama mitkä on ulkoiset puitteet.
Kahdeksan kirjoitti viisasta tekstiä. Jos ristiriita sen välillä, mitä kokee olevansa, ja sen välillä, miten elää, on suuri, niin se on ahdistavaa ja tuskallista. Ihminen, joka jatkuvasti puhuu tästä vaikeasta olostaan, voi olla rasittava, mutta hän on tärkeällä tiellä, ja niitä puheita pitää vaan yrittää jaksaa kuunnella. Suuurin osa kuitenkin jonain päivänä löytää sen paikkansa ja alkaa ymmärtämään itseään paremmin.