Täytyykö minun kestää ilkeätä sukulaista? :(
Kyseessä siis mieheni mummo.
Itselläni on sattuneista syistä (en ala nyt tarkemmin selittämään, kun sillä ei tässä ole merkitystä) puolen vuoden sisällä tapahtunut niin paljon, että omaan tällä hetkellä surkean itsetunnon. Tunnen itseni rumaksi, huonoksi jne.. todella vaikeaa aikaa. inhoan katsoa itseäni peiliin.
Raskauden aikana lihoin 10kg ja en tuntenut itseäni "itsekseni" ja tunsin itseni todella lihavaksi. Pikkuhiljaa näin vuosi synnytyksestä olen saanut melkein kaikki kilot (2kg vielä lähtöpainooni) pudotettua liikkumalla ja syömällä terveellisesti.
Lähdimme tässä kolmisen viikkoa sitten kesälomareissuun mieheni sukulaisiin ja siellä isolla porukalla istuimme pöydässä syömässä, kun tämä nainen aivan yhtäkkiä alkoi haukkua minua miten ruma olen kun "posketkin ovat niin lommolla" ja miten hirvittävän laiha olen (en siis ole edes alipainoinen,vaan normaali bmi) ja että olen aivan PILALLA nyt jne jne.. Ja täsmennän että aikoinaan olen ollut paaaaljon hoikempi kuin nyt. Tunne oli aivan hirveä, kaikki katsoivat minua, eikä edes mieheni saanut sanottua muuta kuin "kyllähän se ihan hyvin syö"... sen vertaa hän ei minua vaivautunut puolustamaan.
Niinkuin aijemmin sanoin, tällä hetkellä itsetuntoni muutenkin nollassa ja tämän takia olen nyt aivan masennuksessa :( Paikan päällä olin kuin ei mitään ja ihan hiljaa kuuntelin sitä haukkumista.. sisälläni itkin ja huusin ja edelleenkin mietin tätä ja mietin miksi on olemassa näin ilkeitä ihmisiä.. Millä oikeudella minua, tai yleensäkään ketään pitää ilkeämielisesti arvostelemaan ulkonäöstä?
Miehelle yritin puhua että miksi hän ei puolustanut minua (itse olisin sanonut jos miestäni olisi haukuttu, että hän on täydellinen ja sillä siisti. tms) mutta sain vastaukseksi vain että "en mä ala vanhaa ihmistä haukkumaan, se nyt on vaan sellanen"....... En pyytänyt häntä haukkumaan, mutta oli kyseessä niin ahdistava tilanne kun kaikki vaan minua tuijottaa ja hymähtelee myötäillen mummelin haukkumiselle.
Tämän myötä tunnen itseni entistä oksettavammaksi, ja sanoinkin miehelle etten enää halua tämän ihmisen kanssa olla missään tekemisissä. tästähän ukko vasta suuttui. Mummo kuulemma vaan "on sellainen". Ja pah. kenellä on oikeus haukkua toisen ulkonäköa niin ilkeämielisesti?
Mitä tässä nyt tekee..sukujuhlia kesän aikana edessä, miten voin asiallisesti miehelle selittää etten enää halua tätä naista nähdä? Vai olenko vain ylireagoinut ja onko tämä naisen käytös vaan hyväksyttävä ja kestettävä? (en kyllä kestäisi enää yhtään :(.....) Miten saan itseni hyväksymään itseni sellaisena kuin olen? Mitä tekisitte tässä tilanteessa? Oloni on ihan kamala..
Kiitos jo etukäteen<3
Kommentit (56)
Mummo sanoi ilkeästi, mummot usein ovat sellaisia, aikakautensa lapsia. MUTTA. AP:n pitää ITSE pitää huoli itsetuntonsa tasosta ilman miestä ja mummoa.
Sitä paitsi sanoja oli mummo, jota tavataan harvoin. Äiti, isä, sisko tai ystävä olisi eri asia. Puhumattakaan miehestä, mikä olisikin varmaan jo avioeron paikkka.
