Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttävää kun mieheni komentelee lastani, mutta omaansa ei yhtään.
05.07.2013 |
Kuvio on se, että minä, mieheni ja lapseni asutaan yhdessä ja hänen lapsi tulee viettämään viikonloppuja ja kesäisin pidempiä aikoja meille.
Ymmärrän, että hän on vkl isä ja haluaa olla ihana ja paras, mutta aina silloin hän myös muuttuu omaani kohtaan suorastaan hirviöksi.
Haukkuu tätä saatanan idiootiksi ja komentaa siivoamaan huoneensa, vaikka hänenkin lapsi on siellä sekoittanut. Jos pyydän, että lapset ulkoiluttaisivat koiran, niin ei onnistu mutta yrittää käskyttää mun lastani siihen hommaan yksin. Lapsilla siis 1 vuosi ikäeroa 12 ja 13 v.
Lapsille tulee jonkin verran eripuraa asioista, niin huomaan että mieheni lähtee lapsensa kanssa kimppaan kiusaamaan minun lastani ja kun karjahdan kaikille osapuolille, niin mieheni lapsi soittaa äidilleen ja valittaa minusta ja lapsestani.
Annas olla kun se hetki koittaa, että miehen lapsi on lähtenyt takaisin äidillensä, niin mieheni käytös muuttuu taas lastani kohtaan. On ihana, vitsailee, naureskelee, vie uimaan ja shoppailemaan eikä mesoa yhtään.
Odotan nykyään kauhulla niitä viikonloppuja kun hänen lapsena taas tulee. Tänään olen hänelle tehnyt selväksi, että joko minä ja lapseni tai he menevät vierailun ajaksi jonnekin muualle. Mä en jaksa enää.
Yhteisiä lapsia ei ole eikä tule.
Kommentit (29)
Kuka tahansa "mies" huutaisi ja nimittelisi mun lastani tasan kerran. Sen jälkeen ei oltaisi kyllä enää missään tekemisissä. Kasvattaminen on eri asia kuin idiootiksi nimittely. Mitä ihmettä sä tuollaisen otuksen kanssa teet samassa kämpässä? Ei mikään seksi voi noin hyvää olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi oikeasti nimittelee ja räyhää sinun lapsellesi, niin se on todella väärin, ja äitinä sinun pitäisi lopettaa se välittömästi. Mitään lapselleni kiroilemista tai syyttä huutamista en sietäisi hetkeäkään.
Meillä on samantapainen tilanne siinä, että miehelläni ja minulla on melkein samanikäiset pojat. Kun he ovat kaksin minun seurassa kaikki menee todella hienosti, miehen poika on tosi kiva minun pojalle ja mulle. Mutta isän tullessa käytös muuttuu täysin, silloin minä ja poikani ovat hänelle kuin ilmaa, ilmeilee miten inhoaa poikaani ja on isänsä kimpussa koko ajan. Ja miehelle olemme myös ihan kuin ilmaa. Olen yrittänyt tästä sanoa, että meidän pitäisi yrittää olla niin kuin perhe, eikä kaksi kuppikuntaa, mutta kun ei mene jakeluun. Täälläkin ongelmana se, kun miehen poika on täällä vuoroviikoin ja omani koko ajan. Kun miehen poika on äitinsä luona mieheni on todella kiva minun pojalle, ja kun hän on täällä, mies
Miksi teidän pitäisi yrittää olla kuin perhe, kun lapsista toinen on vuoroviikkolapsi ja toinen paikalla koko ajan? Yrittäkää nyt hetkeksi eläytyä näiden lasten ja nuorten tunteisiin, puupökkelöt.
Aloituksen lapset ovat jo aikuisia nykyään.
Lapsiparat. Miksi pitää joka suhteessa muuttaa yhteen. Ei siinä paljon lasta rakasteta. Seksiä saa erilläänkin asuen vakisuhteessa kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap varma, että sinä et ole se riiviö siellä?
Entä jos se oletkin sinä, joka muuttuu siellä kun miehen lapsi tulee teille? Jos se oletkin sinä, josta tulee omaa toista lasta pompottava ja omaa lastaan puolustava leijona?
Mies haukkuu lasta saatanan idiootiksi, ja sinä mietit, että jos se kuitenkin ois ap joka tässä käyttäytyy väärin? Mitä helvettiä nyt taas?
Miksi kukaan nainen on idiootin kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen miehen siitos. Ymmärrän miksi kohtelee kuin roskaa.
Lapselle räyhääminen ja kiroileminen on todella väärin, ja sen on loputtava, jos uusperhe-elämä jatkuu. Mutta on kyllä myös toista lasta kohtaan todella väärin, että lapsesi kutsuu hänen isäänsä isäksi ja elää elämäänsä tämän kanssa, kun toiselle jäävät isästä vain viikonloput, ja silloinkin odotetaan tasavertaisuutta käenpoikasen kanssa.
Pitäisikö kummankin aikuisen ottaa vähän etäisyyttä tähän kuvioon ja viettää enemmän aikaa oman lapsensa kanssa?