Aion kokeilla elämistä brittiläisenä. Mitä brittien elintapoihin kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettele juomaan teetä maidolla. Juot sitä noin 100 kertaa päivässä eikä ole mitään asiaa maailmassa jota teekupponen ei parantaisi😁

Käytä maitoa vain, jos kuulut alempiin yhteiskuntaluokkiin.

Kuningatar kuulemma kaataa maidon ensin ja sen jälkeen teen.

Tuo se vasta on alaluokkaista!

Maito taidettiin entisaikaan kaataa ensin sen takia ettei kuuma tee hajottaisi herkkiä posliiniastioita.

Samalla voidaan ottaa esiin myös toinen ikuisuuskysymys eli skonssiin ensin hillo vai kerma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Nauti paikallisten supermarkettien kuten Sainsbury ja Tesco paremmista valikoimista ja tuotteista.

- Voit leipäosastolla antaa viipaloida tuoreen leivän siihen tarkoitetussa koneessa.

- Ole ihmeissäsi kun saat viiniä ruokakaupasta eikä tarvitse juosta alkoon, joka sunnuntaisin kokonaan kiinni.

- Älä etsi hedelmä- ja vihannesvaakaa, punnitus tapahtuu kassalla.

Englannissa on supermarkettien suhteen kanssa aikamoinen luokkajako. Tesco on rahvasten kauppa, Sainsbury's hieman tästä parempi, ja Marks and Spencer sekä Waitrose sitten yleensä vähän niiden paremmin tienaavien kauppa. Briteissä tunnetaan myös ns. Waitrose Indeksi, jolloin alueen asuntojen hinnat nousevat kun Waitrose avaa sinne ruokakaupan. Waitrosen ruoka silti halvempaa kuin ruoka Suomessa...

Kävimme Briteissä paikallisten ystävien kanssa ruokakaupassa eli Waitrosessa. Ystävät varoittelivat, että tämä kauppa on kallis. Katsoin hintoja ja totesin, että täällä on halvempaa kuin missään Suomessa. Ihan normaalit S-marketin tai Prisman hinnat.

Saksassa sama juttu, kun meni sunnuntaina siihen yhteen pikkumarkettiin, joka oli isolla juna-asemalla auki. Ystävä kertoi, että on kallista. Minä totesin, että ihan normaalit Suomen hinnat.

Suomessa ruoka on järkyttävän kallista...

Sama juttu, asun siis Englannista ja tykkään tuosta Waitrosesta ihan vaan siksi, että siellä on paljon paremmat valikoimat ja asiakaspalvelu kun jossain Tescossa. Tuntuu silti, että joka kerta saan paljon enemmän rahanvastiketta kun kotona Suomessa. Britti eksän kanssa tuli kinastelua, kun hän oli työväenperheenkasvattina tottunut aina käymään Tescossa ja piti mua typeränä kun 'haaskaan' rahaa Waitroseen.

Tesco-smarket, waitrose-kesko?

Waitrose = Stockan herkku.

Vierailija kirjoitti:

Onko Hp:n Dursleyn perhe alempaa vai ylempää keskiluokkaa? Mistä sen tunnistaa ja voiko esim sisustuksesta päätellä jotain?

Jos katson brittiläisiä tositv-sarjoja niin silmiin paistaa aina se olohuoneiden yksinkertaisuus, kunhan on matto, ruma sohva sohvapöytä ja tv se riittää. En tiedä onko kyse siitä että niihin sajoihin osallistuu vain tietyn varallisuusluokan väki vai eikö kodin sisustus ole tärkeää. Tietysti vuokrat on korkeampia ja palkat pienempiä mutta sekään ei selitä pelkistettyä tyyliä. Sitten taas suomalaisten kodeissa on kaikkea tilpehööriä mutta voi olla että suomalaiset pysyy enempi kodeissaan.

Sanoisin, että brittiläinen tyyli on keskimäärin huomattavasti koristeellisempi kuin suomalainen, oli yhteiskuntaluokka sitten mikä tahansa.

Krumeluuria on enemmän. Ikeat vaikuttavat täällä joskus jopa minimalismin tyyssijoilta!

Se, mistä luokan näkee, on kalusteiden materiaali ja hankintapaikka. Ala-ja työväenluokalla on Argosilta hankittua lastulevyä, keskiluokalla ja ylemmällä keskiluokalla puisia huonekaluja John Lewisilta tai Swoonista jne.

