Akateeminen! Kuvaile työpäivääsi.

Menen töihin. Avaan koneen, tsekkaan sähköpostit ja illan/yön aikana tulleet potilastietojärjestelmäviestit. Reagoin niihin mihin ehdin. Sitten ajanvarauskirjan mukaista toimintaa, kiireetöntä vastaanottoa, päivystysvastaanottoa, neuvolaa, toimenpiteitä, rytmiikka vaihtelee vähän päivästä toiseen. Laadin sairaskertomustekstit, tarvittavat lähetteet ja lausunnot.  Väleissä uusin reseptejä ja katson viestejä. Lounastan, sitten soitan puhelinajat, jatkan vastaanottoa. Iltapäivällä kahvitauko ja sama homma jatkuu. Viimeisen potilaan lähdettyä katson vielä kerran viestit ja sammutan koneen.

t. LL

Töihin kahdeksaksi, tietokone päälle, kahvit tippumaan, sähköpostien pläräystä eli poistan roskapostit, puoli yhdeksältä kahville, kahvihuoneessa työkavereiden kanssa yhdeksään, yhdeksältä koneelle, yhteentoista kirjoittamista, yhdeltätoista 3omin ruokatunti, sitten kahteen asti kirjoittamista, puheluja, asioista sopimista yms, kahdesta puoli kolmeen kahvitunti, puoli kolmesta neljään lisää kirjoittamista, haastatteluja. Sähköposteja tuhoilen, niihin vastailen ja niitä lähetän pitkin päivää. 

[quote author="Vierailija" time="13.07.2013 klo 01:01"]

[quote author="Vierailija" time="13.07.2013 klo 00:42"]

Heh, täysin tuottamatonta työtä! Sähköpostiviestien lajittelu ja vastaaminen, heh. Pidetään palaveri heh heh. Ohjataan ja perehdytetään työntekijöitä, heh, kukaan ei usko, että maisteri jatkuvasti opastaa ja ohjaa ;-) ja parasta kaikista: nettisivun päivitys, voi jessus! Mihin tossa tarvitaan akateeminen maisterin loppututkinto?

[/quote]

Sitä tutkintoa ja osaamista tarvitaan siihen, että osaa ohjata ja neuvoa ja lajitella ne sähköpostit tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin. Et tiedä yhtään (kun kukaan ei sitä kerro), minkälaisesta työstä kenekin kohdalla on kyse.

Jos ei meitä olisi, siellä tehtaan suorittavalla puolella loppuisi hommat hyvin lyhyeen. Jos en tekisi sopimuksia ja valvoisi niiden toteutumista, sinulla tai niillä meidän tehtaan duunareilla ei riittäisi töitä. Mutta saat toki pitää kuvitelmasi siitä, että työni on turhaa - ainakin niin kauan kuin teen sitä. Ne sähköpostit kun nimenomaan koskevat tulevia tilauksia ja niiden toteutumista, kuten myös neuvottelut ja muistiot. Luuletko, että ne tilaukset tippuvat taivaasta? 

[/quote]

No meidän tehtaalla kyllä osataan tehdä sopimukset ilman niitä akateemisiakin ja ainakin tähän mennessä on töitä miehille ja toimiston naisille riittänyt ihan hyvin... Yhtään akateemista ei meillä ole töissä, mutta kyllä on saatu sopimuksia tehtyä ihan Aasiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten, firman liikevaihto vuodessa noin 20 miljoonaa euroa. Teollisuuden ala.

Avaan koneen. luen sähköpostit, jos niitä on tullut. Monesti ei ole tullut, koska saatan katselen niitä illallakin koneella huvikseni ollessa. Vastailen sähköposteihin ja ryhdyn tekemään sitä mikä on ajankohtaista. Voi olla melkein mitä tahansa

- projektijohtamiseen liittyviä tehtäviä, palaverien järjestelyä. muistion kirjoittamista erilaisia selvittelyitä/suunnittelua, aikataulutusta, muiden projektijäsenten ohjausta jne.

- avusta kolleegoita esim myyjää

- perehdyn asioihin ja määrittelen muutoksia ohjelmiin ja dokumentoin ne, valmistelken asiakaspalaverit ja niiden siltöä, kirjaan niiden muistiot

- laadin testisuunnitelmia, testiaineistoa sekä testaan ohjelmia, kirjaan löydetyt virheet jne.

