Lue keskustelun säännöt.
Raskauden suunnittelu, epävarma elämäntilanne
27.07.2020 |
Olemme mieheni kanssa kolmekymppisiä (minä 31 ja mies 32), suhdetta takana vuoden verran ja olemme puhuneet ehkäisyn pois jättämisestä lähitulevaisuudessa. Työn puolesta elämän epävarmuus kuitenkin pelottaa. Olen jo muutaman vuoden ajan tehnyt määräaikaisuuksia, vakipaikat ovat todella kiven alla. Sinänsä työtilanne alallani on ihan hyvä, mutta valitettavan pitkään joutuu tekemään sijaisuuksia. Määräaikaisuuksista johtuen olo on myös koko ajan epävarma ja se myös hankaloittaa raskauden miettimistä. Tiedostan kuitenkin, että en voi enää loputtomasti jäädä odottamaan vakaampaa työtilannetta kun en tiedä milloin sellainen tulee. Myös suhde miehen kanssa on aika tuore, mutta molemmat olemme pitkään lasta toivoneet. Miehen työtilanne on hyvä.
Tämähän on aika normaalitilanne nykyään kun työsuhteet ovat mitä ovat. Ehkä haluaisin vaan vertaistukea tai kommentteja samankaltaisessa elämäntilanteissa olleilta. Ei sitä täysin oikeaa hetkeä lapselle varmaan tule koskaan jos sellaista jää loputtomasti odottamaan?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vuoden yhdessä ja lapsia tekemään? Et ole tosissasi.. Et varmasti ole kolmekymppinen vaan 18 olisi veikkaukseni...
Ihan mielenkiinnosta, mutta kuinka monta vuotta olisi sopiva? 5? 10? Ihmiset muuttuu ja suhteet hajoaa vuosien tuntemisen jälkeenkin. Täysin ymmärrettävää, että kolmikymppisenä nämä asiat pitää ottaa vakavaan mietintään paljon aikaisemmin kuin kaksikymppisenä. Sitä paitsi tässäkin oli kyse vasta asian pohdinnasta eikä siitä että siihen oltaisi suinpäin samantien ryhtymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tarkentaa vielä, että "lähitulevaisuuden" määritelmä on aika liukuva emmekä ole siis nyt saman tien lasta alkamassa yrittää. Mies olisi valmis vaikka heti, itse enemmänkin venytän asiaa. En kuitenkaan oikein näe mahdolliseksi ihan hirveän pitkälle tätä lykätä. Kiitos kaikille tähän mennessä asiallisesti kommentoineille!
Me annettiin vaan mennä, ku siltä alko tuntuu. Oon ope, joten saan joka vuos ettii uuen työpaikan, kun täällä saa viran lähinnä 10+ työvuoden jälkeen. Miehellä kuitenkin vakityö.
Ei kannata odotella. Elämä kun voi heittää eteen sellaisiakin yllätyksiä, joiden seurauksena lapsista on turha enää edes haaveilla. Ainakaan biologisesti. Terveisin kohdunpoiston läpikäynyt 26v.
Vierailija kirjoitti:
Vuoden yhdessä ja lapsia tekemään? Et ole tosissasi.. Et varmasti ole kolmekymppinen vaan 18 olisi veikkaukseni...
Meille syntyi ensimmäinen lapsi, kun olimme olleet yhdessä vähän vajaa kaksi vuotta. Olimme hieman yli kolmekymppisiä, joten tiesimme, mitä haluamme ja olimme varustautuneet lapsen tuloon niin hyvin kuin siihen voi varustautua. Raskaus oli täysin suunniteltu. Nyt tuo lapsi on 12 ja edelleen olemme yhdessä lapsen isän kanssa. Jos olisin jäänyt odottelemaan, ei meillä olisi lasta luultavasti lainkaan. Toista ei ainakaan yrityksestä huolimatta enää kuulunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tuossa iässä jo uskaltaisin rohkeasti yrittää, jos molemmat lasta toivovat. Naisen hedelmällisyys kun ei ainakaan lisäänny 30 ikävuoden jälkeen. Jos olisitte parikymppisiä tilanne olisi toinen.
Kyllä sitä voi kaikkia asioita vatvoa loputtomiin, voi olla puitteet täydelliset ja sitten lasta ei kuulukaan. Tai työt ja parisuhde voi mennä alta myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä vielä vähän aikaa kannattaa odottaa jotta seurustelua on vähän pidemmälti takana, mutta muuten sanoisin että elämässä täytyy uskaltaa tehdä asioita myös vaikkei täyttä varmuutta ole.
Kyllähän jokainen nostaa vähintään lapsilisää Kelasta, ja useimmat myös vanhenpainpäivärahaa.