Ala-ja työväenluokan kodeissa saattaa näkyä suomalaiseen silmään tosi räikeitäkin juttuja. Lapsen huoneessa voi olla kirkuvan pinkit seinät ja strasseilla koristeltu sänky, tai olohuoneessa jalkapalloseuran värejä toistava tapetti ja muhkea nahkasohva jonka selkänoja taittuu taakse. Ylemmillä luokilla on hillitympää.

Yksi täkäläinen erikoisuus on ns. easy care-lakanat, eli polyester-puuvillasekoituksesta valmistetut vuodevaatteet. Ne ovat kamalia: hiostavat ja nyppyyntyvät nopeasti. Puuvillaiset ovat kalliimpia, ja niitä pidetään usein ylellisyytenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Hp:n Dursleyn perhe alempaa vai ylempää keskiluokkaa? Mistä sen tunnistaa ja voiko esim sisustuksesta päätellä jotain?

Jos katson brittiläisiä tositv-sarjoja niin silmiin paistaa aina se olohuoneiden yksinkertaisuus, kunhan on matto, ruma sohva sohvapöytä ja tv se riittää. En tiedä onko kyse siitä että niihin sajoihin osallistuu vain tietyn varallisuusluokan väki vai eikö kodin sisustus ole tärkeää. Tietysti vuokrat on korkeampia ja palkat pienempiä mutta sekään ei selitä pelkistettyä tyyliä. Sitten taas suomalaisten kodeissa on kaikkea tilpehööriä mutta voi olla että suomalaiset pysyy enempi kodeissaan.

Sanoisin, että brittiläinen tyyli on keskimäärin huomattavasti koristeellisempi kuin suomalainen, oli yhteiskuntaluokka sitten mikä tahansa.

Krumeluuria on enemmän. Ikeat vaikuttavat täällä joskus jopa minimalismin tyyssijoilta!

Se, mistä luokan näkee, on kalusteiden materiaali ja hankintapaikka. Ala-ja työväenluokalla on Argosilta hankittua lastulevyä, keskiluokalla ja ylemmällä keskiluokalla puisia huonekaluja John Lewisilta tai Swoonista jne.

Ala-ja työväenluokan kodeissa saattaa näkyä suomalaiseen silmään tosi räikeitäkin juttuja. Lapsen huoneessa voi olla kirkuvan pinkit seinät ja strasseilla koristeltu sänky, tai olohuoneessa jalkapalloseuran värejä toistava tapetti ja muhkea nahkasohva jonka selkänoja taittuu taakse. Ylemmillä luokilla on hillitympää.

Yksi täkäläinen erikoisuus on ns. easy care-lakanat, eli polyester-puuvillasekoituksesta valmistetut vuodevaatteet. Ne ovat kamalia: hiostavat ja nyppyyntyvät nopeasti. Puuvillaiset ovat kalliimpia, ja niitä pidetään usein ylellisyytenä.

Ja ylin yläluokka tunnetaan nimenomaan siitä, että heidän ei tarvitse ostaa huonekaluja ollenkaan (koska kotoa saa niin laadukkaita perintöhuonekaluja että ne säilyvät vuosisatoja).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Hp:n Dursleyn perhe alempaa vai ylempää keskiluokkaa? Mistä sen tunnistaa ja voiko esim sisustuksesta päätellä jotain?

Jos katson brittiläisiä tositv-sarjoja niin silmiin paistaa aina se olohuoneiden yksinkertaisuus, kunhan on matto, ruma sohva sohvapöytä ja tv se riittää. En tiedä onko kyse siitä että niihin sajoihin osallistuu vain tietyn varallisuusluokan väki vai eikö kodin sisustus ole tärkeää. Tietysti vuokrat on korkeampia ja palkat pienempiä mutta sekään ei selitä pelkistettyä tyyliä. Sitten taas suomalaisten kodeissa on kaikkea tilpehööriä mutta voi olla että suomalaiset pysyy enempi kodeissaan.

Sanoisin, että brittiläinen tyyli on keskimäärin huomattavasti koristeellisempi kuin suomalainen, oli yhteiskuntaluokka sitten mikä tahansa.

Krumeluuria on enemmän. Ikeat vaikuttavat täällä joskus jopa minimalismin tyyssijoilta!

Se, mistä luokan näkee, on kalusteiden materiaali ja hankintapaikka. Ala-ja työväenluokalla on Argosilta hankittua lastulevyä, keskiluokalla ja ylemmällä keskiluokalla puisia huonekaluja John Lewisilta tai Swoonista jne.