-valmistelen tuotantoonottoja

- kirjoittelen käyttöohjeita

- pyörittelen monia asioita päässäni ja annan niiden hautoa

- juttelen ihmisten kanssa ja pidämme suunnittelu palavereja

- valmistelen koulutuksia aineistoineen sekä koulutan 

- enää en kooda, mutta sekin onnistuisi

Kovin on aivojumppa ja kirjoitusvoittoista oma it-työni sekä laaja-alaista, mutta rakastan työtäni. Aamulla ei tiedä mitä päivän aikana tapahtuu. Paljon pitää tietää monista asioista. Joistakin vähemmän joistakin taas syvällisesti ja asiat vaihtuvat usein. Ei ihan joka jannulta onnistu meikäläisen työ.

Menen töihin, aluksi avaan tietokoneen ja katson onko erityisiä (erityislääkityksiä yms) potilaita päivystyksessä. Muuten aloitan päivystyksen, potilaita on n. 20-45mn välein toimenpiteistä riippuen. Ruokis on puolen päivän aikaan. Parasta on että jokainen potilas ja päivä on erilainen. On mahtavaa että osaa auttaa ja tehdä hoitoa niin kuin itselle toivoisi tehtävän. Voin myöntää nauttivani työstäni todella paljon, plussaa on hyvä palkka. 

Päivystävä hammaslääkäri

Mä voisin ottaa vähän lisää konkretiaa tähän keskusteluun omalta kohdaltani. Olen yliopistossa töissä, koulutukseltani FT ja tällähetkellä y liopistonlehtorin tehtävässä. Otetaan vartailuun kuvitteellinen päivä jostain lukukauden ajalta ja nyt kesältä, vaikkapa eilinen.

menen töihin talvella noin klo. 8:20, kesällä yhdeksän maissa. Kellonaika on täysin vaöinnainen jaitsestäni kiinni, minulla on vain laskennallinen vuosityöaika ja milloin se totetuu, ei kiinnosta ketään. Nuo kellonajat ovat valikoituneet niin,, että ehdin heittää lapset kahdeksaksi kouluun, kesällä taas ottaa aamukahvin pihalla. 

Töihin päästyäni keitän ison mukin teetä. Talvisaikaan pyrin ainakin kerran viikossa ehtimään istumaan kahvihuoneessa "juoruamassa", koska jengissä mukana pysyminen on ensiarvoien tärkeää sille, että on mukana myös tulevissa rahoitushakemuksissa eli saa jatkossakin töitä. olen määräaikainen viransijainen ja tarvitse projektirahoitusta jatkossakin. Mulla on vaikeuksia ehtiä istumaan kuitenkin, koska juuri diksi, että olen määräaikainen, mun on tavallaan ehdittävä tehdä kahden homman työt: sekä lehtorin opetud-ja haallintotehtävät että niin paljon tutkimusta, että voin toivoa saavani tulevaisuudessa sitä mainittua projektirahoitusta. Näin kesällä kahvihuoneessa ei kuitenkaan ole ketään, kaikki painavat hommia omissa kopeissaan jos ylipäänsä ovat toimistolla. haluavat saada äkkiä hommansa kasaan, jotta pääsevät ulos kesällä.

