Lue keskustelun säännöt.
Pelkään kokoajan saaneeni koronatartunnan/tartuttavani muita :(
27.07.2020 |
Kärsin helposti pakkoajatuksista ja ahdistuksesta ja olen syönyt siihen lääkitystäkin. Olen kuitenkin pärjännyt viime vuodet ilman, paitsi nyt alkaa tuntua jo liian pahalta. Olin esim viime viikonloppuna ainoaa kertaa koko keväänä/kesänä baarissa ja siellähän ei ollut turvaväleistä teitoakaan. Alkoholin vaikutuksesta ei kuitenkaan pelottanut ja päätin kerrankin ottaa rennosti. Nyt ahdistaa ihan hirveästi että olen saanut tartunnan. Ei ole oireitakaan, mutta pitääkö varalta olla pois töistä? Olen asiakasplavelualalla. En pysty keskittymään mihinkään ennen kuin taas 2 viikkoa on mennyt mahd tartuntatilanteesta. Sitten onkin jo uusi tilanne josta olisin sen voinut saada. En jaksa tällaista elämää kun tartunnat taas lähtevät kasvamaan.
Kommentit (39)
Feel you, sister! Sillä erolla, että ainoa paikka missä käyn, on ruokakauppa. Silti pelkään joka kerta saaneeni sieltä tartunnan, ja tartuttavani työkavereita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin pelkään enkä ole nyt puoleen vuoteen käynyt edes kaupassa. Kouluun pitäisi palata parin viikon kuluttua ja yritän kerätä rohkeutta. Kyllä tämä koko homma tuntuu hurjalta. Tsemppiä!
Mulla on vähän sama tilanne, mutta kuitenkin lievempi. Mutta sen verran haastava, että kun oli muutakin kuormitusta, sain paniikkikohtauksen tänään. En käynyt baarissa, mutta menin silti ihan turhaan altistustilanteeseen, jossa samoin ei turvaväleistä ollut tietoakaan.
Nyt mulla on jotenkin rauha sen asian kanssa, mutta yritän ottaa tästä opiksi. Huomaan, että en ole valmis tällaiseen. Ehkä sinäkään et kuitenkaan ole valmis käymään tässä tilanteessa baarissa. Helpottaisiko oloasi, jos mietit, että mikä on sulle tässä tilanteessa ok ja mikä ei ole ja sitten noudattaisit niitä rajoja? Henkilökohtaisesti itsellesi määrittelemäsi rajoituksethan voivat olla tiukemmatkin, kuin viralliset suositukset, jos se tuntuu susta paremmalta.
Sama ongelma, eli ahdistustaustaa, viime vuodet mennyt hyvin ilman lääkettä. Kevät oli tosi vaikea, ja nyt alkaa ahdistaa työhön paluu todella paljon. Voi olla, että täytyy harkita lääkitystä, jos tilanne pahenee syksyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vähän sama tilanne, mutta kuitenkin lievempi. Mutta sen verran haastava, että kun oli muutakin kuormitusta, sain paniikkikohtauksen tänään. En käynyt baarissa, mutta menin silti ihan turhaan altistustilanteeseen, jossa samoin ei turvaväleistä ollut tietoakaan.
Nyt mulla on jotenkin rauha sen asian kanssa, mutta yritän ottaa tästä opiksi. Huomaan, että en ole valmis tällaiseen. Ehkä sinäkään et kuitenkaan ole valmis käymään tässä tilanteessa baarissa. Helpottaisiko oloasi, jos mietit, että mikä on sulle tässä tilanteessa ok ja mikä ei ole ja sitten noudattaisit niitä rajoja? Henkilökohtaisesti itsellesi määrittelemäsi rajoituksethan voivat olla tiukemmatkin, kuin viralliset suositukset, jos se tuntuu susta paremmalta.
Juu, ehdottomasti pysyttelen baareista pois. On vaan aika vaikeaa perustella kavereille miksi en tule mihinkään kun nyt rajoituksia ei enää ole. Tuntuu, että olen rennommin asiaan suhtautuvien mielestä hysteerikko jos sanon, etten halua tulla julkisiin paikkoihin turhaan, koska jälkikäteen se hivreä ahdistus ei ole sen arvoista. t. Ap
Vierailija kirjoitti:
Pelkäätkö flunssaakin?
