Lue keskustelun säännöt.
12-vuotias viettää kesää yksin, ei kavereita
Äiti
21.07.2020 |
Säälittää oma lapsi, joka yrittää soittaa kavereita itselleen, mutta kukaan ei enää lähde minnekään.
Ei pyöräilemään, ei leikkikentälle, ei ulos tekemään mitään. Kaikki ovat kotona pelikonsoleiden ääressä. Aikansa poika yritti soitella kavereita, nyt turtunut siihen kun ketään ei koskaan saa minnekään. Säälittää ihan hirmusti ja huomaan, että kun yritän ehdottaa jotta tekisi minun kanssani jotain niin ei meinaa enää kehdata. Kaverit olisi niin tärkeitä, mutta tämä nykyaika on jotain aivan karmeeta. Omassa huoneessa, ainoa kaveri joko puhelin tai pelikone. Voiko tää olla totta :(
Kommentit (11)
Ap onko lapsellasi sisaruksia? Harrastuksia? Mites joku kesäleiri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on kyllä niin first world problems kun voi olla.
Se lapsi voi mennä ihan itsekseen ulos jos haluaa kerran ulkoilla. Se on ihan hyväksikin oppia keksimään itse tekemistä ja ettei ole kavereista aina riippuvainen.
Mutta joo, ei useimpia nykyajan tuonikäisiä kauheasti kiinnosta nuo samat asiat. Meilläkiin tykkäävät lähinnä pelata ja se on minun puolestani ok.
Lapsi on kuitenkin aktiivinen, mikä on upea juttu. Voitte keksiä kotonakin joatain kivaa puuhaa tai pyydätte lapsen kaveria jonnekin pelailemaan, uimaan, elokuviin, tms, mikäli rahaa on. Kohta koulutkin taas alkavat ja arki lähtee rullaamaan.
Sama tilanne meillä. Kaverit vaan pelaisivat sisällä. Meillä löytyi onneksi uusia kavereita air soft harrastuksen parista. Vaikka en kamalasti pyssyleikeistä välitä, niin ainakin lapsi saa reipasta liikuntaa ja ihmiskontakteja.
Kesälläkin on ohjattuja harrastuksia ja leirejä. Suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 9-vuotiaalla on kaksi keinoa saada kavereita ulos: Pokemon Go tai muutaman kaverin motivaatioksi riittää sokeriherkkueväät. "Vain ulkoilu" ei kiinnosta ketään varsinkaan nyt kesällä. Talvella sai joitain kavereita luistelemaan ja mäenlaskuun, mutta niitä kelejä ei ollut kauaa.
Ei se ole nykyajasta kiinni.
Mulla oli lapsena ihan samanlaista.
Kaverit lähti mökeilleen.
Tuonikäisenä ihminen kulkee vielä vanhempiensa mukana.
Vietin paljon aikaa myös isovanhempien kanssa.
Sellaista se elämä on.
Se on vaan keksittävä jotain tekemistä.
Pelataan niillä korteilla jotka on jaettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli peruskouluikäisenä kotitietokoneiden alkuaikoina päinvastainen ongelma. Aina olisi ollut joku tunkemassa kylään pelaamaan tuntikausiksi, joten jouduin livahtamaan koulusta kotimatkalle tai kesälomalla ulos yksin pyöräilemään niin ettei vaan kukaan yritä lyöttäytyä seuraan ja tulla samaa matkaa kotiin asti. Kuuluu edelleen parhaisiin lapsuusmuistoihin kun sai olla omassa rauhassaan vapaana pyörän selässä ja samaa teen tänäkin päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko joku liikunnallinen ryhmäharrastus, pallopelit, judo, tanssi yms. Jossa treenejä, joihin häntä voisi innostuttaa ja jossa hän saisi samanhenkisiä kavereita?
Voi sitä lähtee leikkimään itsekseenkin. Sieltä voi löytyä uusia kavereita.