Onko tällainen mies mielestäsi kehityskelpoinen?

En tiedä miten mieheni aivot toimivat, mutten ole tavannut samanlaista kummajaista koskaan. Minulla on tapana kutsua miestäni hulluksi tohtoriksi, tämä siis inside-läppää, mutta mielestäni osuvaa. Hän on siis insinööri, ja oikein erityisen paatunut sellainen. Täysin stereotypian mukainen, eli mielikuvitukseton ja kiinnostunut VAIN omasta alastaan.

Tavatessamme mies ei erottanut kartalta Etelä-Amerikkaa ja Afrikkaa, kun ne ovat niin samanmuotoisia. Tämä varmaan kertoo kaiken tarvittavan siitä, mikä on ollut suhteemme ongelmana? Miestä ei siis koko elämänsä aikana ole kiinnostanut mikään muu ollenkaan, kuin alansa. Ja siinä onkin tosi hyvä, joten ei hän tyhmäkään voi olla. Joka tapauksessa, vaikka mies on kultainen eikä hän puheissaan paljasta itseään mitenkään sivistymättömäksi, niin tämä kapea-alaisuus on jotain todella outoa. Minä olen puolestani ala-asteen opettaja (opiskelin alaa tutustuessamme), joten tuossapa on ollut hyvä "projekti", ja mies onkin tyytyväinen yleissivistyksensä parantumiseen.

Joka tapauksessa pidän miestäni vähän outona. Olisiko kukaan teistä ottanut tällaista miestä? Hän on siis aivan ihanan huomaavainen, empaattinen, suvaitsevainen, rakastava, ja myös lahjakas. Se lahjakkuus vain painottuu täysin hänen alaansa ja kieliin, joita on ihme kyllä opetellut itse (ja vaikka on opiskellut ranskaa, ei hän Ranskan lisäksi tiennyt yhtään tiettyä maata missä ranskaa yleisesti puhutaan).

Ps. Olen kirjoittanut aiheesta aiemmin, ja tulin silloin voimakkain sanakääntein syytetyksi siitä että kirjoitan asiasta "koko ajan", mutta vakuutan että tämä on av-historiani aikana tasan toinen ketju jonka minä aloitan tästä aiheesta.