Minä pelkään! Vanhusten parissa työskennellessä tavallinen flunssakin tarkoittaa nykytilanteessa, että pitää olla töistä pois. Yskijät pysykööt kaukana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Podette korona-ahdistusta. Niin minäkin. Liittyy ylitunnollisuuteen ja virheiden tekemisen pelkoon. Oma sairastuminen ei sinällään pelota, vaan se, että tietämättään sairastuttaisi muita.
Omaa tilannettani hankaloittaa se, että olen jo puoli vuotta kärsinyt tukkoisesta nenästä ja liman kertymisestä kurkkuun. Oireiden voimakkuus vaihtelee eikä terveydenhoitohenkilökunta ole epäillyt sen olevan koronaa. Yksi testi on käytynä, kun tuli uusi oire, joka sittemmin parani.
Onneksi mulla on puoliso, joka puhuu minulle järkeä aina, kun mietin pitäisikö mennä uudelleen testiin. Mitään sellaista oiretta ei ole, mikä viittaisi koronaan ja samat oireet olleet jo puoli vuotta... onneksi kohta alkaa taas työt ja tämä neuroottinen omien oireitten tarkkailu toivottavasti jää vähemmälle!
Olin jo lapsena ylitunnollinen suorittaja. Tein kaiken 10+ enkä osaa rentoutua.
Koko ajan! Miksi se on niin vaikeaa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis _mitä_ te tarkkaan ottaen pelkäätte?
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma, eli ahdistustaustaa, viime vuodet mennyt hyvin ilman lääkettä. Kevät oli tosi vaikea, ja nyt alkaa ahdistaa työhön paluu todella paljon. Voi olla, että täytyy harkita lääkitystä, jos tilanne pahenee syksyllä.
Mikä lääkitys auttanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös ahdistunut. Itse keväästä lähtien käynyt vain ruokakaupassa nopeasti ja hakenut viiniä alkosta pikavauhtia. Ahdistus jokaisen kauppareissun jälkeen. Keväällä pesin käsiä niin, että iho meni rikki. Nyt hieman helpottanut, mutta pelottaa uusi aalto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on samanlaisia tuntemuksia ja ajatuksia!
Olin viime maanantaina pitkästä aikaa ystäväni kanssa ulkona. Ja koska oli maanantai ilta ja ke-ti välinen yö niin ulkona oli paljon hiljaisempaa, rauhassa saimme liikkua kahdestaan ympäri kaupunkia ilman pelkoa väkijoukoista. Mutta sitten, kun odotimme bussia kotiin niin luoksemme hoiperteli humalassa ollut ihminen, joka kertoi tulleensa bileistä. Jouduimme melkein juoksemaan tyyppiä karkuun, kun pyrki iholle asti jutulle eikä millään uskonut, että kaksi metriä, pysy siellä. Jouduin lopuksi karjaisemaan todella törkeästi, että tyyppi lähti kiroillen pois.
Pelkäsin pakonomaisesti koko ajan, että sain tartunnan. Viikko vierähti ihan normaalisti ja menin tuttuni lapsen ristiäisiin.
Eilen kuitenkin romahdin ja sain paniikkikohtauksen, kun ahdistavat ajatukset saivat vallan. Että mitä, jos mulla sittenkin on korona ja nyt tartutin vauvan ja kaikki. Itkin ja pelkäsin tosissani, että takiani kuolee nyt joku.
Huomenna olisi tarkoitus matkustaa toiselle lähipaikkakunnalle tapaamaan toista ystävääni, jota en ole puoleen vuoteen tavannut. Sen jälkeen olisi ollut tarkoitus matkustaa kotipaikkakunnalleni, mutta nyt pelkään, että tartutan äitini.
Tämä elämä on täyttä helvettiä. Ulos ei voi poistua ilman pelkoa. Tuntuu etten jaksa tätä stressiä enää. Haluan elää normaalisti. Perkeleen korona!!!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanlaisia tuntemuksia ja ajatuksia!