Todella surullista, jos itsetuntosi on riippunut vain painostasi.
Mutta onko mahdollinen synnytysmasennus diagnosoitu ja hoidettu, ja onko myös kilpirauhanen tutkittu? Ei vaikuta ihan normaalilta eikä terveeltä sinunkaan suhtautumisesti, jos ei vanhan ja häijyn ämmän jututkaan kovin mieltä ylentäviä olleet.
Olisko nyt vaan kyseessä vanhan ihmisen tapa sanoa, että olet laihtunut? Joo, tosi outoa, mutta näin epäilen. Ota herne pois nenästä.
Vaikka olisi vanha ihminen, oikeuttaako se kaikkien sukulaisten edessä haukkumaan että olen nyt aivan PILALLA? :( Itse en sanoisi kenellekkään että "oletpa sinä lihonnut ja ruma kun naamasi on noin turvonnut, olet kyllä nyt aivan pilalla"? Todella ajattelematonta ja ilkeää. Ja eniten minua satuttaa se, kun mieheni ei yrittänytkään minua puolustaa vaikka tietää miten itsetuntoni on aivan nollissa. Ja tämä nainen tietää näitä tapahtumia myös, mistä johtuen inhoan ulkonäköäni..
Kun ei mies ala asiasta sen enempää keskustelemaan, ei sinunkaan tarvitse. Jätät menemättä juhliin ja sillä sipuli. Syytä kysyttäessä sanot että sinulle tuli mummon puheista niin paha mieli, että itseäsi suojellaksesi et enää hankkiudu tilanteisiin jossa joudut moista kuuntelemaan.
Ja kuule, varoitan jo nyt että jos itsetuntosi on huono, älä jää lukemaan saamiasi vastauksia. Tältä palstalta et tule sympatiaa tai hakemaasi sääliä saamaan.
Oletko 14-vuotias teini? ÄLÄ kuuntele/ ota itseesi tollaisia lausahduksia; eihän ihminen VOI olla "pilalla" mitenkään. Mummo kommentoi että olet hoikan näköinen ja hänen nuoruudessaan pula-ajan Suomessa kärsittiin nälkää; heille laihuus on ihan eri asia kuin nykyihmisille. Aivan turhaa menettää itsetuntonsa jostain mummon, jota tapaat pari kertaa vuodessa, kommentista. Mutta terapia voisi tehdä sulle hyvää; vain sinä itse voit rakentaa itsetuntosi takaisin normaaliksi. Olet itse vastuussa omista ajatuksistasi ja siitä miten reagoit muiden sanomisiin.
Vanhojen mielestä on parempi olla lihava kuin laiha. Sota-ajat ja pula ruuasta on jäänyt mieleen ja heidän silmissään lihava on hyvinvoiva, varakas. Vanhojen ihmisten puheisiin kannattaa suhtautua kuin pikkulapseen, ei he osaa valita sanojaan fiksusti, möläyttelevät mitä sylki suuhun tuo. Ärsyttävää, mutta älä välitä. Tilanne oli varmaan sukulaisillekin nolo ja hämmentävä, eikä ole helppo avata suutaan oikealla hetkellä oikealla tavalla. Vaikka sua ei huvittais enää kyseistä ihmistä nähdä, niin kyllä teet itselles ja miehelles hallaa jos tuon takia jätät juhlat väliin. Anna pölyn laskeutua.
Eihän sinun ole pakko mennä ja tavata sitä mummoa.
Eräs miehen sukulainen laukoi minulle ulkonäöstäni kommentteja, ja minä lähinnä naureskelin sille kuinka se teki itsestään kaikkien edessä täyden idiootin. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Minulla on myös kaveri joka on minulle todella kateellinen parista asiasta, ja siksi hän viljelee ilkeitä kommentteja. Minulle on moni ihminen joka on sivusta kuunnellut noita ihmetellyt miten joku kehtaa ja miten voi olla noin juntti ihminen ja eikö sitä hävetä olla aina räkä poskella joka paikassa sättimässä sellaista jolla menee hyvin ehkäpä siksi ettei vedä päätä täyteen joka päivä.
