oppimisvaikeuksista kärsivä poikani sai kuin saikin ammattikoulupaikan
tosin sellaiselle linjalle, johon ei halunnut alunperinkään. Ensimmäiseen ja toiseen ei pisteet riittäneet.
Mutta otetaan paikka vastaan ja pyydetään päästä heti ammattistarttiin, jotta pääsee tutustumaan mieleisen alan paikkoihin.
Kommentit (49)
tuntuu että nyt todella pidetään huolta siitä, että kouluputki jatkuu katkeamatta. Kuraattotr soitteli perään ja selitti kaikki vaihtoehtoiset mahdollisuudet, jos nyt ei tärppää. Ja vaikka nyt tärppäsi epämieluisa, pitää vaan hakeutua sellaiseen koulutuslinjaan joka on mieleinen ettei jätä kesken.
Minua ihmetyttää miten joku voi nähdä erityislapsiin satsauksen olevan joltakulta muulta pois. Kai vammaistukiakin voi kadehtia jos tahtoo. Hyysäysyhteiskunta antaa mahdollisuuksia ja etuja jos niitä vaan ottaa vastaan ja hakee.
Onnea teille opiskelupaikasta ja tsemppiä opintoihin.
kiitoskia, joustavassa haussa haettiin, ehkäpä se auttoi.
ap
minun lukihäiriöisellä on nyt eka vuosi amista takana, kyllä tuntui mukavalta kolmonen (kiitettävä) näyttökokeesta, kun melkein koko peruskoulu oli pelkkää negaa.
Onnea opiskelupaikasta.
Vaikka ei nyt sattunutkaan mieluisin vaihtoehto, niin opiskelupaikan saanti on tosi hyvä juttu. Joskus nuori voi tykästyä siitä varavaihtoehdostakin niin paljon, että haluaa siitä ammatin itselleen. :)
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 21:33"]
minun lukihäiriöisellä on nyt eka vuosi amista takana, kyllä tuntui mukavalta kolmonen (kiitettävä) näyttökokeesta, kun melkein koko peruskoulu oli pelkkää negaa.
[/quote]
amiksessa kolmosen saa kun tietää vähän sinnepäin mistä on kyse, ei se ole mikään mittari ja työantajat tietää sen kyllä oikein hyvin että vaikka amislaisen todistus olisi pelkkiä kolmosia, niin minkäänlaisesta ammattitaidosta se ei ole tae
minun lukihäiriöisellä on nyt eka vuosi amista takana, kyllä tuntui mukavalta kolmonen (kiitettävä) näyttökokeesta, kun melkein koko peruskoulu oli pelkkää negaa.
[/quote]
amiksessa kolmosen saa kun tietää vähän sinnepäin mistä on kyse, ei se ole mikään mittari ja työantajat tietää sen kyllä oikein hyvin että vaikka amislaisen todistus olisi pelkkiä kolmosia, niin minkäänlaisesta ammattitaidosta se ei ole tae
Kiitos tiedosta : ) Minkäslaisen todistuksen ne työnantajat sitten haluais nähdä jos ei kolmoset kelpaa?
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 21:34"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 21:33"]
minun lukihäiriöisellä on nyt eka vuosi amista takana, kyllä tuntui mukavalta kolmonen (kiitettävä) näyttökokeesta, kun melkein koko peruskoulu oli pelkkää negaa.
[/quote]
amiksessa kolmosen saa kun tietää vähän sinnepäin mistä on kyse, ei se ole mikään mittari ja työantajat tietää sen kyllä oikein hyvin että vaikka amislaisen todistus olisi pelkkiä kolmosia, niin minkäänlaisesta ammattitaidosta se ei ole tae
[/quote]
Kerrotko vielä työnantajan jolle pitää kertoa todistuksen arvosanat?
miksi on aina pakko lytätä? Työnantajat ei katso numeroita vaan kokonaisuutta. Jonkinlaisia ihmisiä vaan ei haluta työpaikoille ja se ei johdu alhaisista numeroista.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 22:00"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 21:34"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 21:33"]
minun lukihäiriöisellä on nyt eka vuosi amista takana, kyllä tuntui mukavalta kolmonen (kiitettävä) näyttökokeesta, kun melkein koko peruskoulu oli pelkkää negaa.
