Tarvitsen apua: lihavuudesta ja terveyestä jotain tietävät: HELP!
Takana raskas avioero ja masennus. Nyt henkisesti elämä alkaa voittaa mutta fyysisesti ei.
Olen kahden vuoden aikan lihonnut 30 kiloa ja tämän aikana kuluttanut juurikin vain sohvan kangasta eli maannut tuon kaksi vuotta. Rehellisesti. Pakolliset asiat jaksan tehdä ja töissä käydä mutta en muuta. Lapset hoidan, kuskaan harrastuksiin ja teen ruokaa mutta nämä ns. perusjutut vie kaiken voimani.
Kun lapset on isällään joka toinen viikonloppu, makaa raatona sohvalla ja nukun 5 tunnin päiväunia jotta jaksan taas seuraavan viikon. Masentunut en enää ole, sen tiedän mutta fyysisesti olen täysin romahtanut.
Painan tällä hetkellä 120 kiloa ja kuntoa ei ole. Jos imuroin ja laitan koneeseen pyykkiä olen aivan kuollut. Selkää vihloo nykyään koko ajan ja se puutuu pienestäkin tekemisestä.
Töissä jaksan juuri ja juuri, lähinnä istumatyö (toimisto).
Voiko kyse tosiaan olla lihavuudesta, fyysisestä täydellisestä romahtamisesta?
Pelkään etten kohta jaksa enää edes kävellä tai pääse töihin. Saatikaan että olisi ihana tehdä lasten kanssa edes jotain mutta en vaan jaksa. Selkään sattuu, jalat puutuu ja sattuu pienestäkin, hengästyn heti ja hiki on melkein koko ajan.
Vuosi sitten otettu labrat jotka ok, sokeritkin. Verenpaine hieman koholla ja pulssi koko ajan 120 --> vaikka syön verenpainelääkkeitä migreenin estoon. En vaan jaksa enää yhtään lääkäriä kun ne ei ota minua tosissaan, edes lihavuuttani. Pistävät vaan labraan, toteavat että kaikki on ok ja siihen se sitten jää. Viisi lääkäriä on sanonut minulle tuosta pulssistakin että on ihan normaalia että toisten ihmisen sydän vaan lyö nopeammin kuin toisten.
No joo - miten pelastaisin itseni? Mistä lähteä liikkeelle? Mistä tiedän - voinko olla varma että kyse on lihavuudesta eikä esim. jostain muusta? Onko kokemusta, miten kunto nousee? Mistä tiedän että se on noussut...tai etten tee ns. turhaa työtä?
Auttakaa joku :(
T: Entinen HimoLiikkuja, nykyinen ISO KASA joka ei jaksa kohta edes hengittää
Kommentit (12)
Samaa mieltä kuin eka vastaaja, yritä vielä uudelleen käydä lääkärissä puhumasta asiasta. Jos ei auta, niin sitten aloita jostain pienestä kävelystä (ehkä kesällä uinnista) ja kasvisten, proteiinin ja d-vitamiinin lisäämisestä ruokavalioon. Jos olo alkaa parantua, niin sitten voi alkaa miettiä tarkemmin laihduttamista ja liikuntaharrastuksen aloittamista uudelleen.
Ei mikään lääkäri voi auttaa sinua jos et itse tiedosta miksi olet noin lihava. Ongelma on sun omassa päässäsi, ei kukaan liho 120-kiloiseksi ihan vaan vahingossa. Mitä vajetta paikkaat syömällä?
Terveisin entinen norsu, nykyään hoikka.
Tokihan se lihavuuskin rasittaa, niveliä ja raskastahan se on kantaa n. 50 kiloa ylimääräistä mukana. Jos nivelissä on vikaa, niin toki silloin on erityisen kivuliasta liikkuminen. Mutta luulisin että suurin tekijä on tuo ettei sulla ole yhtään kuntoa ja siis lihasta, jolla itseäsi liikuttaisit. Olen itsekin aivan liian ylipainoinen, painan vähän vähemmän kuin sinä mutta yli 110 kuitenkin. Olen aina ollut lihava, mutta nyt viidessä viime vuodessa lihonut näköjään yli 15 kiloa. Mutta jaksan silti päivän raskaassa fyysisessä työssä ja sitä ennen ja sen jälkeen kotona koirat lenkittää ja hoitaa kodin ja lapset, eikä lepopulssikaan ole tavallista korkeampi. Olen silti huonossa kunnossa, joten sinun täytyy olla tosi huonossa kunnossa, ikävä sanoa.
