Tukiperheiden käynnistyskorvaus
Hei! Olemme pienituloinen perhe ja aloitamme tukiperhetoiminnan. Perhe on jo löytynyt, siellä 4 lasta. Paperitöitä ei tosin olla vielä tehty, sillä pienituloisena huolettaa kaikki uudet hankinnat ja niistä tulevat kustannukset pienituloisena perheenä. Sosiaalitoimi lupasi antaa jonkinlaisen käynnistämiskorvauksen, mutta haluaisinkin tietää, paljonko se olisi? Olemme siis viikonlopputukiperhe ja otamme lapset yhdeksi viikonlopuksi kuukaudessa meille. Meillä ei ole MITÄÄN etukäteen. Lapset ovat 1-6- vuotiaat.
Pohdinkin, että täältä varmasti löytyy joku, joka tietää enemmän korvauksista ja siitä, mitä sosiaalitoimi korvaa.
1) Paljonko korvaus suurinpirtein on? Pinnasängyt, syöttötuolit, lakanat, lelut tms KAIKKI pitää ostaa. Onko se n. 100€ vai lähempänä jopa 1000€?
2) Mitä sosiaalitoimi yleensä korvaa? Vain pinnasängyt ja syöttötuolit? Vai jopa leluja?
3) Pitääkö tuotteet ensin ostaa itse ja vasta sitten saa korvauksen joistain? Vai niin, että saa esim. 1000€ ja sillä saa itse valita, minkälaiset lelut, syöttötuolit tms ostaa?
Rahan takia siis ei tietenkään olla ryhtymässä tukiperheeksi, mutta jos kuluja on paljon alussa, emme voi oikein osallistua :( Siksi olisi tärkeää tietää, miten sosiaalitoimi näitä ylipäätään korvaa.
Kommentit (28)
Olemme olleet vuosia tukiperheenä Helsingissä ja ei täällä kyllä mitään hankintoja korvata. Tämähän on vapaaehtoistyötä. Oletkohan ymmärtänyt jotain väärin? Tukiperheelle toki maksetaan verotonta kulukorvausta, mutta esim. meillä se on vierailun kestosta riippuen 40-60 euroa/viikonloppu.
Ihan mielenkiinnosta. Teillä ei ilmeisesti ole omia lapsia lainkaan jos tarvikkeita ei ole mitään omasta takaa? Miten kunta/muu tuliperhetoimintaa organisoiva taho on valinnut juuri teidät tuohon hommaan?
Olemme PeLan kautta toiminnassa ja siellä erittäin vahvasti koulutuksessa painotetaan että tukilapselle ei ole tarkoitus hankkia mitään tai taloudellisesti tukea perhettä. Ajatus on antaa tuettavalle kokemus tavallisesta perhe-elämästä ja tarjota välillisesti sitä kautta tuettavan vanhemmalle/vanhemmille hengähdystauko.
Enimmäismäärä vuonna 2020 on 3000 euroa.
Tähän kaatui myös meidän tukiperhehaave. Omat lapsemme ovat jo pinnasänkyiän ohittaneet (17v ja 19v). Ei ollut mitään mahdollisuutta ja järkeä alkaa ostamaan pinnasänkyä, syöttötuolia, leluja ja vuodevaatteita.
Vapaaehtoistyötähän tuo on, mutta pula tukiperheistä on kova, joten luulisi, että autetaan alkuun pääsyssä. Halvemmaksi tulee kunnalle, kuin hoitopäivämaksu lastenkodissa
Vierailija kirjoitti:
Tähän kaatui myös meidän tukiperhehaave. Omat lapsemme ovat jo pinnasänkyiän ohittaneet (17v ja 19v). Ei ollut mitään mahdollisuutta ja järkeä alkaa ostamaan pinnasänkyä, syöttötuolia, leluja ja vuodevaatteita.
Vapaaehtoistyötähän tuo on, mutta pula tukiperheistä on kova, joten luulisi, että autetaan alkuun pääsyssä. Halvemmaksi tulee kunnalle, kuin hoitopäivämaksu lastenkodissa
Valtaosa ainakin pääkaupunkiseudulla tukiperhejonossa olevista lapsista ovat kouluikäisiä. Poikia on enemmän kuin tyttöjä ja tyypillistä on että sisaruksille etsitään yhdessä yhtä perhettä. Erilaiset erityistarpeet (mm. nepsy, käyttäytymiseen liittyvät haasteet ja perussairaudet) ovat tyypillisiä. Ihan pieniä lapsia harvemmin jonossa on, ja silloin kun on, heitä pyritään tietenkin yhdistämään sellaisten perheiden kanssa, joilla joko on samanikäisiä lapsia itsellään tai kokemusta pienistä lapsista muuten.
