Jos olisit nyt raskaana, miten suhtautuisit koronaan?

Ne, jotka eivät itse ole raskaana, hokevat tuota ettei tauti oli vaaraksi. Helppo se on sanoa, kun ei itseä kosketa. Plus eihän vielä edes tiedetä, miten korona vaikuttaisi lapseen esim. alkuraskaudessa sairastettuna.

Olisin varmaan ihan hysteerinen kaiken suhteen!!😅

Tästä syystä päätettiin lykätä esikoisen yrittämistä myöhemmäksi. Katsotaan sitten, kun tilanne rauhoittuu.

Työssäni tapaan paljon ihmisiä. Tällä hetkellä joudun kohtaamaan näitä "tulin ulkomailta Suomeen lomalle, sukuloimaan ja juhlimaan, en mä mitään karanteenia tarvi!" tapauksia. Jos olisin raskaana, niin ottaisin asian esille esimiehen kanssa. Olisin valmis jäämään jopa palkattomalle saikulle, jos en muuten voisi välttää noita työtehtäviä.

Mikään työ tms ei ole sen väärti, että uhraisin syntymättömän lapsen terveyden.

Vastaan tähän vaikka oon raskaana 😄

-en tapaa tuttuja tai käy ns. ylimääräisissä jutuissa, näen vain perhettä ja paria ystävää

-en enää käy ruuhkaisissa paikoissa, kauppakeskukset jne, koska muut ei enää pidä kunnon turvavälejä

-en kättele ja välttelen ahtaita julkisia paikkoja, esim. vessat

Nää nyt tuli ekana mieleen 😁

samoin kuin nytkin

Aloimme yrittää lasta kesäkuussa. Ei minua pelota. Olemme tehneet työt etänä jo kauan ennen koronaakin ja tilanne jatkuu näin. Asumme maalla. Jos ja kun tauti alkaa taas levitä, eristäytyminen ei ole meille mikään ongelma. Mutta ymmärrän hyvin, että jos lasta haluava nainen on esimerkiksi hoitoalalla pääkaupunkiseudulla, voi olla turvallisempaa lykätä lapsenhankintaa. Paljon isompi riski sairastua ja ei voi tietää miten vaikuttaisi vauvaan.

Ihan turhaan stressaatte

Toimisin samoin kuin keväällä koronarajoitusten ollessa tiukimmillaan.

Vähentäisin kaikkia tapaamisia ja hoitaisin vain pakolliset jutut.

Voisin käyttää maskia ruokakaupassa, jos tilanne vielä pahenisi.

Toivoisin myös miehen välttelevän turhia riskejä koronan suhteen.

Oon sen verran stressaava tapaus, että tekisin kaikkeni vältelläkseni koronaa. Varmaan vielä ekan kolmanneksen aikana olisin erityisen tarkka, kun sikiön kehitys on herkimmillään.

Olen viimeisilläni raskaana ja olen kokenut jopa helpottavana sen ettei ole tarvinnut perustella esim. kyläilemättä jättämisiä, eikä ole tarvinnut kokea vaivaannuttivia tilanteita kun kättelystä luovuttu. En ole kätellyt vuosiin ja se on joillekin ollut hirveä ongelma.

Itseäni on aina inhottanut ihmiset joiden mielestä pitää mennä kipeänäkin töihin tai minne vaan tartuttamaan muita, oli koronaa tai ei.

Ihan rauhallisin mielin tässä ollaan oltu. En ole jämähtänyt kotiin, mutta en myöskään ole kokenut mitään pakollista tarvetta lähteä esim. Laivalle

Olisin ihan hermoheikko. Muistankohan väärin vai oliko jossain uutisoitu että vastasyntynyt oli saanut Coronan? Pelottaisi se miten tämä vaikuttaisi lapseen, aiheuttaisiko esimerkiksi myöhemmin jotakin ongelmia - koskaan kun ei tiedä.

Vähän myös harmittaisi tuleva syksy vauvan kanssa, kun aika varmasti toinen aalto tulee ja ehkä vielä pahempana. Kummankin vauvan kanssa kävin muskarissa, hengailimme ostoskeskuksissa ja tapasin ystäviä kahviloissa. Ne olivat ihana lisä aina niin samalta tuntuvaan vauva-arkeen. Välillä oli päiviä kun kodissa oleminen ahdisti ja halusi vaan kiertelemään kauppoja tai kirppareita.

Mä oon kans raskaana nyt. Kylhän sitä miettii. En kuitenkaan sillä tavalla osaa hysteerisesti suhtautua. Johtuu varmaan siitä, ettei ole kokemusta siitä, että jotain kävisi. Oikeastaan ainut mikä mietityttää on synnytys, joutuuko yksin synnyttämään. Maskia en ole käyttänyt kertaakaan. Julkisia käytän tarvittaessa. Joka päivä ei ole tarvetta. Ruotsalaisia turisteja varonn jos bongaan :D Onneks työt on etätöitä, niin en sitä kautta altistu.

