Lue keskustelun säännöt.
Toinen lapsi? Auttakaa!
13.07.2006 |
Tilanne:
Meillä on yksi lapsi. Meillä meinasi tulla ero muutama kuukausi sitten. Nyt ollaan asiat sovittu ja ollaan päätetty jatkaa. Mies haluaisi toisen lapsen ja on myös puhunut kihloista. Minä taas en ole varma. Olen kyllä aina halunnut lapset pienellä ikäerolla mutta sukulaiset ja ystävät kehottavat tekemään toisen vasta myöhemmin (juurikin tuon välirikon takia). Pitäisikö katkeroitua loppuiäksi ja olla tekemättä lapsi vai tehdä lapselle sisarus ja kärsiä sitten jos tuleekin ero?
Mietin itse sitä että olenko onnellinen ja voinko luottaa mieheen enää ikinä (mies oli se joka olisi jättänyt meidät) ? Mitä jos tuleekin ero? Mitä jos ei tulekkaan ero mutta en ole onnellinen? MITÄ MÄ TEEN?
Auttakaa. MÄ vaan mietin ja itken päivät pitkät että mitä teen! :´(
Ja tiedetään, tiedetään, lapsia ei tehdä. En vaan jaksa alkaa nyt erittelemään sanoja..
Kommentit (5)
Meillä meni tosi huonosti ja sit mies vaan sano mulle että hän olisi onnellisempi xxx:n kanssa.
Silloin tuntui että ei, en halua erota, en voi olla ilman miestäni mutta nyt taas.. Tuntuu ettei ole tunteita tai ainakaan ne ei näyttäydy. En pidä kuitenkaan eroa minään vaihtoehtona, lapsen takia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja ikävällä tavalla kuulostaa tutulta. Mieheni petti mua exänsä kanssa seurustelumme alkuaikoina. Siihen ei kylläkään ollut syynä exän ihanuus, vaan se, että exä alkoi kiristää mielenterveysoireiluilla ja itsemurhauhkauksilla jne. mutta mulle tapahtumista jäi kyllä aika syvät arvet, joita käsitellään ajoittain vieläkin kuuden vuoden jälkeen.
Vaikea sanoa, mikä olisi hyvä ratkaisu. Kannattaa nyt kuitenkin lykätä sitä kakkoslapsiprojektia niin kauan, että saat omat tunteesi selviksi (rakastatko vielä jne.). En usko, että raskaus noin vaan tunteita synnyttää uudelleen, jos ne tosiaan ovat kadonneet.
Kihloihin, naimisiin ja perisuhdeleirille (siellä on muitakin tavallisia, ei kristittyjä, joilla ihanaa ja ihan kamalaa yhdessä). Pistäkää vipinää töppösiin, keskustelkaa ja puhukaa. Anna anteeksi ja ota selvää miehesi tunteista. Suosittelen kyllä lämpimästi jotakin leiriä teille, niistä on kaikille apua. Tulette onnellisemmiksi siellä! Sitten toinen lapsi tulemaan, kun suhde on korjattu ja kunnossa. Tsemppiä, pystytte siihen.
(silti voi hankkia kakkosen pikkasen myöhemmin)
tasapainoinen ja rauhallinen perhe-elämä on musta arvokkaampi. Jos esim. esikoinen olisi hyvin sairas, minusta olisi järkevää lykätä sitä toisen hankkimista tai vanehmpani kuolisivat auto-onnettomuudessa tms.
eihän elämä muutenkaan mene mitenkään suunnitelmien mukaan, eikä voi tietää saako lapset sillä aikataululla kuin haluaisi
En tiedä, luinko huonosti mutta jäin miettimään sitä, että miksi mies olisi lähtenyt? Toisen naisen matkaan ehkä? Vai muu syy? Järkevää olisi varmaan käsitellä tuo eroasia kunnolla eli selvittää, miksi mies olisi halunnut lähteä ja miksi nyt enää ei halua lähteä jne., jotta oma olosi kohentuisi. Mikäänhän ei koskaan ole yhtä varmaa kuin epävarma, joten ei kai lapsia voi varman pääle hankkiakaan (varmana siitä, että ei tule eroa).