äsen teemukini kanssa minäkin avaan tietokoneen ja sähköpostit. No, pikaisesti jotain katsoin jo ennen töihin lähtöä kotona,. Nyt syvennyn vähän tarkemmin, tähän menee puolesta tunnista pariin tuntiin sen mukaan millaista posti on. Parikymmentä sähköpsostia on opiskelijoilta, jotka haluavat jotain: aineopintojen kokonaismerkintää, neuvoa jonkun tietyn suorituksen suorittamistapohin tai lupaa suorittaa jonkun kohdan jollain opetussuunnitemasta poikkeavalla tavalla - Yritän parhaani mukaan neuvoa, auttaa ja pakottaa opiskelijoita toimimaan järkevästi, lasken arvosanojen keskiarvot ja opntopistemäärät ja vien kokonaismerkinnät rekisteröitäviksi. Tämä ei varsinaissesti tuota mitään sinänsä, sillä opiskelijathan ne suoritukset tuottavat, mutta täytyyhän jonkun pitää huolta siitä, että ne ovat sääntöjen mukaisia ja järkeviä. Useampi sähköposti tulee joltain omaan tutkimusalaani liittyvältä listalta, joilla muut tutkijat esittelevät tutkimuksiaan ja mainostavat julkaisujaan ja konferenssejaan tai kyselevät neuvoa pulmiinsa. Usein ne voi deletoida kahden ensimmäisen rivin jälkeen, mutta välillä niissä on kiintoisia asioita, jotka luen pitemmästi. Kiintoisat aiheet saattavat tuottaa minulle uusia ideoita, lisätä asiantuntemustani tai kertoa ainakin, että joku uusi kirja pitää lukea tai tuohon konfaan voisi järjestää jonkun esittelemään meidän projektin tuloksia. Tuotto on kuitenkin, kuten huomaatte, eika immateriaalisella tasolla. Js kyseessä olisi talonrakentaminen, tämä vastaisi  sitä vaihetta, kun selataan erilaisia katalogeja ja mietitään vaihtoehtoja - tai joiltain osin sitä kun suunnitellaan markkinoitia valmiin talon myymiseksi. Yhtään naulaa ei kuitenkaan ole lyöty seinään. Osa sähköposteista on kollegoilta, joiden kanssa on tekeillä jotain yhteistyötä: tehdään yhteistä raha-hakemusta, yhteistä artikkelia, yhteistä kirjaa tai järjestetään konferenssia. Osa näistä posteista sisältää tekstin, jota pitää kommentoida ja jatkaa (sen Rtikkelin, kirjan tai hakemuksen), osa suunnitelman siitä, keitä johonkin hankkeeseen kannattaisi pyytää mukaaan, puuttuuko joku tärkeä näkökulma tms. Jotkut sujuvat nopeasti, ja joihinkin pitää varata koko loppupäivä Tai ainakin pari tuntia. Rakennusprojektihankkeessa tämä vaihe voisi vastata tarjouspyyntöjen tekemistä, vertailua ja knilpailuttamista ja vastaaviin pyyntöihin vastaamista ja kilpailuihin osallitumista. Sikäli kuin kyseessä on artikkelien ja kirjojen tekstien työstäminen, naulojakin lyödään seiniin.

Loppuosan päivästä yritän tehdä "tuottavaa työtä". Se jakautuu kolmeen osaan seuraavasti: koska olen opetustehtävässä, siihen kuuluu vuoddessa noin130 tuntia kontaktiopetusta. Se tietysti sijoittuu lukukausien ajalle, eli viikossa on noin 5-6 tuntia luennonpitoa. Jokaista tällaista tuntia kohti lasketaan yliopitoissa 4 tuntia valmisteluaikaa, viikossa siis noin 20-24 tuntia. Laskennallisesta 37,25tunnin työajasta tämä on aika suuri osa. Peruskoulujen ja lukioiden opettajien valmisteluaikaan nähden suuri valmistelu johtuu siitä, että meillä ei ole mitään valmiita kirjoja tai opetussuunnitelmia, joiden mukaan voitaisiin opettaa, vaan kurssikokonaisuudet on luotava ja koottava itse, päätetettävä ja selvitettävä itselle sisällöt, luotava harjoitustehtävät, usein käännettävä niiden materiaalit jne. Asian opettaminen vaatii usein sen opiskelua ensin itse. Minä olen kuitenkin aika kokenut opettaja ja opetan asioita, joita olen tutkinut jo vuosia, koten ei minulla onnneksi ihan noin paljon mene valmisteluun. Parhaimmillaan pääsen tunti/tunti- suhteeseen. Raksalla tämä olisi naulaamidta ja lautojen kantamista.

Loppuosa lehtorin työnkuvasta  koostuisi hallinnosta ja tutkmuksesta. Hallinto tarkoittaa suurelta osin tuota mainittua sähköpostirumbaa, jossa hoidetaan opiskelijoiden suorituksia rekisteriin, mutta se tarkooittaa myös esimerkiksi sitä, että suunnitellaan ensi vuoden opetusohjelmaa, hankitaan sitä varten materiaaleja, välineitä ja opettajia tai valmistellaan työharjoitteluraojen jakoa, opiskelijavalnta-asioita ja pääsykoetta tai vastaavia asioita. Tämä on aika kausiluontoista. Opetusohjelmat tulevat ajankohtaisiksi aina maalishuhtikuussa, harjoitteluasiat joulutammikuussa, uusien opiskelijoiden prehdyttäminen syyskuussa. Kun pääsykoejärjestlyistä ja vastausten lukemisesta on selvitty, hallintohommia ei kesällä onnneksi ole. Tämän tuottavuudesta voi olla montaa mieltä. Raksalla tässä olisi kyse lupakuvien piirtämisestä, rakennustarkastuksista, piirustusten lukemisesssta ja sen sellaisesta.