Jos nyt labroissa on todettu, ettei mitään tosi hälyttävää ole, niin sehän on hyvä. Sinun täytyy vain aloittaa pikku hiljaa itsesi liikuttaminen ja myös terveellisempi syöminen. Jos olet ennen muinoin ollut himoliikkuja, tiedät mitä pitäisi tehdä ja tiedät että liikunta voi olla nautinnollista, sinun tilanteesi on siis jopa aika hyvä! Minä en ikinä ole erityisemmin nauttinut liikunnasta, en ole kokenut hyväkuntoisuutta eikä minulla ole mitään lajia, josta pitäisin. Jos pelkäät niveliesi puolesta, aloita vaikka uimahallista ja vesijuoksulla. Siellä on kyllä on muitakin lihavia, älä huoli. Jos et halua mennä uimahalliin, käy edes kävelyllä, 30 min päivässä ja pääset sillä alkuun. Tsemppiä!
120kg on paljon. Mieti, että raahaat jokaikiseen paikkaan nuo 30 ylimääräistä kiloa, mitä sinulla ei vielä pari vuotta sitten ollut. Kyllä hyvinkin tuollainen ylipaino riittää aiheuttamaan nuo uupumukset ja väsymykset, mitä kuvasit. Ja tietysti siihen päälle henkinen stressi, lasten hoito pääasiassa yksin ym. Minulla on kokemusta siitä, kun laihdutin 13kg ja se kevensi oloani valtavasti. En ollut tajunnut, kuinka paljon liikakilot vaikuttivat jaksamiseeni, vaikkei niitä kovin paljon ollutkaan. 13kg keveämpänä jalka nousi kävellessä ihan eri tahtiin ja jaksoin kotityötkin paljon paremmin! Jaksoin taas hyppiä portaat ylös kaksi kerrallaan, vaikka ennen raahustin ne painavin askelin hitaasti. Vaikken laihdutuksen ohessa lisänyt liikuntaa, vaan jatkoin vain entistä tahtia eli pieniä kävelylenkkejä pari kertaa viikossa. Ainoa muutos siis oli painonpudotus.
[quote author="Vierailija" time="03.07.2013 klo 19:44"]
Ei mikään lääkäri voi auttaa sinua jos et itse tiedosta miksi olet noin lihava. Ongelma on sun omassa päässäsi, ei kukaan liho 120-kiloiseksi ihan vaan vahingossa. Mitä vajetta paikkaat syömällä?
Terveisin entinen norsu, nykyään hoikka.
[/quote]tarkoitat entinen norsu, nykyinen sika?
Ai niin, mistä tiedät että et tee turhaa työtä. Tiedät sen siitä, että huomaat ensin että joku valitsemasi kävelyreitti on raskas, hengästyttää ja on ikävää, ja jonkun ajan päästä se ei enää olekaan niin raskas vaan jaksaisit pidemmällekin. Huomaat että jaksat niissä arkipuuhissa paremmin.
- 6 -
Kuten kerroit, olet jo käynyt useammalla lääkärillä ja labrakokein on todettu, että arvosi ovat kunnossa, turha siis mennä enää lääkärille, jonka luona käynti vain turhauttaa sinua (jos et löydä lääkäriä, joka todella on kiinnostunut auttamaan sinua painosi kanssa).
Ihan ensin sinun kannattaa tehdä täydellinen ruokaremontti. Jos tunnet, että et itse pysty siihen, hakeudu ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Nykyään on myös kaikenmaailman hyvän olon - terapeutteja, joilta voit saada apua sekä uuden ruokavalion suunnitteluun, että henkiseen hyvinvointiisi. Kun saat ruokailusi kuntoon, voit alkaa liikkua pikkuhiljaa. Uiminen, vesijuoksu tai vesijumppa on hyviä liikuntamuotoja ylipainoisille, ei rasita niveliä. Aloita liikunta hyvin pienestä, ettet väsy liikaa, painon pudotessa ja kunnon kasvaessa huomaat jaksavasi paremmin. Jos liikkuminen tuntuu edelleen ylivoimaiselta, hanki personal trainer, joka tekee sinulle liikuntaohjelman ja tarvittaessa myös liikkuu kanssasi.
