Ensimmäinen koira perheeseen

[quote author="Vierailija" time="26.06.2013 klo 21:07"]

Ensinnäkin agilitya ei pidä mennä vain "oma-aloitteisesti" harrastelemaan, sillä voi pilata koiran terveyden. Tosin mielestäni on erittäin valitettavaa, että monilla paikkakunnilla harrastamaan pääsee vain veren maku suussa kilpailevat eikä huvikseen harrastaville jää tilaa ryhmiin. Saisi enemmän olla tarjontaa niille, jotka haluavat vain pitää hauskaa ja aktivoida lemmikkiään. Mutta siis jos ei ole kokemusta agilitysta, kannattaa mennä kurssille/seuraan missä on pätevä ohjaaja. Muuten voi koiran terveys kärsiä, jos esim. hyppyyttää liian nuorta koiraa/väärällä tekniikalla jne.

Toisekseen en suosittelisi teille kovin aktiivista rotua, ne vähemmänkin aktiiviset kykenevät vallan hyvin noihin lenkkeihin ja harrastuksiin mitä aloitusviestissä kuvailet. Ja otattepa sitten vähemmän aktiivisen tai aktiivisemman rodun edustajan, niin kannattaa varautua siihen, että koira voi olla ihan jotain muuta kuin rodun tyypillinen edustaja. Esim. oman koirani rotua suositellaan usein seurakoiraksi sopivaksi kunhan se saa kohtuullisesti liikuntaa. Itse en suosittelisi oman kokemuksen jälkeen, koira on ihana ja rauhallinen kotona, ei tuhoa mitään, erittäin ihmisystävällinen yms. mutta se on vaatinut ja vaatii todella paljon työtä. Esim. kirjoittamillasi lenkkimäärillä ei oma koirani pärjäisi millään, se on aamulla pari tuntia tai joskus kolmekin, illalla tunti tai pari lisää monipuolista liikuntaa. Siihen päälle vielä kaikki muu aktivointi eli aivojen väsyttäminen, ja kas kummaa kun on omistajakin iltaisin sopivasti väsynyt. Koiraa en enää pois vaihtaisi, sen verran ihana se on ja vähitellen meille on muodostunut sopivat rutiinit, mutta jos olisin etukäteen aavistanut miten energinen ja aktiivinen koira on, en tiedä olisinko uskaltanut sitä ottaa.

[/quote]
mikä koira sinulla on?:) ihan kysyn vain että tiedän mitä ei kannats ottaa:);)

Kiitos muille vastanneille ja rei omatoimista agia!!;)

Lk colliesta sanotaan, että on tosi aktiivinen. Tiedän tuttavaperheistä kolme ja kaikki ovat olleet nuoresta lähtien rauhallisia, eikä vaativia liikunnan suhteen. Yhdenkään kanssa ei harrasteta muuta, kuin perus lenkkejä ja ovat tyytyväisiä. En tiedä onko sattumaa, että kaikki kolme eivät kaipaa paljon tekemistä vai onko rodun aktiivisuutta liioiteltu? Bordercollie taas hyppii seinille heti jos ei saa tekemistä ja paljon ja nimenomaan aivotyöskentelyä.

Labradorinnoutaja kuulostaa minusta teidän kuvaukseen sopivalta koiralta. Kaikkien tuttujen labbikset ovat tehneet pentuina paljon tuhoa kotona (liekö sattumaa sekin?). Aikuisena kuitenkin pärjänneet hyvin ihan lenkkeilyllä ja jos on lisäksi agilitya niin varmasti on tyytyväinen.

Kultainennoutaja ei ole tuttu, kuin rotukuvaukselta, en tunne ketään rodun omistajaa.

Vähän ohi aiheen, mutta ykköseltä näyttäisi tulevan jalostamisesta dokkari tänään klo 23.

Onko noutajat sopivia agilityyn - miten pärjäävät siinä? Miellän lajin ketterämpien ja sirompien koirien lajiksi, ainakin jos siinä kilpaillaan tosissaan, miten on, onko näin? 

Lisää vastauksi voi vielä jaella :) kiitos!

Itselläni on labbisuros, joka on äärimmäisen aktiivinen, "kovapäinen", saalisvietti on olemassa vahvana ja vahtii haukkumalla... eli aika paljon mitä ette toivoneet. Sinänsä on helppo kouluttaa, kun oikeat keinot keksii, mutta pelkällä laumavietillä ja miellyttämisenhalulla ei todellakaan onnistu. Vaatii erittäin määrätietoisen koulutuksen, ja erittäin selvästi on pitänyt pitää roolit yllä, eli koira pyrkii haastamaan ajoittain, kuka onkaan pomo perheessä. Ensimmäiseksi koiraksi en siis ehkä suosittelisi. Agilityyn saattaa olla ehkä hieman raskasrakenteinen (varsinkin näyttelylinjainen), ja ainakin tämä minun yksilöni tarvitsee päivittäin jotain "aivotoimintaa", eli jäljen ajoa, etsintää, tottelevaisuuskoulutusta tms. On siis hyvin aktiivinen. Toki yksilöissä on paljon eroja.

Suosittelen lämpimästi sileäkarvaista collieta, koska ne ovat:

- Helppo oppisia,fiksuja

- Ei lähde juosemaan esim. autojen,pyörien perään

- Ovat sosiaallisia

- Aktiivisia

- Turkki helppohoitoinen (mutta karvaa lähtee ihan hirveesti)

ja on niissä muitakin hyviä piirteitä, mutta riippuu tietysti yksilöstä :)

Itselläni 2 nahkaa narttuja molemmat toinen 1v ja 2,5 v hyvin tulevat toimeen keskenään :) suosittelen erittäin paljon.