Millainen koira on yorkshirenterrieri? Kokemuksia?

Upea terrieri, jokainen on yksilö, yhden ihmisen uskollinen koira. Vaativa persoona lapsi.Viisaas.

kokemusta vuodesta 1985

Isovanhempani omistavat ihanan yorkin jo noin 4 vuotta. Hyvin tiivisti tapaamme jopa kerran 2 kuukaudessa, koirasta on tullut minulle hyvin tärkeä ja toisinpän. Aina kun piipahdan käymässä, alkaa hirvittävä huuto ja siinä hetkessä maailman onnellisin koira. Meidän perhe on se perhe joka vie seikkailuihin, niinkuin toinen rakas lauma. Olen ehdottomasti hänellä number one : ')

Mielestäni yksi parhaimmista koiraroduista,ihanteellinen tälläiselle kouluttajalle, joka vainoaa haasteista ja jännitystä koulutuksessa. Yorkin luonne on tulinen & räiskyvä. Persoonaa löytyy, ehkä välillä ärhäkkä jos sen kiihdyttää, mutta isovanhempien mukaan rauhallinen kuin tyyni heidän kanssaan. söpöjen nappisilmien takana seisoo itsevarma nelijalkainen. se on mainio allergisille ihmisille, koska turkki muistuttaa ihmisen hiuksia.

Haukkumista eli vähän niinkuin "käskemistä" löytyy eniten uroksilta, "tänne nyt se pallo!!" siinä kohtaan älä anna lelua ja jätä huomioimatta, kun koira on hiljainen, palkitse hänet ja anna pallo. Tyypillinen juttu yorkille, valitsee tietyn lelun ja se on MAAILMAN tärkein asia. Suojelee nukkuessa, vartioi päivisin :D

Innokas oppija ja elämäniloinen :)

Aivan ihana koirarotu! Meillä oli yorkki 14 vuotta, kunnes se kuoli viime kuukautena ja meidän koko perheemme oli ihan surun murtamia... Mutta meillä sopi myös todella hyvin lapsiperheeseen kun oli koulutettu hyvin! Koiramme oikeestaan rakasti lapsia ja uusia ihmisiä. Oppi hyvin kaikkia temppuja ja oli tosi innokas! Haukkuminenkin loppui kun se koulutettiin se olemaan haukkumatta :)

kaverillani on yorkki <3 niin herttainen ja ystävällinen koira! pitää tietysti kasvattaa huolella niinkuin kaikki muutkin koirat, eihän kotikoiran hyvä käytös toki tyhjästä tule.

täällä asustelee 6,5 kk ikäinen yorkkipoika. Tässä omia kokemuksia.

Turkki on mielestäni pitkänä hankala, takkuuntuu helposti. Itse olen leikellyt/trimmaillut kivan kesäisen lyhyen turkin tuolle. Riittää kun harjaa n. 2-3 krt viikossa (menee sohvalla istuskellessa, kestää n. 5 minuuttia). Pitkän turkin kanssa menee ainakin se tunti päivässä harjaamiseen ja hoitamiseen.. Silmiin tuppaa mennä karvoja ja näin ollen silmät vuotavat helposti. Ratkaisuna tähän sheivailtiin kasvattajan kanssa kirsun päältä häiritsevimmät karvat pois, nyt silmät näkyy ihanasti. Turkkia ei tarvitse nyppiä, leikellä voi mielensä mukaan. Pesu n. Kerran kuukaudessa riittää. todella pienitöinen tuo peseminenkin on. Turkki kuivuu nopeasti, eikä sitä pienessä koirassa juurikaan ole :D ainakin itse olin varautunut paljon vaativampaan ja aikaavievempään turkinhoitoon.

luonteeltaan tuo meidän poika on vilkas, sosiaalinen, rohkea ja terrierimäisen itsepäinen. Haukkuu ainoastaan vahtimismielessä, eli ovikellosta tai kun posti tulee. Todella hiljainen koira ainakin tämä meidän yksilö. ja selvästi ottaa itselleen oman ihmisen ja seurailee mukana kaikkea, mitä tämä oma ihminen tekee.