Katsoo sitten miten tilanne tästä kehittyy, elokuu kertoo nyt paljon. Tilanne voi hyvin olla päällä taas syksyllä :( siinä kohtaa jää ravintolat. Ulkomaille ei asiaa nyt. Eikä risteilylle.

Olen raskaana ja elänyt ihan normaalisti😊Olen käynyt lomalla parilla risteilyllä ja kylpylässä. Kaupoissa en normistikkaan käy kun kerta viikko ja julkisia en käytä. Mutta elän aktiivista elämää lasten kanssa, käyn kirjastoissa/museoissa..mitä nyt ollu auki kesällä. Enenmän olen pelännyt, että vauvalla on jotain muuta vikaa..olen jo aika iäkäs odottaja niin riskit siihen on isommat ja niitä pelkäsin jo yritysaikana.

Ei vaikuttaisi mun elämään mitenkään

Olen nyt raskaana ja kyllä se mietityttää. Aika aaltoilevat ajatukset. Olen alusta asti ollut todella varovainen koronan suhteen, tulin raskaaksi huhtikuun alussa ja jo ennen sitä olin varovainen. Toki olen nähnyt välillä kavereita mökkireissuilla isommassa porukassa, välillä mutta harvoin käyn ostoksilla kauppakeskuksissa (pakko hankkia äitiysvaatteita ja mahdoton ostaa netistä😅). Sen enempää en tee, eli ravintolat ja muut saa jäädä vielä.

Ongelmaksi on kyllä muodostunut kavereiden löyhyys, harmittaa kun pitää jättää kaveriporukoiden juttuja väliin kun muut ei tajuu. Yksi saapui Brysselistä viikko sitten ja pelmahti mökille missä oltiin kavereiden kanssa ilman mitään karanteenia. Toinen tulee Berliinistä tänään ja kysyi heti, että koska nähdään. Toki sieltä tuleva ei tarvitse karanteenia THLn mukaan mutta ei silti kiinnosta nähdä heti kun toinen tulee Suomeen... Ärsyttää muiden tyhmyys ja varomattomuus.

Hoitsukaveri kerto äidistä joka joutu viimeisillään raskaana olevana hengityskoneeseen koronan takia ja vauva jouduttiin ottaa ulos hätäsektiolla. Tää pelottaa koska ite oon vasta neljännel kuulla ni eipä sieltä ketään ulos tässä vaiheessa otettais.

En kuitenkaan varo liikaa, terve järki riittää.

Olen raskaana. En minä tätä jaksa sen enempiä murehtia, huolehdin käsihygieniasta ja yritän pitää kohtalaista turvaväliä ihmisiin, eli varmaan ihan samaa mitä tekisin muutenkin. Ainoa mikä tässä huolestuttaa on synnytys, tarkemmin sanoen rajoitukset puolison läsnäololle. Vähän sekin harmitti ettei puoliso päässyt mukaan ensimmäiseen ultraan, rakenneultraan onneksi sitten pääsikin jo.

Varmaan lasketun ajan lähestyessä tehostan varovaisuutta ja eristäydyn parhaani mukaan, että olisi mahdollisimman pieni riski synnyttää sairaana. Myös vastasyntyneen kanssa noudatan kaiketi erityistä varovaisuutta, ja esikoinenkin saa jäädä joksikin aikaa päiväkodista pois ettei kanna koronaa kotiin.

Mulla on laskettu aika elokuun lopulla, ja ihan normaalisti olen arkeani elänyt.

Kävin normaalisti töissä (toimistotyö,ei asiakaskontakteja), ensimmäinen lapsi kävi siten myös päiväkodissa kuten tavallisestikin ja mun mies kävi myös normisti töissä. Isovanhempia ei nähty tai muita kavereita, kaupassa kävin kerran viikossa, kuten aina muutoinkin.

Raskaudessa saa stressata muutenkin niin montaa asiaa, en koe että corona olisi ollut sen ihmeempi asia. Jos marraskuussa olisin tiennyt coronasta kun lasta päätettiin alkaa yrittää, tuskin olisin mieltäni muuttanut.

Edellisen raskauden aikana kohistiin zikaviruksesta joka ei onneksi lähtenyt leviämään maailmalle. Tuo hieman pelotti koska yhteys vauvan hyvinvointiin oli kiistaton. Lähipiirissäni oli myös parvorokkotartunta, joka voi alkuraskaudessa mm aiheuttaa keskenmenon. Joten aina on jotain vaikka ei coronan mittakaavassa. Ystäväni vauva kuoli viikkoa ennen laskettua aikaa, eikä syytä löytynyt. Mitä vaan voi käydä...

Meillä pitäisi aloittaa talvella toisen lapsen yrittäminen, koska ikä alkaa tulla vastaan. En voi olla etätöissä ja työhöni kuuluu ihmisten kohtaamista, taloudellisesti myös palkaton vapa koko raskauden ajaksi on mahdoton ajatus. Hyvin mahdollisesti käytän sitten maskia jatkuvasti, ellei rokote ole jo tullut (olen sosiaali- ja terveysalalla ja saamassa rokotteen ensimmäisten joukossa).