Kohturuptuura eli kohdun repeäminen?
Löytyykö täältä ketään sellaista, joka olisi selvinnyt kohdun repeämisestä ja vielä tullut raskaaksi/synnyttänyt sen jälkeen?
Itselläni 3 lasta ja viimeisessä odotuksessa kohtuni repesi. Hätäsektio pelasti miedät molemmat ja lääkäri totesi, että nyt on perheen lapsiluku kasassa. Eli uusi raskaus/synnytys iso riski, jos oikein ymmärsin. Silti mielessäni pieni haave vielä yhdestä lapsesta....
Kommentit (3)
..että jokainen repeämä on erilaisensa, joten vain se lääkäri joka repeämän on todennut/nähnyt voi tietää asiasta. Näin mulle ainakin painotettiin nyt kotiin lähtiessä. Itse asiassa ihana kätilö yritti tavoittaa puhelimitse tuota mut leikannutta lääkäriä vapaapäivänään että olisi voinut mulle kertoa puhelimitse tarkemmin kohtuni kunnosta, mutta häntä ei tavoitettu. Ultralla asiasta saadaan vain summittainen arvio.
Ilmeisesti tuo 6 vuotta on sinun kohdallasi auttanut asiaa. Kuten kirjoititkin, on kohdun kunto aina oma juttunsa ja sen parhaiten pystyy arvioimaan leikannut lääkäri. Meillä heitä oli 2, joista toinen ei suoralta kädeltä uutta raskautta tyrmännyt- edellytti useamman vuoden taukoa. Myöhemmin kyselin takapäivystäjänä toimineen kokeneen mieslääkärin kommenttia asiaan, joka sitten tyrmäsikin raskausajatuksen toteamalla kohturepeämät hyvin harvinaisiksi ja riskialttiiksi. Sitähän ne ovatkin.
Luulenpa, että annan ajan kulua ja käyn kokeneen ja asiaan perehtyneen synnytyslääkärin juttusilla ja arvioittamassa tilannetta. Turhia riskejä ei kannata ottaa, sillä 3 pientä lasta tarvitsee äitiään. Mutta haaveilla saa.....
-ap
Esikoisen synnytyksessä kohtuni repesi ponnistusvaiheessa ja päädyimme kiireellä sektioon suuren verenvuodon ja vauvan sydänääänien häviämisen takia.
Kukaan ei kuitenkaan sanonut etten saisi lapsia enää tehdä ja 5kk synnytyksestä olin uudelleen raskaana. Raskautta seurattiin normaalia tarkemmin synnytyssairaalassa ja painottivat minua sanomaan kätilölle sitten synnytyksessä tuosta repeämästä että sitä seurattaisiin tarkasta synnytyksen läpi. Lopuksi kuitenkin päädyttiin sovittuun sektioon ahtaan lantioni vuoksi.
Senkään jälkeen kukaan ei sanonut ettei saisi lapsia tehdä vaan kuuden vuoden tauon jälkeen aloin odottaa kolmatta. Kolmatta raskautta seurattiin vielä tiiviimmin Naistenklinikalla, lähinnä kohdun seinämän paksuutta seurattiin ultralla. Synnyttää ei enää olisi saanut koska repeämäkohta ei kuulema kestä synnytyssupistuksia. Käskynä oli mennä heti sairaalaan jos alkaisi supistella.
Noh, supistukset alkoivat juhannusaattona ja niitä seurattiin 22 tuntia kunnes päädyttiin sektioon. Tuon sektion tehnyt lääkäri laittoi papereihin että kohtuni on nyt niin ohut ja " paperinen" ettei enää vauvoja saa tehdä :(.
Olen kuitenkin onnellinen että nämä kolme olen saanut turvallisesti maailmaan. Kannattaa ehdottomasti käydä juttelemassa lääkärin kanssa ennen kuin hankkiudut raskaaksi, sillä en usko että ihan turhaan he varoittelevat.
Täällä minä käyn myös läpi luopumisen tuskaa ajatuksesta että tämä kolmeviikkoinen poju on meidän viimeinen ihana vauva, haikeaa!