yorkki on sinänsä helppo, että se ei vaadi älyttömästi lenkkeilyä. Väsyttää itsensä pihaleikeissä joskus nopeastikin (tuo meidän koira on tosin vielä pentu). jaksaa kyllä tarvittaessa pidempiäkin lenkkejä ja kuulemma voisi pärjätä hyvin vaikka agilityssä, jota aijomme kokeilla syksyllä.

mitä nyt jotain tulee vielä mieleen, niin kulmamaitohampaat ei ainakaan tuolla ole ottanut lähteekseen itsestään, muuten mitään "vikaa" ei ole ollut :) 

kannattaa miettiä, ottaako ihan pienen koiran vai vähän isomman. Tapaturmariski on aikas suuri noin pienen kanssa. Itseäni ainakin pelottaa, että vahingossa satutan toista, astun päälle tms..

Suosittelen kyllä oman kokemukseni pohjalta yorkkia. Ihania, sulosia ja veikeitä ainakin minun tuntemani yorkit ovat. 

Räksyttävä

miehen veljellä on yorkie :) todella herttainen ja leikkisä koira! piti kyllä erikseen opettaa olemaan räkyttämättä, mutta fiksuna koirana se oppi sen nopeasti kun pennusta asti opetettiin. turkki on ehkä vähän hankala mutta jokaisessa koirarodussa on joku haittapuoli, pieni trimmaus muutaman kerran vuodessa ei ole kovin suuri ongelma.

Onko sillä mitään eroa muihin terriereihin? Niitä kun on niin monia. Luonne? Kiitos vastauksista.

No mun mielestä yorkki ei nimestään huolimatta ole mikään terrieri enää.. Täysin seurakoira. 

Kuten kaikki koirat, hyvällä koulutuksella siitä saa hyvän kaverin :) 

Mun melko pienellä yorkki-otannalla sanoisin, iloinen, vilkas, reipas, mutta toisaalta räksyttävä.

Kaverin vanhemmilla oli. Ihan kiva pikkuotus muuten, muttei ikinä oppinut sisäsiistiksi. Kuseskeli joka paikan, vaikka se leikkautettiinkin sen takia että olisi lopettanut, muttei siitä ollut mitään apua.

Kiitos! Seurakoiraa mä kaipaankin, ja yorkit näyttää niin ihanilta. Lisää kokemuksia? ;)

Kolmonen täällä vielä. 

Kun on tuommoisesta suloisesta sylikoirasta kyse, kannattaa aika tarkkaan katsoa mistä koiran ostaa. Pienet sylikoirat on todella suosittuja ja niitä tuodaan rajojen yli aika paljon. Siis tietenkin muuallakin kuin Suomessa on hyviä kasvattajia, ja itärajan takaa saa hyviäkin koiria, mutta paljon tuodaan hämäristä oloista. 

Yorkeilla on oma yhdistys, http://www.yorkshirenterrieri.fi/ sieltä kannattaa varmaan etsiä jotain yhteyshenkilöitä, jotka osaavat rodustakin kertoa tarkemmin.

Seurakoirat on mulle vieras roturyhmä, kun itselläni on terrieri, mutta koiran hankinnassa kaikille pätee samat asiat :)

Minulla oli. Ei oppinut sisäsiistiksi ja oli erittäin seurankipeä. Ihan aito terrieri oli. Nopea ja kova haukkumaan.