Ala-ja työväenluokan kodeissa saattaa näkyä suomalaiseen silmään tosi räikeitäkin juttuja. Lapsen huoneessa voi olla kirkuvan pinkit seinät ja strasseilla koristeltu sänky, tai olohuoneessa jalkapalloseuran värejä toistava tapetti ja muhkea nahkasohva jonka selkänoja taittuu taakse. Ylemmillä luokilla on hillitympää.

Yksi täkäläinen erikoisuus on ns. easy care-lakanat, eli polyester-puuvillasekoituksesta valmistetut vuodevaatteet. Ne ovat kamalia: hiostavat ja nyppyyntyvät nopeasti. Puuvillaiset ovat kalliimpia, ja niitä pidetään usein ylellisyytenä.

Ja ylin yläluokka tunnetaan nimenomaan siitä, että heidän ei tarvitse ostaa huonekaluja ollenkaan (koska kotoa saa niin laadukkaita perintöhuonekaluja että ne säilyvät vuosisatoja).

Yksi viime vuosien hauskimpia/tarkkanäköisimpiä semifiktiivisiä luokkakuvauksia on Patrick Melrose. En lukenut kirjoja, mutta tv-versiossa tuli kivasti selville joitakin vähän korkeamman yläluokan periaatteita, kuten esim. että yläluokan tunnistaa siitä, että sukupuussa pitää palata vähintään viisi sukupolvea taaksepäin ennen kuin sieltä löytyy ensimmäinen itsensä työllä elättänyt henkilö. Samoin "If you can't afford the best, go without", "‘Never apologize, never explain”, "Effort is vulgar", jne.

Paradoksit ovat myös sivistyneemmän brittiväen suosima verbaalinen viihdyke. Esim. Patrick Melrosen taistelu heroiiniriippuvuuden kanssa kiteytyi kauniisti lauseeseen "“Once he had taken heroin he could imagine being without it”.

Pitäisi jaksaa lukea tuokin kirjasarja.

Totuttele btw siihen, että vedenkeitin on täynnä kalkkia ihan hetkessä.

Vierailija kirjoitti:

Totuttele btw siihen, että vedenkeitin on täynnä kalkkia ihan hetkessä.

Descaler on uusi paras ystävä, kalkkia tosiaan kertyy kovanveden alueella vaikka muille jakaa.

(Pitää tosiaan muistaa että jos joku kutsuu vanukkaalle tai kysyy mitä on vanukkaaksi niin vanukasta ei missään vaiheessa tarjota. Tähän ei saa pettyä.)

En jaksa lukea kaikkia kommentteja mutta:

1. Osallistu hyväntekeväisyystempauksiin. Kerää esim työpaikallasi rahaa sitä vastaan, että osallistut kävelytapahtumaan tms. hassussa naamiaisasussa. Sitten lahjoitat rahat valitsemaasi hyväntekeväisyyteen.

2. Tapaa paljon jaa usein ystäviäsi / ystäväperheitä joko pubissa tai piknikeillä hauskaa pitäen.

Vierailija kirjoitti:

Syö pahaa ruokaa. Esim tavallinen päivällinen: kolmioiksi leikattuna muutama valkoinen paahtoleipäviipale, mikrolämmitettyjä papuja tomaattikastikkessa, ja jokunen kylmä viipale leikkelelihaa. Välipaloiksi täytetyt voileivät (paljon majoneesia!) ja pekoninmakuiset chipsit.

Norwichlainen fish and chips - päälle pari pekonisiivua ja reilusti majoneesia - nam, verisuonet kiittää.

Suosittelen brittisarjaa Jam&Jerusalem, Ylellä näytetty nimellä Puuhaa ja pullateetä.

Ole aina vahan myohassa kaveritapaamisiin. Syyta liikenneruuhkaa tai julkisia myohastymisesta.

Sano puolitutuille etta "we must meet for lunch/drinks/dinner/coffee at some point" ja sit kun toinen oikeasti ehdottaa tapaamista keksi joitain syita miksi et voi tavata.

Britannia alkaa kaitsea ja ohjata valtiollisella tasolla kansalaisiaan ylipainon torjumiseksi. Suunnitteilla on mm. ravitsemustuotteiden korkeimpien energiasisältöjen määrittäminen ja ravintola-annosten kaloriamäärien ilmoittamisvelvollisuus. Hienoa edelläkävijyyttä ja valveutuneisuutta itsenäiseltä, upealta kansakunnalta.

