Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka kauan eron jälkeen toinen on "vastuussa" toisen mielipahasta?
30.07.2020 |
Oli ihan supervaikea muodostaa tuota otsikkoa mitenkään järkevästi, sorry siitä.
Mutta siis MINÄ halusin erota.
Miehen ollut hyvin vaikea tätä hyväksyä. Ei voi uskoa että mulla ei ole ketään toista (ei ole) kun en seksiäkään enää pitkään aikaan ole halunnut. En vain rakasta miestä enää, en enää niinkuin aviopuolisoa pitäisi rakastaa. (tääki on miehelle ihan uskomatonta, miten se rakkaus voi yhtäkkiä _loppua_?) Rakastan häntä kuitenkin ystävänäni ja lasteni isänä. Avioeropäätös tuli jokin aika sitten. Mies luulee että tää on vaihe, ei ymmärrä kun sanon etten usko että enää ikinä haluan asua KENENKÄÄN kanssa saman katon alla. Ei tajua kuinka onnellinen olen nyt kun en ole tilivelvollinen kenellekään (miksi en esim. halua seksiä)
Nyt tunnen olevani vastuussa hänen pahasta olostaan ja yksinäisyydestään. Vaikka kuinka aikuinen mies onkin (lähes nelikymppinen) niin silti tunnen kovaa syyllisyydentuntoa tilanteesta. Joskus huomaan miettiväni et oisko mun sit pitäny jäädä siihen ilottomaan liittoon jossa harrastin seksiä VUOSIA vain velvollisuudentunteesta ja kun parisuhdeterapeutitkin toitotti että harrasta vaan seksiä, kyllä ne halut sieltä sitten tulee. Ei tule.
Milloin on "lupa" irrottautua?
Kommentit (9)
Et ole hetkeäkään vastuussa toisten tunteista.
Kukaan ei ole. Jokainen tuntee ja kantaa omat tunteensa ja joutuu niitä itsensä kanssa käsittelemään.
Toki sympatiaa saa vastapuolelle herua, ja kuulostaa siltä että jotain keskustelujakin olisi vielä käytävänä, vaikka sitten uudemman kerran. Mutta et voi myöskään sille mitään, jos toinen ei vain kykene ymmärtämään sinun näkökulmaasi.
Eroaminen sattuu. Mutta vapauttaa myös.
Kaikkea hyvää vapauteesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et ole hetkeäkään vastuussa toisten tunteista.
Kukaan ei ole. Jokainen tuntee ja kantaa omat tunteensa ja joutuu niitä itsensä kanssa käsittelemään.
Toki sympatiaa saa vastapuolelle herua, ja kuulostaa siltä että jotain keskustelujakin olisi vielä käytävänä, vaikka sitten uudemman kerran. Mutta et voi myöskään sille mitään, jos toinen ei vain kykene ymmärtämään sinun näkökulmaasi.
Eroaminen sattuu. Mutta vapauttaa myös.
Kaikkea hyvää vapauteesi!
Kiitos ihanasta viestistäsi!! :)
ap
Jos joskus olet halunnut seksiä, voi haluttomuus johtua siitä, että on hormonitasot jotenkin vinksallaan.
En ymmärrä kysymystäsi. Et sinä tietenkään ole vastuussa siitä, että et halunnut jatkaa, mutta et kai tarkoita, että sinulla olisi jo uusi mies kiikarissa? Siinä minusta on velvollisuus olla sen verran hienotunteinen, että toinen ylipäätään ymmärtää eron ja antaa jonkin verran aikaa surra. Parisuhteessa ei ole kenelläkään velvollisuus olla, mutta pitää pyrkiä välttämään tarpeetonta loukkaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et oo vastuussa, mutta olet itse käsitellyt eron suhteen aikana ja iskenyt miehelle kylmän rätin naamaan. Miehellä voi mennä aikaa omaan käsittelyyn.
Vierailija kirjoitti:
et oo vastuussa, mutta olet itse käsitellyt eron suhteen aikana ja iskenyt miehelle kylmän rätin naamaan. Miehellä voi mennä aikaa omaan käsittelyyn.
Tää on muuten totta! Tavallaan olen kai jo pari vuotta tätä eroa tehnyt kun miettinyt että paraneeko tää tästä vai onko tää nyt tätä että hammasta purren pannaan ja yritän selviytyä päivästä toiseen. Mies ei oo nähnyt mitään ongelmaa parisuhteessa, muuta kuin että seksiä sais olla enemmän.... :/ Tavallaan mulla kai haluja onkin (tyydytän itseäni aika ajoin) mutta en ole nähnyt miestäni haluttavana enää pitkiin aikoihin? Kynsisieni-varpaat, haiseva hengitys, hiekkapaperikantapäät, ts. ei ole oikein pitänyt itsestään huolta :/
Ja aiemmalle kommentoijalle tiedoksi ei todellakaan ole ketään kiikarissa! Mielestäni kerroin oikein tarkkaan aloitusviestissäni että on viimeisimpiä asioita mun elämässä että ottaisin jonkun miehen jalkoihin taas pyörimään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän saadaan vastaus, käyttämällä erään kuuluisan matematiikan professori Kaldah Derfubin viidennen asteen fissiokaavaa. Jos A kertautuu fissiossa niin sen neliö on suorassa suhteessa kappaleen massan neliöön, kuitenkin siten ettei partikkelitilavuuden ja molekyylitason tilavuussuhde muutu yli yhteisen painon massan. Yhtälön löytää hänen kirjoittamastaan julkaisusta jonka nimi on; ”Kuinka Kauan”.
Toisin sanoen oman pahan olon tunteminen ei auta ketään...
Alue: Aihe vapaa
Miksi sä kyselet lupaa elää omaa elämääsi?
Loppupeleissä jokainen vastaa itsestään, myös mielipahan käsittelyssä.
Tärkeintä on elää itselleen rehellistä elämää omien arvojen mukaan. Oma peilikuva peilistä katsoo takaisin, ei miehen tai äidin.