Kerrotteko henkilökohtaisia asioita miespuoliselle kaverille (jos olet nainen)? Tai toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä on niin tylyjä vastauksia? Onhan se selvää, että miehen ja naisen välisessä ystävyydessä on aina se riski että jompikumpi tai molemmat ihastuu. Ei kukaan ainakaan ole ystävä epämiellyttävän ihmisen kanssa, eli jonkinlaista positiivista vuorovaikutusta tai kemiaa siinä on oltava että jaksaisi edes tavata.

Tylyys tulee usein elämänkokemuksesta, eli kokemuksen syvä rintaääni. 

Inhottavaa kun haluaisi uskoa hyvään mutta silti näkee jo loppuratkaisun. 

Sitä vasta luet mutta osa porukasta on jo päässyt kirjan loppuun ja tietää kuka on murhaaja.

Ei se varmaan tahallista ole mutta naiivius menee toisinaan ihon alle. 

Kunnes tulee jatko-osa jossa selviää että ykkösosa olikin päähenkilön unta ja oikea murhaaja on vielä vapaana?

Vierailija kirjoitti:

En kertoisi mitään luottamuksellista miespuoliselle henkilölle nykypäivänä, tiedän 99% varmuudella että sitä tullaan käyttämään minua vastaan. Miesten kanssa voi jutella juurikin säästä, tärkeät ja syväluotaavat käydään läpi naisten kesken. 

Mulla on kyllä just se kokemus naisten kanssa, että mitään ei kannata kertoa. Se tullaan käyttämään itseä vastaan. Eikä naiset jaksa kuunnella muutenkaan toisten huolia, edes ystävien. Naisia kiinnostaa eniten se, että omat lapset ovat tyytyväisiä ja oma mies on tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertoisi mitään luottamuksellista miespuoliselle henkilölle nykypäivänä, tiedän 99% varmuudella että sitä tullaan käyttämään minua vastaan. Miesten kanssa voi jutella juurikin säästä, tärkeät ja syväluotaavat käydään läpi naisten kesken. 

Mulla on kyllä just se kokemus naisten kanssa, että mitään ei kannata kertoa. Se tullaan käyttämään itseä vastaan. Eikä naiset jaksa kuunnella muutenkaan toisten huolia, edes ystävien. Naisia kiinnostaa eniten se, että omat lapset ovat tyytyväisiä ja oma mies on tyytyväinen.

Sinulla ei ole naispuolisia tosiystäviä. Noita kutsutaan hyvänpäiväntutuiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä on niin tylyjä vastauksia? Onhan se selvää, että miehen ja naisen välisessä ystävyydessä on aina se riski että jompikumpi tai molemmat ihastuu. Ei kukaan ainakaan ole ystävä epämiellyttävän ihmisen kanssa, eli jonkinlaista positiivista vuorovaikutusta tai kemiaa siinä on oltava että jaksaisi edes tavata.

Ihastumisia kohtaa varmasti, lähes jokainen, jolla on ai on ollut mahdollisuus elää parisuhteessa pidempään. Ei parisuhde sulje tai poista ja ai sen  ei ainakaan pitäsi poistaa tunteita. Van kuinka meistä itse kukin kykenee ja pystyy hallitsemaan tunteensa? 

Itse olen koko ikäni sinkku ts. ilman parisuhdetta, mikä tuntuu vuosi vuodelta ihmeellisemmältä, koska niin kauan kuin jaksan muistaa minulla on aina ollut läheisiä kavreina ja ystävinä, niin naisia kuin miehiä. Ei en ole aseksuaali, enkä homo en edes kovin uskovaine saati syrjässä elävä. 

Kyllä. Joskus on tuntunut raskaalta kuunnella ystävän avautumista kun hän on kertonut liiankin yksiyiskohtaisia asioita parisuhteestaan. Mutta minkäs teet. Itselleen he ovat kumppaninsa valinneet, eivät minulle. - Toki joku pikkupirulainen on  saattanut tökkiä ja kehoittaa,, että tee jotain. Lyö vaikka heidän kumppaniaan turpaan ja näytä naiselle, että olet parempi (tappelija, oikea ja turvallinen suojelija!) kuin hänen kumppaninsa.

Ehkä jonkun mielestä olen nynny mieheksi, koska en ole ketään yrittänyt lyödä turpaan . . Ja vielä kun olen hyvilläni, että en ole niin tehnyt.       

Vierailija kirjoitti:

Miehiltä ei ole samaa tunnetason ymmärtämystä ja empatiakykyä kuin naisilla joten eivät he ymmärrä hölkäsen pöläystä mitä yritän kertoa, vaikka yritys olisi kova. Lisäksi hän ei varmaan edes antaisi minun puhua vaan puhuisi päälle ja haluaisi olla itse äänessä. 

Tunneälykkyydellä ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa.

Kyllä kerron, nimittäin olen hyvin läheinen miespuolisen kaverini kanssa. Olemme hyvin erilaisia, olen ikisinkku ja minun on vaikea löytää yhtään miestä edes yksille treffeille, ja hän taas kaataa 1-4 eri naista viikossa. Siis jos hän ulos lähtee, nainen löytyy poikkeuksetta. Keskustelumme suhteista/deittailusta ovat siis varsin... Mielenkiintoisia :D.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sä juttelet kavereidesi kanssa? Pohdit säätä ja koronatilannetta?

Mistä sä juttelet?

Niistä asioista, jotka on mun elämässä tärkeimpiä tapahtumia tai asioita sillä hetkellä kun satutaan tapaamaan kaverin kanssa. Ja kaveri puolestaan vastavuoroisesti kertoo omista tärkeistä jutuistaan. Siis yleisesti siitä, mitä mielen päällä on; iloista ja huolista.

Olen aika hämmentynyt, että tämä asia tarvi jollekin avata. Eikö sulla ole kavereita?

Sulle ei siis merkitse, onko kaveri mies vai nainen?

Minulle merkitsee eniten se, kuinka paljon on keskinäistä luottamusta. Se sitten ratkaisee, onko ihminen ystävä, kaveri vai jotain muuta. En kiellä, että minun tai kaverin mahdolliset toiveet enemmästä voi rajoittaa tai syventää luottamusta, se on omalla kohdallani ollut ihan tapauskohtaista.

eri---

No en kerro.

Kyllä. Kaikille en kerro kyllä kaikkia asioita. Riippuu tyypistä