[/quote]
amiksessa kolmosen saa kun tietää vähän sinnepäin mistä on kyse, ei se ole mikään mittari ja työantajat tietää sen kyllä oikein hyvin että vaikka amislaisen todistus olisi pelkkiä kolmosia, niin minkäänlaisesta ammattitaidosta se ei ole tae
[/quote]
Kerrotko vielä työnantajan jolle pitää kertoa todistuksen arvosanat?
[/quote]
Kyllähän ne siinä todistuksessa ovat näkyvillä. Jos työnantaja hakee vaikkapa sähköasentajaa, niin jotenkinhan sen hakijan on todistettava ammattipätevyytensä ja siihen amiksen tutkintotodistusta kai tarvitaan. Ihan sama hoitoalalla jne. Kyllä ne työnantajat niitä kysyvät.
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 21:34"]
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 21:33"]
minun lukihäiriöisellä on nyt eka vuosi amista takana, kyllä tuntui mukavalta kolmonen (kiitettävä) näyttökokeesta, kun melkein koko peruskoulu oli pelkkää negaa.
[/quote]
amiksessa kolmosen saa kun tietää vähän sinnepäin mistä on kyse, ei se ole mikään mittari ja työantajat tietää sen kyllä oikein hyvin että vaikka amislaisen todistus olisi pelkkiä kolmosia, niin minkäänlaisesta ammattitaidosta se ei ole tae
[/quote]
Ihanko tosi? ja mistä tuon tiedät? Olen just touko-kesäkuun vaihteessa arvioinut noin 20 näyttöä ja kolmosia tuli vain muutama. Juuri niille, jotka oikeasti osasivat tutkinnonosan tavoitteiden mukaisesti kiitettävästi.
Ihme amismollaajia liikaakin täällä.
Ole tyytyväinen kiitettävästä näytönarvioinnista. Hieno suoritus:-)
nimim. Amisope
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 20:13"]
Eikös noi tapaukset mene siinä sovelletussa kiintiössä? Erityisnuorten on nykyisin helpompi päästä jatkokoulutukseen kuin normaalien nuorten mikä on mielestäni epäreilua, koska kumpikohan tulee hyödyttämään yhteiskuntaa enemmän, noi puolikuntoiset vai normaalit nuoret? Tässä hyysäysyhteiskunnassa korostetaan erityislasten ja muiden diagnosoitujen vähemmistöjen oikeuksia niin, että suuri joukko tavallisia nuoria unohtuu!
[/quote]
Kiintiötä Ei ole. Joustavalla voidaan valita, mutta yhdenkään oppilaitoksen Ei ole pakko valita ketään joustavalla. Kyllä tarkkaan harkitaan kannattaako valita vai ei.
nimim. Amisope
Amis on juurikin tarkoitettu mm. oppimishäiriöisille, jotka eivät pysty lukion teoreettisiin opintoihin. Amiksessa kynnys hyvälle arvioinnille on siksi ihan toinen kuin lukioissa eli vaatimustaso on paljon matalampi. Siitä kai tässä nyt oli kyse?
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 22:18"]
Amis on juurikin tarkoitettu mm. oppimishäiriöisille, jotka eivät pysty lukion teoreettisiin opintoihin. Amiksessa kynnys hyvälle arvioinnille on siksi ihan toinen kuin lukioissa eli vaatimustaso on paljon matalampi. Siitä kai tässä nyt oli kyse?
[/quote]
Sekä lukiossa, että amiksessa arviointi perustuu tavoitteisiin. Tavoitteet amiksessa riippuvat tietysti aina siitä alasta jota opiskellaan. Ei lukion teoreettiset oppimistavoitteet ole sen parempia kuin amiksenkaan. Ne ovat vain erilaisia. Amiksessa tavoitteet peilaavat aina kunkin alan ammattitaitovaatimuksia eivät jotain lukion eri aineiden tavoitteita. Esimerkiksi kokin taidot on ihan erit kuin vaikkapa psykologin ja psykologin ammatinopiskelua varten pitää ensin käydä yleensä lukio.
Nykyään voi amiksessa opiskella kaksois- ja kolmoistutkintoja, jotka avaavat tien ihan mihin tahansa ja vaativat sekä teoreettista, että käytännöllistä osaamista.
nimim. Amisope
[quote author="Vierailija" time="15.06.2013 klo 22:18"]
Amis on juurikin tarkoitettu mm. oppimishäiriöisille, jotka eivät pysty lukion teoreettisiin opintoihin. Amiksessa kynnys hyvälle arvioinnille on siksi ihan toinen kuin lukioissa eli vaatimustaso on paljon matalampi. Siitä kai tässä nyt oli kyse?