Sosiaalityöntekijän kanssa käydään aika tarkasti läpi perheen edellytykset, tilanne ja mahdolliset toiveet tukilapsen osalta. Tukiperheen toiveet eivät tietenkään ole ensisijainen kriteeri, mutta tosiaan täällä pk-seudulla on valtava määrä lapsia jonossa, joten yhteensopivuutta on mahdollista aika tarkkaankin määritellä ja miettiä.
Eli ei varmasti kenenkään toive tukiperheeksi ryhtymisestä kaadu siihen että ei ole varaa hankkia pinnasänkyä! Älkää nyt viitsikö.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan tiedä?
Eikö noita asioita käyty Pride-koulutuksessa läpi? Minkä organisaation kautta olette hommaan ryhtymässä? Kuulostaa erikoiselta.
Tukiperheistä on kova pula ja eräs perhe suoraan totesi, että haluaa nimenomaan meidät. Ja me saimme valita, otammeko tämän perheen vai jonkun toisen. Lapset olivat mukavia, joten totesimme, että olisimme mieluusti juuri heidän tukiperheensä. Sosiaalitoimi sanoi tukevansa alkuhankinnoissa, muttei kertonut summaa ja tiedän vain, että se on jotain 0-9000€ väliltä. Minulle riittäisi ihan "jo" 400€, jolla saisin lapsille sängyt ja syöttötuolit. Pohdin vain, että mikä on realistinen arvioi siitä, paljonko tällaisia viikonloppu tukiperheitä tuetaan rahallisesti alkuhankinnoissa?
Ja tiedostan edelleenkin, että tämä on "hyväntekeväisyyttä", mutta käynnistyskorvaus on silti ihan normaali juttu, jolla katetaan aloituksesta syntyviä kuluja.
Ollaan kunnan kautta, meidän ei tarvinnut käydä koulutusta, sillä ollaan kumppanin kanssa molemmat lähihoitajia.
Ei se ole vapaaehtoistyötä, koska maksetaan palkkio ja kulukorvauskin kenties. Varmaan riippuu kunnasta minkä verran saa avustusta hankintoihin.
Eihän se palvelisi ketään, jos kaikki lapsettomat pariskunnat suljettaisiin ulos tukiperheenä olemisesta vaan siksi, ettei heillä ole valmiina lasten tavaroita.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole vapaaehtoistyötä, koska maksetaan palkkio ja kulukorvauskin kenties. Varmaan riippuu kunnasta minkä verran saa avustusta hankintoihin.
Kyllä se on vapaaehtoistyötä. Nimenomaan maksetaan kulukorvaus, ei palkkiota. Ja nimensä mukaisesti tuo kulukorvaus on tarkoitettu korvaamaan lapsen vierailusta aiheutuvia akuutteja kuluja, kuten ruokailuja ja kuljetuksia. Meneekö porukalla sekaisin nyt kenties tukiperhe ja sijaisperhe? Kyseessä kaksi ihan eri asiaa, ja aloittaja selvästi sanoi että ensimmäisestä on kyse.
uusitukiperhe kirjoitti:
Tukiperheistä on kova pula ja eräs perhe suoraan totesi, että haluaa nimenomaan meidät. Ja me saimme valita, otammeko tämän perheen vai jonkun toisen. Lapset olivat mukavia, joten totesimme, että olisimme mieluusti juuri heidän tukiperheensä. Sosiaalitoimi sanoi tukevansa alkuhankinnoissa, muttei kertonut summaa ja tiedän vain, että se on jotain 0-9000€ väliltä. Minulle riittäisi ihan "jo" 400€, jolla saisin lapsille sängyt ja syöttötuolit. Pohdin vain, että mikä on realistinen arvioi siitä, paljonko tällaisia viikonloppu tukiperheitä tuetaan rahallisesti alkuhankinnoissa?
Ja tiedostan edelleenkin, että tämä on "hyväntekeväisyyttä", mutta käynnistyskorvaus on silti ihan normaali juttu, jolla katetaan aloituksesta syntyviä kuluja.
Anteeksi, mutta kuulostaa todella oudolta. Oletteko jossain pikkukunnassa? Miten voidaan perustaa tukiperhesuhde ilman mitään koulutusta ja kunnollista taustoitusta? Onko teille tehty esim. kotikäynti jo ja todettu nuo nukkumisolosuhteiden akuutit puutteet? Missään universumissa et kyllä kunnan sossusta saa sänkyjen hankkimiseen 400 euroa, herätys nyt. Lapset voivat nukkua myös patjoilla lattialla (meillä se on ollut kaikille itsestäänselvää alusta asti. Myös lasten omat yökyläkaverit nukkuvat lattialla vieraillessaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole vapaaehtoistyötä, koska maksetaan palkkio ja kulukorvauskin kenties. Varmaan riippuu kunnasta minkä verran saa avustusta hankintoihin.