Ei noista kannata itseensä ottaa. Ihmiset eivät ajattele samoin kuin se mummo. He todennäköisesti ajattelevat että onpa tökerösti käyttäytyvä mummo.
Ylireagoit, sinulla taitaa todellakin olla pahoja itsetunto-ongelmia ilman tuota mummoakin.
Ei kukaan normaali aikuinen ota noin raskaasti tuollaista kommenttia, kenties kuittaa humoristisella läpällä jotain takaisin. Käyttäydyt kuin teini.
Toki olisit itse voinut rohkeasti sanoa ettei ole sopivaa kommentoida kenenkään ulkonäköä.
Rinta rottingille ja menoksi se on minun neuvo. Et piittaa vanhuuden höppänän ihmisen puheista mitään.
Sinun ei ole mikään pakko tietenkään sukujuhliin mennä. Järkevää käytöstä sen sijaan ei ole se, että ilmiselvästi höpsähtäneen,/tapoja osaamattoman/alkavan dementoituneen vanhuksen epähienoja sanomisia otat noin todesta. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Käy vaikka tutustumassa vanhainkodin dementiaosastoon, miten siellä hoitajia nimitellään. Tule sitten tänne uudelleen sanomaan, että miehesi höpsö mummo on ilkeä.
Olet kuluttanut kolme viikkoa siihen, että olet murehtinut vanhan höppänän ihmisen kommenttia laihtumisestasi. Koet itsesi entistä oksettavammaksi jne. Tuo sinun reaktiotapasi ei ole normaalin rajoissa. Siihen todennäköisesti vaikuttaa tuo masenteuneisuutesi. Koska tuo masennus hankaloittaa noin paljon elämääsi, niin käythän säännöllisesti sekä psykiatrilla että olet hakutunut psykoterapiaan. Nimittäin jos et ole kumpaakaan (tai vain toisen) tehnyt, niin tämä kolmen viikon ahdistus vanhan mummon sanomisista, olisi oltava herätyskello sille, että haet itsellesi apua.
Ap. Minusta sinun kannattaisi nyt miettiä niitä asioita, joiden takia itsetuntosi on niin nollassa, että ahdistut vanhojen mummeleiden jutuista - ovat ne sitten ihan mitä tahansa. Mielestäni OLEN yliregoinut: se ei ollut mummolta kauniisti sanottu, mutta on ehdottomasti liioittelua antaa sen vetää sinua "aivan masennukseen" tai ahdistua siitä, että tuollaisessa tilanteessa "kaikki katsoivat sinua". Ensinnäkin, se katsominen on taatusti liioittelua ja johtuu siitä, että omissa ongelmissasi sinä tietysti ole oman maailmasi keskus ja jotenkin kuvittelet kaikkien muidenkin olevan sinun asioistasi ja arvostelustasi yhtä kiinnostuneita - mutta eivät he oikeasti ole. Oikeasti ne muut oat kiinnostuneita itsestään ja omista asioistaan, eivät sinusta. Siksi he ovat ohittaneet tuon tilanteen nopeasti ja unohtaneet sen saman tien. Samoin on liioittelua masentua yhden ihmisen yksittäisestä sanomisesta, varsinkin kun ihminen ei edes ole kukaan sinun kannaltasi tärkeä henkilö, vaan joku mummeli, jota tarvitsee tavata pari kertaa kesässä, jota sinä et rakasta ja jonka kaikki ennestäänkin tietävät tökeröksi ja höperöksi.