Minusta ei kannata ihan nollatasolta lähteä omin päin tekemään täydellistä ruokaremonttia. Parempi ottaa joku pieni muutos, josta tulee itselle sellainen olo että tekee jotain terveellistä ja huolehtii jotenkin itsestään joka päivä.
Ei sillä välttämättä ole edes väliä, onko sillä merkittävää vaikutusta kokonaisuuteen, tärkeintä että itse ajattelet että se on tärkeä asia. Mikä tahansa kehonhuoltoon liittyvä rutiini on nyt hyväksi. Niistä tulee hyvä ja tehokas olo, ja sitä tarvitset että jaksat taas seuraavan askeleen. Esimerkiksi etsit sinulle sopivia lisäravinteita (vaikka joku nivelvalmiste ja multivitamiinihivenainevalmiste D-vitamiinilla) ja alat ottaa niitä tiettyyn aikaan joka päivä. Ostat vaikka jotain steviavalmistetta ja korvaat sillä kahvista sokerin. Tai ostat kivennäisvesiä limsojen sijaan tai jätät alkoholin vähemmälle tai juot rooibosta kahvin sijaan tai syöt kourallisen pähkinöitä päivässä tai vaihdat pehmeän leivän ruisleipään tai alat tehdä kalaa kaksi kertaa viikossa tai juot ainakin litran vettä päivässä tai alat syömään aamupalaksi marjajogurtttismoothien tai mikä sinulla nyt sitten olisikin sellainen yksi asia, jonka hyödyistä löydät helposti kannustavaa tietoa vaikka netistä ja joka on helppo toteuttaa. Ihan oikeasti jo vaikka sillä, että ottaa aamulla vitamiinit ja ison lasin vettä, käyttää pienen hetken terveelliseksi tietämänsä ja hyvänmakuisen aamupalan tekemiseen, ja varaa iltapäivästä vaikka puoli tuntia kävelyä varten, voi olla jo tosi iso vaikutus erityisesti mielen virkeyteen. Sitten taas jaksaa miettiä jotain muuta muutettavaa asiaa, tai ottaa sen askeleen että tekee oikein radikaalin muutoksen liikunta- tai ruokailutapoihin.
- 6 -
Ylipaino itsessään voi aiheuttaa kaikki nuo oireet. Sulla on vähän niin kuin ääriään myöten täyteen pakattu rinkka selässä koko ajan. Ei mikään ihme ettei jalka nouse. Ruokavaliosi täytyy myös olla äärimmäisen epäterveellinen jos olet noin lyhyessä ajassa lihonut.
Lihavuus vaikuttaa käytännössä juuri kuvaamallasi tavalla. Kyse on invaliditeetista, jonka oireet huomaa jo lievässäkin ylipainossa. Olet vain humahtanut niin nopeasti tuohon tilaan, että et pysty tajuamaan muutoksen vaiheita. Vielä kun päälle lyö rapakuntosi, en ollenkaan ihmettele heikkoa vetoasi.
Vartin kävely päivässä on hyvä alku. Ihan mikä tahansa pienimuotoinen liikunta. Huomaat vajaassa viikossa eron entiseen - sillä kunto nousee tosi nopeasti kelvolliseksi, kun aloittaa terveenä pohjalta. Yritä samalla syödä fiksusti, niin pääset kuiville hyvinkin nopeasti.
Kun olet saanut lihaskuntosi normaaliksi, tunnet jo aivan selvän muutoksen entiseen. Siitä eteenpäin kehitys on hitaampaa - mutta paranee siis koko ajan niin pitkään kuin vain saat itsesi liikkeelle.
Kiitos kaikille TOSI paljon vastauksista ! Ihanaa kun jaksoitte ja vaivauduitte neuvomaan - jos siitä saa uskoa ja toivoa, kun joku ottaa kantaa, neuvoo ja sanoo etten ole hullu, olen vaan lihava :)
Kiitos !
Minä sain kiloni kuriin lähtemällä joka aamu kävelylenkille. Pakotin (kyllä!) itseni uimaan pari kertaa viikossa. Kuntosalilta sain lihaksia. Saat voimaa ja energiaa itseesi liikunnasta. Onnea matkaan!
Aloita lääkärissä käymällä, uudet arvot on syytä ottaa ja muutenkin funtsia kokonaistilannetta. Sitten vähän parempaa evästystä ja kotitöiden lisäksi vaikkapa vaan vartin kävelyt päivittäin nyt alkuun.
Kyllä se siitä, jos perusterve olet, mutta tarkista se.