Jättäisittekö miehen? Ilmennyt väkivaltaisuutta!!!
ENnnen niin rauhallinen, kiltti ihana mies, muuttunutk ovasti kuluneen vuoden aikana. On ollut työttömyyttä, meille syntyi esikoinen (okei no tästä on jo yli vuos, mutta rankkaahan tää on ollut), ei meinaa saada edes opiskelupaikkaa.
Kilahti tänään kun taapero huus ja huus ja kiukutteli, sanoin että laskee sen lapsen lattialle, kyllä se rauhottuu ku tajuu ettei huonolla käytöksellä saa huomioo / tahtoaan läpi. Laittoi ja huuto vain yltyi, niin heitti sellaisen pienen muovisen pullon taaperon selkään. ehkä 20 cm oli matkaa. Olin ihan kauhuissani!!!!! En saanut muuta tehtyä kuin otettua taaperon syliini ja mies lähti ulos jäähdyttelemään...
Ei tästä ole kuin kuukausi kun heitti täyden muovimukillsien vettä mun jalkoihin ja mukikin meni rikki kun niin voimalla heitti :(
En mä siis ole miestä jättämässä just heti mutta jotainhan tässä on tehtävä, tapahduttava, vai??
Kommentit (11)
Itse laittaisin suhteen jatkumisen ehdoksi sen, että mies hakeutuu johonkin selvittelemään käytöstään ja agressioitaan ammattilaisen kanssa. Niitähän on jotain miesryhmiä ja muuta apua väkivaltaisuudestaan kärsivien miesten avuksi.
Voi olla, että miestä stressaa työttömyys, opiskelupaikattomuus, perhetilanteen muutos (vuosi ei ole pitkä aika ja vuoden ikäisen lapsen kanssa voi olla tosi rankkaa), taloudelliset huolet ja ties mikä muu, mutta ei niillä voi silti puolustella väkivaltaisuutta ja tuollaista pikaistumista. Mutta jos miehesi tajuaa miten pahasti on toiminut ja suostuu hakemaan apua nyt kun tuon kamalampaa ei ole sattunut, suhteellanne voi olla vielä paljonkin toivoa ja hyvää annettavaa teille kaikille.
Tsemppiä!
Siis jos mies on jo väkivaltainen pientä lastakin kohtaan niin apua on haettava pian! Sun kuuluu olla sun lapselle ennen kaikkea äiti, sun kuuluu luoda sille turvallinen ympäristö ja lapsuus. Ei sellainen jossa joku hullu voi ihan millä tahansa verukkeella vahingoittaa lasta koska "on ollu vähän rankkaa".
Joku päivä se kilahtaa pahemmin jos ette hae apua. Silloin voi olla että sä tai lapsi päädytte sairaalaan tai pahempaa.
Eihän noin pienellä lapsella tavallaan edes ole "huonoa käytöstä" vielä. Eihän se osaa vielä edes puhua.
Koetappa itse selvitä elämässä ilman kieltä. Ei se aikuisellekaan ole helppoa.
Ero. Heti. Älä jää miettimään. Nyt on kyse sinun ja lapsesi turvallisuudesta.
Joo. Noin pienen itku ei todellakaan oo huonoa käytöstä, se saattaa olla sille lapselle ihan totisinta totta, ja ihan oikeesti se saattaa itkeä hämmennystään tai kiukkuaan tai mitä itkeekään. Mut mua etoo ihmiset joiden mielestä itku on huonoa käytöstä ja varsinkin noin pienillä jotain valtataistelua tai mitä onkaan. Se on itkua. Ei lapset ole pahoja syntyessään, ei ne halua itkulla pahaa eikä ne yritä manipuloida. Eikä ne kiusatakseen itke. Ja voi lapsiraukkaa, äiti joka kylmästi haluaa lapsen itkevän yksin lattialla ja isä joka suutuspäissään heittelee vauvaa tavaroilla. Surulliseksi vetää. :(
Näkeeköhän tämä lapsiraukka vielä joku päivä kun isi vetää äitiä turpaan?
Hankkiutukaa terapiaan, koko perhe. Miehelle apua vihanhallintaan ja muutenkin olis hyvä saada joku keskustelemaan vähän vuorovaikutusasioista teidän ja lapsen välillä.
Lapsi raasu. Olisitte ottaneet vaan syliin ja rauhoittaneet sen. Ei se itsekään välttämättä oikein hallitse tunteitaan ja on vaan ihmeissään siitä, miten voimakkaita ne voi olla.
Olen sitä mieltä, että ei ole sun asia miettiä miehen syitä väkivaltaiseen käytökseen. Ainahan sitä voi ymmärtää ja löytää syitä, mutta mikään syy ei silti ole riittävä syy antaa tilanteen toistua. Heitellä pientä lasta esineillä ei ole mitenkään ok käytöstä. Miehen täytyisi kerta kaikkiaan lopettaa tuollainen toiminta, sä voit varmaan siinä auttaa, mutta vastuu on hänellä itsellään. Mikäli ei onnistu tai ei suostu näkemään ongelmaa ja TOSISSAAN yritä tehdä jotain, minä kyllä lähtisin lapsen kanssa.
Pahalta kuulostaa myös se että ensimmäinen purkaus oli lievä ja kohdistui suhun ja toinen, astetta pahempi, kohdistui lapseen.
Ei hyvä, hanki heti apua. Pahempaa voi seurata, älä jää odottelemaan. Sinä olet lapsesi ainoa äiti. Ei tuollainen ole normaalia käytöstä eikä sitä voi sallia. Jos oma puolisoni olisi aikanaan toiminut noin, olisi entinen puoliso.
Puolisollasi on varmasti myös kovat paineet. Ei työtä, ei opiskelupaikkaa ja pieni lapsi. ...Ja vaimo elätettävänään. Näin ne miehet edelleenkin ajattelee, että pitäisi olla se pääelättäjä. Ja tosin aika moni nainenkin tuntuu ajattelevan.
Rauhottukaa molemmat.
Olette varmaan aika nuoriakin?
Ensimmäinen lapsi ja kaikkea.
Nyt se lapsi menee teidän edelle. Hoitakaa itsenne kuntoon.
ei hyvältä näytä,