Kyllä se on vapaaehtoistyötä. Nimenomaan maksetaan kulukorvaus, ei palkkiota. Ja nimensä mukaisesti tuo kulukorvaus on tarkoitettu korvaamaan lapsen vierailusta aiheutuvia akuutteja kuluja, kuten ruokailuja ja kuljetuksia. Meneekö porukalla sekaisin nyt kenties tukiperhe ja sijaisperhe? Kyseessä kaksi ihan eri asiaa, ja aloittaja selvästi sanoi että ensimmäisestä on kyse.
Ei ole vapasehtoistyötä, ei todellakaan. Vapaaehtoistyö on täysin ilman rahallista korvausta tehtävää työtä.
Joo pikkukunnassa kyllä. Kuka sanoi, ettei meillä riitä koulutus? Lähihoitajuus riittää. Tai ettei meillä olisi kunnollista taustoitusta? Totta kai sosiaalityöntekijät ovat tutkineet taustat, miksi oletat, ettei ole?
En kyllä sijoittaisi 1-vuotiaita patjalle nukkumaan kylmästi, kotonakin nukkuvat pinnasängyissä. Koululaiset jo ehkä menisivätkin patjalla. Mutta pointti ei nyt ollut sängyt, vaan se, ettei meillä ole edes niitä lisäpatjoja, niin monia lakanoita, syöttötuoleja, pottaa tms.
uusitukiperhe kirjoitti:
Eihän se palvelisi ketään, jos kaikki lapsettomat pariskunnat suljettaisiin ulos tukiperheenä olemisesta vaan siksi, ettei heillä ole valmiina lasten tavaroita.
Ei tietenkään, mutta aika vähän on sellaisia pakollisia asioita/tavaroita, jotka on pakko hankkia. Pieni lapsi voi nukkua patjalla tai kokoontaittuvassa matkasängyssä ja syöttötuoleja ovat kirppikset ja kierrätyskeskukset pullollaan. Niihin saa ehkä muutaman kympin kulumaan. Osan tavaroista voi myös siirtää aina kodin ja tukiperheen välillä. Esim. meillä yksi tukilapsi tarvitsee yökastelun takia erikoispatjaa, ei tullut mieleenkään sellaista erikseen ostaa kuukausittain toistuvan parin yön tarpeen takia.
uusitukiperhe kirjoitti:
Joo pikkukunnassa kyllä. Kuka sanoi, ettei meillä riitä koulutus? Lähihoitajuus riittää. Tai ettei meillä olisi kunnollista taustoitusta? Totta kai sosiaalityöntekijät ovat tutkineet taustat, miksi oletat, ettei ole?
En kyllä sijoittaisi 1-vuotiaita patjalle nukkumaan kylmästi, kotonakin nukkuvat pinnasängyissä. Koululaiset jo ehkä menisivätkin patjalla. Mutta pointti ei nyt ollut sängyt, vaan se, ettei meillä ole edes niitä lisäpatjoja, niin monia lakanoita, syöttötuoleja, pottaa tms.
”Kylmästi nukkumaan patjalle” 😀. Kuules, juuri tänä aamuna meillä oli tilanne että kaikki talon lapset, niin omat kuin vierailijatkin heräsivät kaikki samasta patjapedistä esikoisen huoneen lattialta. Sängyssä oli vain meidän perheen kissa. 😊 Ei kannata tehdä nyt asiasta liian vaikeaa.
Ymmärrän, että isommat lapset voi laittaa patjalle. Mutta en todella laittaisi 1-vuotiaita pelkälle patjalle, kun voivat siitä karata johonkin, kun nukumme. Kyllä tuon ikäinen nukkuu vielä pinnasängyssä, jottei satu mitään.
uusitukiperhe kirjoitti:
Joo pikkukunnassa kyllä. Kuka sanoi, ettei meillä riitä koulutus? Lähihoitajuus riittää. Tai ettei meillä olisi kunnollista taustoitusta? Totta kai sosiaalityöntekijät ovat tutkineet taustat, miksi oletat, ettei ole?
En kyllä sijoittaisi 1-vuotiaita patjalle nukkumaan kylmästi, kotonakin nukkuvat pinnasängyissä. Koululaiset jo ehkä menisivätkin patjalla. Mutta pointti ei nyt ollut sängyt, vaan se, ettei meillä ole edes niitä lisäpatjoja, niin monia lakanoita, syöttötuoleja, pottaa tms.
