Ikuisuusongelma - kustannusten ja kotitöiden jako

Tämä on varmasti niitä parisuhteiden ikuisia kiistakysymyksiä, mutta miten voisi löytää molempia osapuolia tyydyttävän jaon elämiskuluihin ja kotitöihin?

Meillä on uusperhe, jossa on yksk minun lapsi ja kaksi miehen lasta. Minulla on määräaikainen työ, jossa on keskivertopalkka. Miehellä on työ, jossa tulot ovat epäsäännölliset ja usein todella pienet, esim nyt korona-aikana hän joutui hakemaan työmarkkinatukea, kun tulot romahtivat, mutta muutenkin ne ovat olleet pienemmät kuin minulla.

Minä olen ostanut kokonaan yksin kotimme, perheasunnon, joka on uusperheen takia isompi kuin mitä tarvitsisin yksin oman lapseni kanssa. Olen ostanut myös asunnon irtaimiston käytännössä yksin. Mies maksaa asumiskuluja omasta perheestään 100 euroa /kk eli asuu kahden lapsen etäisänä todella halvalla. Ruokakulut menevät suunnilleen puoliksi, ne ovat ihan ok.

Kotitöistä minä teen pääosan. Miehellä on yksi viikkosiivouksen osa vastuullaan, mutta ei tee sitä, ellen muistuta asiasta joka kerta erikseen, mikä on ehkä kerran kuussa. Minulla on myös kesämökki, jossa mies on tehnyt ns miestentöitä, ajanut nurmikon ja hakannut halkoja yms.

Nyt molemmilla osapuolilla on kokemus epäoikeudenmukaisuudesta. Mies kuulemma kokee, että minä hyödyn hänestä taloudellisesti ja hänen mökkityöpanoksestaan. Suoraan sanoen se kuulostaa minusta vähän paksulta. Minä päinvastoin koen, että mies elää siivellä, eikä tee edes vastineeksi kovinkaan paljon kotityötyyppisiä töitä. Olen siinä käsityksessä, että yleensä jos toinen elää toisen kustannuksella, niin se toinen tekee silloin enemmän kotityötäkin eli panostaa omalla tavallaan, mutta minä teen siis niistäkin valtaosan.

Mistä löydämme keskitien, johon kumpikin olisi tyytyväinen? Mitä mieltä te olette tuosta?