Olin viime maanantaina pitkästä aikaa ystäväni kanssa ulkona. Ja koska oli maanantai ilta ja ke-ti välinen yö niin ulkona oli paljon hiljaisempaa, rauhassa saimme liikkua kahdestaan ympäri kaupunkia ilman pelkoa väkijoukoista. Mutta sitten, kun odotimme bussia kotiin niin luoksemme hoiperteli humalassa ollut ihminen, joka kertoi tulleensa bileistä. Jouduimme melkein juoksemaan tyyppiä karkuun, kun pyrki iholle asti jutulle eikä millään uskonut, että kaksi metriä, pysy siellä. Jouduin lopuksi karjaisemaan todella törkeästi, että tyyppi lähti kiroillen pois.
Pelkäsin pakonomaisesti koko ajan, että sain tartunnan. Viikko vierähti ihan normaalisti ja menin tuttuni lapsen ristiäisiin.
Eilen kuitenkin romahdin ja sain paniikkikohtauksen, kun ahdistavat ajatukset saivat vallan. Että mitä, jos mulla sittenkin on korona ja nyt tartutin vauvan ja kaikki. Itkin ja pelkäsin tosissani, että takiani kuolee nyt joku.
Huomenna olisi tarkoitus matkustaa toiselle lähipaikkakunnalle tapaamaan toista ystävääni, jota en ole puoleen vuoteen tavannut. Sen jälkeen olisi ollut tarkoitus matkustaa kotipaikkakunnalleni, mutta nyt pelkään, että tartutan äitini.
Tämä elämä on täyttä helvettiä. Ulos ei voi poistua ilman pelkoa. Tuntuu etten jaksa tätä stressiä enää. Haluan elää normaalisti. Perkeleen korona!!!
Siis ma-ti välinen yö tietenkin, mitä oikein sekoilin.
En tiedä onko tämä outo yhdistelmä. Oon vahvasti tietoinen siitä että voin tartuttaa jonkun, koska työn takia en pysty täysin eristäytymään kotiin, mutta tilanne ei mitenkään erityisesti ahdista mua. Toki odotan kovasti sitä päivää että voin taas tavata ihmisiä normaalisti, mutta nyt mennään näillä. En ole käynyt missään vierailuilla tai juhlissa eikä mua ole painostettu osallistumaan sellaisiin, joten tällä hetkellä syytä pelkoon ei ole sen osalta, että olisin joku supertartuttaja. Sitä en samalla tavalla pelkää että tartuttaisin ihmisiä työmatkabussissa tai töissä, koska siellä olen asiallisesta syystä eikä siinä ole mitään väärää, se on asia joka vain tapahtuu jos tapahtuu. Pahempaan aikaan käytin myös maskia ja palaan siihen jos luvut taas nousevat alueellani.
Jos tänäänkin on todettu 5 tapausta koko valtakunnassa, on oikeesti lottovoiton muokkaa todennäköisyys että random kännikalalla on ollut korona ja on sen bussipysäkillä onnistunut sinuun tartuttamaan. Tolkku käteen nyt oikeasti.
Tiedän tunteen!
Ahdistaa tämä, että olen huomanut alkaneeni pelätä ihmisiä, mikä tekee ulkona liikkumisesta todella stressaavaa, kaupungissa, kun asun.
Todella, todella surullista, että täyttyy ruveta pelkäämään ihmisiä. Oi sitä onnea, kun tämä joskus on ohi. Itken varmaan ilosta.
Vierailija kirjoitti:
Jos tänäänkin on todettu 5 tapausta koko valtakunnassa, on oikeesti lottovoiton muokkaa todennäköisyys että random kännikalalla on ollut korona ja on sen bussipysäkillä onnistunut sinuun tartuttamaan. Tolkku käteen nyt oikeasti.
Kiitos tästä! Oikeesti. Tarvitsin tätä. Olen itsellenikin koittanut tätä jauhaa. :D Pelkääjä luonteeni kanssa on joskus raskasta elää.
Kannattaa juosta siellä baareissa...häpeä!! Itse en ole postunut kotoa helmikuun jälkeen kertaakaan.