Suosittelen käymään tuliperhekoulutuksen joka tapauksessa. Siellä saa paljon käytännön vinkkejä ja kuulee tarpeellista asiaa toimintaa jo pidempään harrastaneilta. Esim. minulle oli tärkeä juttu aloittaessa kuulla ja ymmärtää että tukiperhe on nimenomaan sitä lasta/lapsia varten, ei perhettä tai vanhempia varten. Siksi on mm. ihan ok ja joskus toivottavaakin ettei yritä itse tai ajaudu vahingossa liian läheiseen suhteeseen tukilapsen vanhemman kanssa. Tukiperheen äitinä en ole esim. tuettavan lapsen vanhemman terapeutti enkä toisaalta myöskään sossu. Minulle ei tarvitse olla kiitollinen eikä minulle tarvitse raportoida, mitä on ”lapsivapaallaan” tehnyt. Myös muutama vaikeahko tilanne (liittyen mm. vanhemman päihtymykseen ja siihen että
pieni lapsi on jätetty yksin kotiin) on saatu selvitettyä kun roolitus ja vastuut on olleet kaikille osapuolille selvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kaatui myös meidän tukiperhehaave. Omat lapsemme ovat jo pinnasänkyiän ohittaneet (17v ja 19v). Ei ollut mitään mahdollisuutta ja järkeä alkaa ostamaan pinnasänkyä, syöttötuolia, leluja ja vuodevaatteita.
Vapaaehtoistyötähän tuo on, mutta pula tukiperheistä on kova, joten luulisi, että autetaan alkuun pääsyssä. Halvemmaksi tulee kunnalle, kuin hoitopäivämaksu lastenkodissaValtaosa ainakin pääkaupunkiseudulla tukiperhejonossa olevista lapsista ovat kouluikäisiä. Poikia on enemmän kuin tyttöjä ja tyypillistä on että sisaruksille etsitään yhdessä yhtä perhettä. Erilaiset erityistarpeet (mm. nepsy, käyttäytymiseen liittyvät haasteet ja perussairaudet) ovat tyypillisiä. Ihan pieniä lapsia harvemmin jonossa on, ja silloin kun on, heitä pyritään tietenkin yhdistämään sellaisten perheiden kanssa, joilla joko on samanikäisiä lapsia itsellään tai kokemusta pienistä lapsista muuten.
Sosiaalityöntekijän kanssa käydään aika tarkasti läpi perheen edellytykset, tilanne ja mahdolliset toiveet tukilapsen osalta. Tukiperheen toiveet eivät tietenkään ole ensisijainen kriteeri, mutta tosiaan täällä pk-seudulla on valtava määrä lapsia jonossa, joten yhteensopivuutta on mahdollista aika tarkkaankin määritellä ja miettiä.
Eli ei varmasti kenenkään toive tukiperheeksi ryhtymisestä kaadu siihen että ei ole varaa hankkia pinnasänkyä! Älkää nyt viitsikö.
Veljeni perheessä käy 2- vuotiaat kaksoset, jotta yh äiti saa levätä ja 1- vuotias lapsi. Tarve olisi kova ihan pienille lapsillekin. Mutta paikkoja ei ole.
Miten meinaat, että jos itsellä on pinnasänkyiläisiä lapsia, heivaraanko se oma lapsi pois pinnasängystä ja annetaan tukilapselle, kun meinasit,että katsotaan pienille pikkulapsiperhe, kun heillähän on jo sängyt valmiina
Vierailija kirjoitti:
Olemme olleet vuosia tukiperheenä Helsingissä ja ei täällä kyllä mitään hankintoja korvata. Tämähän on vapaaehtoistyötä. Oletkohan ymmärtänyt jotain väärin? Tukiperheelle toki maksetaan verotonta kulukorvausta, mutta esim. meillä se on vierailun kestosta riippuen 40-60 euroa/viikonloppu.
Ihan mielenkiinnosta. Teillä ei ilmeisesti ole omia lapsia lainkaan jos tarvikkeita ei ole mitään omasta takaa? Miten kunta/muu tuliperhetoimintaa organisoiva taho on valinnut juuri teidät tuohon hommaan?
Olemme PeLan kautta toiminnassa ja siellä erittäin vahvasti koulutuksessa painotetaan että tukilapselle ei ole tarkoitus hankkia mitään tai taloudellisesti tukea perhettä. Ajatus on antaa tuettavalle kokemus tavallisesta perhe-elämästä ja tarjota välillisesti sitä kautta tuettavan vanhemmalle/vanhemmille hengähdystauko.
PeLan kautta tilanne on eri kuin ihan lastensuojelun kautta, ainakin meidän kaupungissa. Lastensuojelun kautta tukiperhe todellakin saa tarvittaessa maksusitoumuksen juuri tuollaisten välttämättömien tarvikkeiden hankintaan.
Eikö kukaan tiedä?