Lue keskustelun säännöt.
Mikä mättää?
11.06.2013 |
Pitäisi jättää pillerit pois. En toki tiedä mitä sitten tapahtuu, vai tapahtuuko mitään. Mielessä pyörii kuva hedelmällisyyden laskusta ja toisaalta riskien kasvusta, ja iältäni alan olla siinä kohdassa, että ensiksi mainitun kohdalla alamäki jyrkkenee ja jälkimmäisen kohdalta käyrä nousee.
Mutta en edes uskalla jättää pillereitä pois. Olen saanut elää helppoa elämää, kun ei ole tarvinnut vuotaa kerran kuussa kuiviin jne. Olen tehnyt suhteellisen isoja päätöksiä elämässäni ajatuksella kerran se vain kirpaisee ja kyllä tämä tästä menee, mutta nyt olen aivan jumissa. Huomaan itsessäni, etten ole tyytyväinen elämääni, elän jotenkin välitilassa. Ja ihan omatekemä paine kasvaa, ja onhan se toki totta etten tästä nuorene.
Pitäisikö sittenkin hankkia vaikka koira tai uusi työpaikka?
Kommentit (5)
siis mitä ap haluaa sanoa? on jo mielestään vanha, mutta haluaa vielä lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaipa tuo sitten oli liian mutkikkaasti sanottu. Olen vanha, jos meinaa lapsia vielä hankkia, niin korkea aika olisi toimia, mutta en uskalla edes pillereitä lopettaa. En ole oikein tyytyväinen nykytilaani, mutta en uskalla uuteenkaan tilanteeseen hypätä.
Siksi kysyinkin, mikä mättää? Kai täällä joku keittiöpsykologi mulle diagnoosin heittää.
En tunnustaudu edes keittiöpsykologiksi :D mutta eiköhän tuollainen pohdiskelu ole normaalia. Huolestuttavampaa olisi, jos tuosta noin vaan ilman mietintöjä olisit valmis päätökseen tehdä lapsi (se kai tässä oli se avainkysymys?). Minä suhtaudun tuollaisiin pohdintoihin ja "pelkoihin" siten, että se on valmistautumista juuri niihin pahimpiin skenaarioihin - mitä jos en ihan oikeasti ole valmis, mistä tiedän haluanko minä sittenkään oikeasti asiaa x, johon olen sitoutumassa. Kaikki valmistaa sua päätökseen, koska päätöshän pitää tehdä jossain vaiheessa. Uskon, että pelkäät, mutta uskon myös, että alat olla valmis tekemään sen päätöksen. Sitten ainakin tiedät, että et ole suin päin syöksynyt asiaan, vaan olet pohtinut ja varmasti epäröinyt asian moneen kertaan, kieltänyt päätökset, perunut, suunnitellut, valmistautunut. Nyt vain hyppäät. :)
Niin, jos "teen päätöksen" etten hanki lapsia, niin eihän se ole mikään päätös, vaan nykyisen (helpon) elämän jatkamista.
Pillereiden lopettaminen ei sekään tarkoita lapsen tuloa, vaan paljon epämääräistä, mistä minä tiedän toimiiko systeemit ollenkaan. Lisäksi ylimääräinen murehtiminen ei varmasti auta asiaa, siis tämä liiankin suuri tiedostaminen siitä että aika käy vähiin. Kai kuitenkin tyytymättömyys nykytilaan on merkki siitä, että hypätä täytyisi.
Pehmoleu tähän alkuun, mieti sitten vielä rauhassa.