Parisuhteen löytäminen on aikamoista haastetta

Olin aikoinaan aikamoinen kirjoittaja, nyt on jäänyt vähemmälle. Olen eronnut 3v sitten ja jäin käytännössä vaille käyttörahaa. Pienistä puroista on syntynyt jotain ja pärjään. Ongelmaa vaikeuttaa mm se ettei asuntolainaa voi muuttaa, se on kiinteä.

Sattuneista syistä ex.n tulevat appivanhemmat majoittuivat jouluna minun ja lasten kotiin, lapset olivat ex.llä ja itse ilmaisella ulkomaan matkalla ja he jättivät minulle majoituksesta 1000 euroa rahaa. Olenkin pari kertaa jutellut tämän ex.n tyttöystävän äidin kanssa ja hän on ehdottomasti ollut sitä mieltä että nyt köyhäilyt riittää, tuhlaa rahat itseesi.

Olenkin alkanut käymään treffeillä, tässä vapun jälkeen löytyikin ihan kiva mies. Ex.n kanssa on sopimus lapset ovat vuoronperään viikon kummankin luona, joten minulla on ruhtinaallisesti aikaa treffailla miehiä. Tämän yhden kanssa ollaan jo muutama viikonloppu vietetty yhdessä ja ollut ihan mukavaa. Itse asiassa tosi mukavaa.

Nyt juhannuksena tuli aivan uusi käänne. Meidät oli kutsuttu ystäväni luo juhannusperjantaina. Ilmoitin hyvissä ajoin olen menossa sinne ja hän voi tulla mukaan jos haluaa. Mies päätti lähteä torstaina kavereiden kanssa jonnekin ja ei sitten kuulunut mitään. Koska emme ole vakiintunut pariskunta, jätin perjantaina viestin lähden silloin ja silloin, jos hän ei ole täällä siihen klo aikaan mennessä, sitten menen yksin. Mitään ei kuulunut. Yöllä mies soitti humalassa ja pyysi että lähden hakemaan hänen luotaan jostain baarista ( mikä oli auki perjantaina ) autonavaimia, sitten haen auton ja tulen hakemaan hänet baarista ja voin näin saada hänet viereeni yöksi. Kiitin kunniasta ja sanoin palataan myöhemmin.

Lauantaina mies tuli sitten käymään, krapulassa ja oli hyvin närkästynyt käytöksestä. Hän oli joutunut änkeämään kavereiden luo toiseksikin yöksi, koska en suostunut hakemaan häntä. Ilmoitin etten ole ajanut autoa 5 vuoteen enkä näe syytä että minun olisi pitänyt pitkin Helsinkiä metsästää hänen autonsa avaimia ja sitten häntä.

Lopulta hän ehdotti että minä veisin hänen ystävilleen, joita en ole ikinä nähnyt jotain tuliaisia kiitokseksi että hän sai olla siellä yötä. Olinko hiljaa ? Tämän jälkeen mies kysyi onko mitään ruokaa. Jääkaapissa oli makaroonilaatikon jämät, söi kylmää ruokaa hiljaa. Olisi halunnut jotain vettä väkevämpää ja koska ei löytynyt mitään, sain huudot kyllä, huudot että olen huono emäntä ja pidän huonoa huolta hänestä.

Heitin miehen hyvin nopeasti ulos ja sanoin hyvästi.

Aloin tässä miettimään että olemme viettäneet muutaman viikonlopun yhdessä ja aina minä olen tarjonnut kaiken. Olemme tietty olleet minun luona, mutta kun treffasimme, näimme kahvilassa ja kumpikin maksoivat omat juomat. Tämän jälkeen olemme nähneet vain minun luona, minä olen tarjonnut syötävät ja juotavat. Joskus hän on kysynyt onko ruuan kanssa viiniä, mutta raha-asiat eivät ole niin hyvät, enkä edes itse kaipaa viiniä, ei viiniä ole ollut tarjolla. Joskus olen sanonut jos hän kaipaa viiniä, voi sitä mukanaan tuoda, ei ole ollut. Edellisen kerran kun kysyi viiniä vastasin ei ole koska et ole vieläkään sitä tuonut.

Minä pärjään loistavasti ilman miestä, mutta oikeesti voiko joku mies oikeesti kuvitella että joku nainen lähtee juhannuksena baarista ekaksi hakemaan auton avaimia, sitten monen km päästä autoa, tämän jälkeen palaa baariin hakemaan miehen ja vie hänet vielä kotiinsa, jossa syöttää ja juottaa kaiken muun lisäksi `? Jos tämä on naisen velvollisuus, olen mielummin yksin.

Se minkä olen kevään aikana huomannut että ilmoituksiin vastauksia tulee. Tosin suuri osa on naimisissa, ne jotka eivät ole, niistä osa voi siitä huolimatta olla. Mutta jos kriteerejä ei ole, yksin ei tarvi tässä maailmassa olla.

Mies siis asuu reilu 100 km päästä minun luota, eli siksi on tullut aina minun luo.