Jätä mummo omaan arvoonsa ja mieti, mitä voit tehdä niille asioille, josta itsetunto-ongelmasi oikeasti johtuu: voiko niitä korjata tai jos niitä ei voi korjata, voiko niitä vaihtaa sellaisiin identiteettisi tekijöihin, joissa sinulla menisi paremmin. Ts. jos olet saanut potkut töistä, mieti, voitko löytää uusia töitä tai kouluttautua paremmin vai pitäisikö sinun ehkä alkaakin ajatella, että tietyn alan ammattilaisuuden sijasta sinulle onkin tärkeää joku harrastus tai äitiys tai ... jne
No jos auttaa, niin voin kertoa miten minä reagoisin, ja mulla on hyvä itsetunto. Olisin tilanteessa puolustanut itseäni, esittämällä esim kysymyksiä "Miksi minä olen sinun mielestä ruma?" ja "Omasta mielestäni olen ihan tarpeeksi hyvä, ja se riittää minulle". En todellakaan kumartele toista kun minun ulkonäköäni haukutaan ja kukaan ei puolusta, oli haukkuja kuka tahansa.Miehelle ilmoittaisin myöhemmin, että olen hieman loukkaantunut kun ei puolustanut mitenkään, ei edes sanomalla "kyllä tuo minun silmään on kaunis, vaikka jonku mielestä laiha olisikin". Miehen kanssa en alentuisi riitelemään asiasta enempää, jos olisi niin pöljä ettei tuon vertaa tajuaisi. Jos asia jäisi kovin mietityttämään, ja olisin kokenut muiden myötäilevän haukkujan mielipiteitä, en menisi seuraaviin, enkä koko kesänä, sukujuhliin. Ei itsensä haukkumista tarvi sietää. Varsinkin jos haukutaan ulkonäköä. Ja mun ukon mummo on myös itse piru, että ymmärrän ap tunteesi, mutta kyllä niinkin vanhalla kaikki sanoo vastaan jos se tosi törkeäksi heittäytyy, näin siis miehen suvussa. Esim jos sanoisi minua rumaksi, niin pöydässä joka ikinen sanoisi vastaan. En tarkoittanut tätä viestiä sellaisena että "näin sinun olisi pitänyt tehdä", vaan sellaisena että saat osviittaa siitä miten hyvä itsetuntoinenkin saa ja voi loukkaantua, kun siihen on aihetta. Miksi sinun pitäisi olla loukkaantumatta yhtään vähempää? Älä mene niihen sukujuhliin, ja anna ukkosi tehdä omat johtopäätöset.
Hei! Mummo teki pahasti. Ei ihme, että pahoitit mielesi. Mutta, hyvä ystävä, älä anna mummelin sanoille liikaa tilaa mielessäsi. Mieti ennemmin sitä, miten saisit hoidettua vaurioitunutta itsetuntoasi. Kenen ammatti-ihmisen kanssa keskustelisit?
Ne kesäjuhlat sitten: Pyydä mieheltäsi tukea Sano, että olet nyt herkällä mielellä kaiken tapahtuneen jälkeen ja tarvitset vierellesi ihmisen, joka tukee sinua. Olen samaa mieltä jonkun edellä kirjoittaneen kanssa, että mummeli kommentoi ulkonäköäasi vanhanaikaisista ihanteistaan ("pullea on kaunis") käsin. Ja myös, että muut eivät paljon panneet painoa mummelin höyrähteneelle sanailulle. Jos voit unohtaa, unohda. Katso vain peiliin ja ole tyytyväinen hoikistuneeseen itseesi.
Ja menen niihin sukujuhliin ja juttele mukavien ihmisten kanssa, onhan siellä varmasti niitäkin
minusta ainakin ap sai loukkaantua, onhan se nyt perseestä jos arvostellaan toisen ulkonäköä oli syytä tai ei. Junttia tuo muu porukka kun ei sano mitään vaan hyväksyy tuollaisen käytöksen.
Kaikkea minäkin olen nähnyt ja kuullut mutten tuollaista käytöstä vaikka olis kuinka dementtinen, ja joku vielä täälläkin puolustelee huonoa käytöstä.