Yorkki ei todellakaan ole mikään sylikoira, on vai pieni kooltaan. Kyllä täällä on niin ihmeellisiä mielipiteitä Yorkista, etten tunnista niitä ollenkaan. Minulla on ollut Yorkki 7-vuotta, hän on pieni reipas ystävällinen, mieleltään rauhallinen kaveri. Ei minun ole tarvinnut häntä kasvattaa mitenkään ihmeellisesti, perusluonne on ollut rauhallinen, mutta sen voin sanoa ettei yorkki ole lapsiperhekoira vaan aikuisten ihmisten, pienen kokonsa vuoksi, koiran yleensäkin pitää saada elää ihmisten kanssa, jotka kunnioittavat sen olemassaoloa eivätkä kilju joka paikassa! Yorkin puhtautta pitää hoitaa tarkasti, siinä se poikkeaa todella muista roduista, mutta koirani pitää suihkussa olemisesta ja muista hoitotoimenpiteistä.

Hyvä! Tavallaan.

Hyvä, ettemme ole ainoita joilla on tuo ongelma. Kuseksii ja kakkaa talon paskaksi. Lattia ihan pilalla, ja monien kalusteiden reunat ihan mädät. Hyhhyh.

Itse olen lukenut yorkeista ovat kuulemma sisäsiistejä ei luultavasti pidä paikkaansa??

Luulen , että omistajat eivät ole sisäsiistejä.

Yorkeista lisää?

Minulla 15-vuotias yorkki. Todellinen vanha herra. Meillä ei hauku oikeastaan lainkaan muuta kuin yksin ollessaan eli en suosittelisi kerros- tai rivitaloon.

Hampaiden hoitoon menee rahaa, vähintään kerran vuodessa hammaskiven poisto ja lisäksi meillä jouduttu leikkaamaan hampaita. Yhden hampaan leikkaus n. 400-500 euroa eli kannattaa varautua rahallisesti ettei tule yllätyksenä. Yorkeilla pieni suu, joten kuulema siitä johtuu.

Talvella paleelee herkästi kun ei ole pohjavillaa, joten tarvitsee lämpimät vaatteet ja meillä myös tossut.

Kiintyy omistajaansa ja viihtyy seurassa. Ei niinkään välitä perheen ulkopuolisista. Tuntee hyvin arvonsa ja on kaikkien rakastama.

Nyt vanhemmiten pidätyskyky heikentynyt ja tekee öisin pisuja ja kakkoja sisälle, mutta fiksuna menee pesuhuoneeseen lattiakaivon viereen.

Suurella surulla ajattelen, että meillä ei enää ole montaa yhteistä vuotta, mutta muistoissa niitä on monta.

Itselläni nyt 8kk ikäinen yorkki poju kotona, kissan kaverina. Kissa on ollut 7 vuotta minulla ja hyvin tulevat toimeen. Aikaisemmin kotona on pörrännyt isoja hoidokkeja ja halusin nyt pikku koiran. Täytyy sanoa, että paras kaveri tuo on. Fiksu, osaa käskyt ihan ilman sanomista. Eli eleillä, naksauksilla jne pystyy toimimaan hyvinkin. Vilkas, pussaa, vahtiviettiä ja saalistusviettiä on. Ei kylläkään hauku yksin ollessaan, eikä reagoi ovikelloon haukkumalla. Itse asiassa ei hauku oikeastaan ollenkaan :D illalla tuo vahtivietti nostaa päätään ja silloin muhmutellaan makuuhuoneen ovensuussa. Mutta ei täysin laidallista räksytystä ole tullut kuin kerran. Sekin kun nousin yöllä vessaan ja koira säikähti.. Kaikki koirat ja ihmiset ovat kavereita, ei arka. Jaksaa kyllä lenkkeillä pitkiäkin matkoja, on sillä aivan selvä terrierin sitkeys. Meillä lähti maitohampaat hienosti itsestään ja vetoleikeillä avustettiin. Yksinkertaisuudessaan: saat kouluttamalla mahtavan kaverin josta on aina iloa! (Pätee kyllä joka koirarotuun) ps. Kaikki asiat riippuu kyllä hyvin paljon siitä millainen perusluonne eläimellä on. Kissani on hyvin itsenäinen ja enemmän villikissa kuin kotikissa, kun taas entisen (maatiainen myös) oli sylikissa mitä suurimmassa määrin.