[/quote]
Ei vaan lukio on yleissivistävä koulu, joka ei anna minkäänlaista ammattipätevyyttä. Se antaa ainoastaan mahdollisuuden jatkokoulutukseen. Jatkokoulutusta voi saada ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa tai korkeakoulussa ja yliopistossa.
Ammattikoulu puolestaan on käytännönläheinen ammattiin valmistava koulu, jossa tekemällä oppii. Ammattikoulussa on teoriaopintoja ja käytännön harjoitusta. Ammattikoulusta valmistuvilla on ammattitutkinto, joka mahdollistaa työnteon omalla ammattialalla. Vastavalmistuneet menevät työelämään ihan pätevinä ihmisinä.
Täällä on huudeltu, etteivät vastavalmistuneet ammattilliset opinnot läpikäynyt nuori osaa omaa työtään. Totuus on kuitenkin se, ettei kukaan vastavalmistunut millään alalla osaa ihan kaikkia niitä ammattinsa niksejä, joita ammatissa usean vuoden työskennellyt osaa. Tämä koskee niin ammattikoulusta, ammattikorkeakoulusta kuin yliopistostakin valmistuneisiin.
Eli työ tekijäänsä neuvoo.
Yks toinen ope, jolla on työkokemusta erilaisista opetusaloista
ja oppimishäiriöistä vielä: oma mieheni kärsi vaikeista oppimishäiriöistä koko peruskouluajan ja jäi tyhjän päälle kun koulu loppui. Teki hanttihommia, aloitti kouluja ja keskeytti. 25-vuotiaana hän aloitti iltalukiossa ja 40-vuotiaana väitteli tohtoriksi. Naureskelimme, että hänellä vaan kesti kypsyminen aikansa.
Onnea pojalle opiskeluun! Hieno juttu!
Totuus on että ammattikoulun opettajat eivät juuri voi vaikuttaa ketä sinne valitaan. Mieheni on amiksessa opettajana ja hän oli mukana joustavan haun haastattelijana. Hänelle sanottiin, että helpommalla pääsee kun "puoltaa" oppilasta eli ei tarvitse mitenkään selitellä miksi. Jos olisi ko. oppilaan kohdalla sanonut "ei puolla" olisi pitänyt perustella miksi ei. Ja kaiken huipuksi ei hänen puollollaan tai ei puollollaan juuri ole vaikutusta siihen valitaanko oppilas vai ei. Erityisesti joustavan haun oppilaat halutaan koulutukseen mukaan. Tämä tietysti joustavan kannalta ihan ok mutta tosi asia on että motivoitunut normaali saattaa jäädä ilman opiskelupaikkaa. Ei niitä opiskelupaikkoja liikoja ole ja koko ajan vähennetään.
Mies totesi että esim. viime syksynä aloittaneista yli puolet oli ns. erityisiä ja hän ryhmänohjaajana joutui jatkuvasti osallistumaan erilaisiin palavereihin. Aina ei edes vanhemmat jaksaneet vaivautua paikalle. Hän totesikin että vaikka kyseessä oli ns. normaaliluokka, oppilaista suurin osa olisi kuulunut jonnekin erityisammattikouluun tai vaikka ammattistarttiin. Ammattilaisia ei heistä juuri voi työelämään tulla kun kouluun tullaan myöhässä, siellä ei jakseta tehdä mitään ja ymmärrys on vähän mitä on. Kyllä useimmissa duunarihommissakin täytyy olla älyä ja ymmärrystä. Melkoisen vastuullisia hommia ovat esim. sähkötyöt, autonasennus, lvi-työt puhumattakaan hoitotöistä.
Eikös noi tapaukset mene siinä sovelletussa kiintiössä? Erityisnuorten on nykyisin helpompi päästä jatkokoulutukseen kuin normaalien nuorten mikä on mielestäni epäreilua, koska kumpikohan tulee hyödyttämään yhteiskuntaa enemmän, noi puolikuntoiset vai normaalit nuoret? Tässä hyysäysyhteiskunnassa korostetaan erityislasten ja muiden diagnosoitujen vähemmistöjen oikeuksia niin, että suuri joukko tavallisia nuoria unohtuu!