Mitäs sitten kun en saa ikinä töitä.
Miten sitä jaksaisi vielä yli 20v elää työttömänä toiset 20v jo olen elänyt työttömänä.
Kommentit (12)
Olethan sinä välillä opiskellut ja hoitanut miestäsi omaishoitajana. Etkö pääsisi työkokeiluun?
ööh mitä sitten? ei mitään, onneksi suomessa on hyvä sosiaaliturva
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 11:21"]
Oletko harkinnut kouluun menemistä? Hoitoalaa suosittelen, eritoten sh:n tutkintoa.
[/quote]
Juu opinnot ei onnistu en pärjää niissä yrittänyt kyllä olen.
Miksi et SAA töitä? Mitä ominaisuuksia puuttuu, joita voisit kehittää (koulutus)? Onko kyse asuinalueestasi vai kyvyttömyydestä tehdä töitä ylipäätään? Liian suurista omista vaatimuksista työn suhteen?
Mistä tiedät, että et tule saamaan töitä seuraavaankaan 20 vuoteen?
Mikä on syynä noin synkkään pessimismiin? Estääkö jokin erityinen asia sinua esimerkiksi uudelleenkouluttautumasta alalle, jolta töitä löytyisi?
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 11:25"]
Olethan sinä välillä opiskellut ja hoitanut miestäsi omaishoitajana. Etkö pääsisi työkokeiluun?
[/quote]
Juu mut ei tuollaisia lasketa. Turhaan meni elämästä yli 10v kun jouduin olemaan ex-miehen omaishoitajana. En pääse työkokeiluun paikkoja vähän ja terveitäkin työttömiä on.
Ahaa, tämä taitaakin olla tämä ammattivalittaja... No ok, uskotaan, että et pysty opiskelemaan . Mutta monia töitä voi saada myös ilman opintoja, niin, myös istumatöitä, joita pystyisit tekemään fyysisten terveysongemiesi kanssa. Mutta tähänhän taas oli vastaus että niitä ei ole sinun paikkakunnallasi, ja sieltä et voi miehesti takia muuttaa pois. Luulisi että jos mies oikeasti rakastaa ja välittää, ja näkee miten toimettomuus sinua ahdistaa, niin miettisi tosiaan vaikka paikkakunnan vaihdosta?
Mutta jos ei, niin sitten sinun täytyy etsiä sisältöä elämääsi muualta kuin töistä. Esimerkiksi oma äitini oli ikänsä kotirouva, eikä kärsinyt ollenkaan pitkästymisestä tai ahdistuksesta aiheesta. Hän kävi jonkun kansalaisopiston käsityökoulutuksen ja sitten teki omaksi ilokseen ja pienessä mittakaavassa myyttävksi käsitöitä. Piti pientä vuokrattua viljelypalstaa kesäisin. Opiskeli kansalaisopistossa kaikenlaista kielistä joogaan. Matkustelikin sitten kun me lapset oltiin vähän isompia. Luki paljon ja opetteli taidemaalausta. Minä itse asiassa olen paljon kadehtiniut hänen elämänsä luovuutta ja rikkautta, kun palkkatyön taakka ei häntä rasittanut ;)
Mutta ei, sinä et ap halua tehdä mitään, sinä haluat vaan valittaa ja olla marttyyri, takertua siihen yhteen asiaan jota et tunnu voivan saada, eli palkkatyöhön. Elämässä yleensä kannattaisi keskittyä siihen mitä voi saada ja mitä on, eikä siihen mitä ei ole eikä voi saadakaan.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 11:26"]
Mikä on syynä noin synkkään pessimismiin? Estääkö jokin erityinen asia sinua esimerkiksi uudelleenkouluttautumasta alalle, jolta töitä löytyisi?
[/quote]
Pahat oppimisvaikeudet ja heikkolahjaisuus estää ja olen tämän 23v työttömyyden aikana yrittänyt suorittaa esim merkonomin tutkintoa 3 kertaa onnistumatta. Fyysiset sairaudet estävät esim. siivoustyön.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 11:32"]
Ahaa, tämä taitaakin olla tämä ammattivalittaja... No ok, uskotaan, että et pysty opiskelemaan . Mutta monia töitä voi saada myös ilman opintoja, niin, myös istumatöitä, joita pystyisit tekemään fyysisten terveysongemiesi kanssa. Mutta tähänhän taas oli vastaus että niitä ei ole sinun paikkakunnallasi, ja sieltä et voi miehesti takia muuttaa pois. Luulisi että jos mies oikeasti rakastaa ja välittää, ja näkee miten toimettomuus sinua ahdistaa, niin miettisi tosiaan vaikka paikkakunnan vaihdosta?
Mutta jos ei, niin sitten sinun täytyy etsiä sisältöä elämääsi muualta kuin töistä. Esimerkiksi oma äitini oli ikänsä kotirouva, eikä kärsinyt ollenkaan pitkästymisestä tai ahdistuksesta aiheesta. Hän kävi jonkun kansalaisopiston käsityökoulutuksen ja sitten teki omaksi ilokseen ja pienessä mittakaavassa myyttävksi käsitöitä. Piti pientä vuokrattua viljelypalstaa kesäisin. Opiskeli kansalaisopistossa kaikenlaista kielistä joogaan. Matkustelikin sitten kun me lapset oltiin vähän isompia. Luki paljon ja opetteli taidemaalausta. Minä itse asiassa olen paljon kadehtiniut hänen elämänsä luovuutta ja rikkautta, kun palkkatyön taakka ei häntä rasittanut ;)
Mutta ei, sinä et ap halua tehdä mitään, sinä haluat vaan valittaa ja olla marttyyri, takertua siihen yhteen asiaan jota et tunnu voivan saada, eli palkkatyöhön. Elämässä yleensä kannattaisi keskittyä siihen mitä voi saada ja mitä on, eikä siihen mitä ei ole eikä voi saadakaan.
[/quote]
Olisi kivaa saada palkaa olisi rahaa ostaa joskus jotakin sitä kaipaan samoin sosiaalisia suhteita mitä töistä voisi saada yms.
en usko että työelämä sopisi ap:lle, siellä kun ei yleensä voi toimia oman mielensä mukaan eikä valittaminen auta, kun pomo käskyttää, taitaa olla kaikkien kannalta viisainta että ap pysyy ihan vain kotonaan kuten tähänkin asti
[quote author="Vierailija" time="10.07.2013 klo 11:39"]
en usko että työelämä sopisi ap:lle, siellä kun ei yleensä voi toimia oman mielensä mukaan eikä valittaminen auta, kun pomo käskyttää, taitaa olla kaikkien kannalta viisainta että ap pysyy ihan vain kotonaan kuten tähänkin asti
No kohta ette enää lue minun valituksia tarkoitus olisi etten enää kauaa eläisi.
[/quote]
Oletko harkinnut kouluun menemistä? Hoitoalaa suosittelen, eritoten sh:n tutkintoa.