Tuo että astioita ei huuhdella ei ole nykypäivää, suurin osa huuhtelee, vain pieni osa ei

suominiekka kirjoitti:

Britiksi ei todellakaan voi tulla. Jos vahingossa pääset piireihin, voi satavuotias eliittirouva hymyillä sinulle maireasti ja sanoa "You come from nothing, don't you dear?"

Sigh. Eliittirouvalla olisi juuri semmoinen tapakoulutus, että mitään ei sanota suoraan, jos on tarvetta ilmaista asia, se vain annetaan ymmärtää. Toisekseen, Brittiläiset käytöstavat eivät aina ole pelkkää ulkokuorta, suomalaisten yllätykseksi niiltä löytyy myös sydäntä.

Eikä brittiläisyys sinänsä ole mitään eliittiyttä.

Vierailija kirjoitti:

Tuo että astioita ei huuhdella ei ole nykypäivää, suurin osa huuhtelee, vain pieni osa ei

Komppaan. Samoin hyvin monissa kodeissa riisutaan kengät.

Vierailija kirjoitti:

Tarkennappas vahan paremmin etta haluatko olla Skotlannista, Englannista, Walesista vai Pohjois-Irlannista oleva Britti. Entas luokkataso, tulotaso ja koulutustaso? Minka ikainen olet?

Englannista. Olen käynyt yliopiston, joten luokkatasoni on korkea. Ikää on 31 ja olen toistaiseksi naimaton. Ap

Heippa kaikille muillekin lomaileville englannin opettajille täällä, vai olisiko muuten näin aktiivinen ketju?

Muistahan valita puolesi ikuisessa Blur/Oasis -kiistassa, siis jos olet työväenluokkaa tai alempaa keskiluokkaa. Muista paheksua myös ranskalaisia, luokasta riippumatta.

Vierailija kirjoitti:

suominiekka kirjoitti:

Britiksi ei todellakaan voi tulla. Jos vahingossa pääset piireihin, voi satavuotias eliittirouva hymyillä sinulle maireasti ja sanoa "You come from nothing, don't you dear?"

Sigh. Eliittirouvalla olisi juuri semmoinen tapakoulutus, että mitään ei sanota suoraan, jos on tarvetta ilmaista asia, se vain annetaan ymmärtää. Toisekseen, Brittiläiset käytöstavat eivät aina ole pelkkää ulkokuorta, suomalaisten yllätykseksi niiltä löytyy myös sydäntä.

Eikä brittiläisyys sinänsä ole mitään eliittiyttä.

Olen saanut tuntea joitakin aivan ihania brittirouvia, joilla sivistys on todellakin aitoa sydämen sivistystä. Ikinä eivät suoraan haukkuisi ketään, 'haukkuminen' on ihan väärä sana kuvaamaan tällaisten leidien harrastamaa kritiikkiä. Sitähän ei välttämättä tällainen juntimmasta kulttuurista peräisin oleva edes tunnista kritiikiksi. Ja juntimmatkin saadaan kyllä käyttäytymään paremmin kun rouvat (ja toki herratkin) aloittavan armottoman charm offensiven.

Toki hiotun ja superystävällisen pinnan alla voi joskus olla myös piinkova sydän, mutta mitäpä se haittaa niin pitkään kun teot ovat konservatiivisen kunnollisia, säädyllisiä ja hyväätarkoittavia.

Alemmissa luokissa voi sitten ilmaisu olla hyvinkin suorasanaista, vaikka keskimäärin osaavat käyttäytyä paremmin kuin esim. suomalaiset. Tyhmimmätkin brittijuntit kuitenkin yrittävät olla ystävällisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarkennappas vahan paremmin etta haluatko olla Skotlannista, Englannista, Walesista vai Pohjois-Irlannista oleva Britti. Entas luokkataso, tulotaso ja koulutustaso? Minka ikainen olet?

Englannista. Olen käynyt yliopiston, joten luokkatasoni on korkea. Ikää on 31 ja olen toistaiseksi naimaton. Ap

Ei välttämättä. Swansean yliopisto ei ole ihan sama kuin Oxbridge. Englannissa eri yliopistojen tasoerot tunnustetaan eikä esitetä, että joku periferian tukirahoituksella pyörivä aluepoliitiikan monumentti on samantasoinen kuin maan parhaat yliopistot.