Tutkimus on sitten se, mitä oikeasti haluan tehdä Ja mihin käytän suurimman osan ajastani. Tämä tarkoittaa, etä tutkin asioita, luen muiden tekemiä julkaisuja omista tuloksistaan ja kirotan omia julkaisuja, joissa esittelen omia tuloksiani suhteessa niihin muiden saamiin. Lehtorina minulta vaaditaan yksi kansainvälinen artikkeli vuodessa (näitä, mitä Himasen julkaisuluettelossa oli yksi) ja yksi suomalainen vähän yleistajuisempi juttu. Koska minä kumminkaan enole oikeasti lehtori,vaan yritän jatkossa elättää itseni tutkijana, minulta vaaditaan tutkimusrahoituksen saamiseksi noin neljä sellaista kansainvälistä artikkelia vuodessa, ja jokunen suomalainen. Siihen menee kaikki loppu aika ja minulta enemmänkin. Tämä on ihan sitä naulojen hakkaamista ja levyttämistä.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2013 klo 00:29"]

FK ei oo akateeminen

[/quote]

Eikös FK eli filosofian kandidaatti ole maisterin tutkinnon vanha nimitys? Nykyinen kandihan on humanististen tieteiden kandidaatti eli HuK.

KTM:

Menen töihin noin kahdeksan jälkeen aamulla, avaan koneen ja katson sähköposteja. Kuulostelen ketä on kahvihuoneessa ja odotan, että tylsimmät ja ärsyttävimmät lähtevät sieltä menemään. Kun aika on kypsä lähden kahvihuoneeseen. Hengailen siellä ehkä vartin tai pidempään. Kahvihuoneesta poistuessani saatan käydä muiden ihmisten huoneiden ovilla juoruilemassa. Tässä onkin sitten mennyt ensimmäinen tunti päivästäni. Täytyy siis alkaa tekemään töitä ja samalla mietin, kenelle asiakkaalle kirjaisin lorvailemani tunnit. Jollekin isolle tietenkin. Teen töitä noin pari tuntia vaihtelevalla intensiteetillä. Joskus on tosi hyvä flow. Jossain vaiheessa tulee ruokatunti. Pidän sen. Ruokatunnin jälkeen alan taas tekemään töitä.  Työtehoo on kuitenkin jo aamusta laskenut ja välillä tulee pakottava tarve vierailla iltalehden sivuilla. Kahviajan alkaessa kuulostelen taas, milloin on sopiva aika mennä kahvihuoneeseen. Aina en jaksa mennä, sillä työkavereiden jorinoita omista töistään tai muusta paskasta ei jaksa kuunnella. Yleensä kuitenkin joudun sinne menemään. Kahviajan jälkeen teen taas töitä, joskus lähden neljän jälkeen ja kiireaikoina voi mennä seitsemään tai kahdeksaan asti. Iltapäivä on tuotteliasta aikaa kun kukaan ei häiritse puhelimella.

Tuo itse työnteko on sitten ihan perus rutiinikirjausten tekoa ja välillä pohdintaa asiakkaan tilanteesta, tulevaisuudesta tai lainsäädännöllisistä asioista. Asioista pitäisi pysyä kärryillä lueskelemalla uusimpia ammattijulkaisuja, mutta sitä ehdin harvoin tekemään. Toivoisin kyllä ehtiväni.

Menen töihin. Skippaan aamupalaverin, koska saan kuitenkin kuulla tärkeät jutut muilta. Menen työpöytäni ääreen. Aavan iltiksen sivut. Menen keittämään kahvia. Palaan pöytäni ääreen ja luen uutisia, iltistä ja hesaria. Menen hakemaan kahvia ja jatkan uutisten lukua. Luen myös sähköpostin, mutta yleensä siellä ei ole mitään tärkeää. Sitten teen pikkuisen töitä ennen kuin lähden lounaalle. Jos olen lounaalla jonkun työkaverin kanssa, niin saatamme jutella vähän työasioita, haukutaan pomoja jne. Sitten lounaan jälkeen teen taas töitä. Jos minulla on asiakaspalveluvuoro, eikä asiakkaita näy, pelaan netissä jotain peliä. Sitten onkin jo kahvitauko. Silloin yleensä jutellaan työkavereiden kanssa. Pikku hiljaa työkaverit kääntävät selkänsä ja jatkavat työn tekoa tai varailevat kesälomamatkaansa netistä.  Sitten jengi alkaa pikku hiljaa lähteä kotiinsa. Semmoinen on mun työpäivä. Ja palkkaa saan bruttona n. 2500. Jos maksettais enemmän, tekisin enemmän.