Kutsu tädin mökille jossa käärmeitä. Pelkään käärmeitä.
Niitä on kuulemma ihan terassillakin. Ulkohuussistakin niitä löytynyt.
Minulla käärmefobia. Jos sellaisen näenkin niin menen melkein shokkiin.
Miten ihmeessä pärjään siellä yhden päivän??
Täti vaan naureskelee pelolleni ja muutkin vähättelee.
Kommentit (15)
Ota se siedätysterapiana ja fobian voittamisena? Pidä vaikka koko ajan kumppareita jalassa. Tietysti jos tiedät ettet vaan pysty niin sitten et mene.
”Ei kiitos” ei ole nyt vaihtoehto. Täti viettää synttäreitään (pyöreitä) mökillä.
Tämän lisäksi ollaan sanottu ”ei kiitos” viimeiset 10vuotta.
Ap
Sanot että sulla käärmefobia ja et voi tulla.
Fobiahan on asioiden irrationaalista pelkoa, joten turha on tädin tätilässyttää, että ei niitä käärmeitä tarvitse mökillä pelätä. Fobioihin ei järkipuhe ei yksinkertaisesti auta.
Kumpparit jalassa kävelet niin että tanner tömisee niin ei ole käärmeitä.
Minäkään en menisi. Liikaa kuullut tuttavapiirissä tapauksia joissa kyyt tunkeneet jopa mökkeihin sisälle. En ikinä pystyis astumaan mihinkään, roikkuisin varmaan katossa koko synttärit 😥
Kyistä ilmeisesti kyse eikä rantakäärmeistä. Jos käärmeitä riittää terassille päivää paistattelemaan ja rakennuksiin sisälle asti niin siellä on iso ongelma. En menisi minäkään, korkeintaan kävisin onnittelemassa saappaat jalassa ja lähtisin. Jos yhtään lohduttaa niin käärmeet pysyvät piilossa kun siellä tömistetään ja metelöidään. Koiria ja pikkulapsia on kuitenkin syytä vahtia joka hetki.
Minäkin inhoan ja pelkään käärmeitä. Asuimme pari vuotta ok-talossa, jonka pihassa ei ensimmäisenä vuotena näkynyt käärmeitä, mutta auta armias, seuraavana vuonna näkyi. Kyykäärmeitä meni siellä jos täälläkin. Olin saada sydäninfarktin ensimmäisen nähtyäni.
Elämä supistui niin, etten voinut tehdä enää mitään ulkona. En kertakaikkiaan uskaltanut juuri ulos mennä. Ennen olin hoidellut puutarhaa, touhunnut kasvihuoneella, nikkaroinut, kerännyt marjoja jne.
Meidän oli muutettava pois tuosta asunnosta. Pelkoni ei ole laantunut yhtään tuosta ajasta.
Olen päätellyt, että jos saan jo hyttysten pistoista kauheita moukkuja ihooni, käärme varmaan tappaisi minut. Asiaa ei auttanut yhtään, että tätiäni puri käärme. Hän sai sydäninfarktin, mutta onneksi selvisi siitä.
En ap:na menisi mistään hinnasta tuollaiseen paikkaan. Ja jos tädillä on juhlapäivä, onko saappaissa kulkeminenkaan oikein mukavaa?
Sanot että ei kiitos