Mitä ovat maassa olevat (varsinkin metsissä) valkoiset ruksit?

Tässä oikea vastaus:

Ne ovat nimeltään signalointimerkkejä. Niitä laitetaan silloin, kun alueella suoritetaan ilmakuvaus kartan tekoa varten.

Karttoja voi tehdä esim. kaupungit tai Maanmittauslaitos (valtion virasto). Kun esim Helsingin kaupunki päättää tehdä ilmakuvauksen jollain alueella, merkitään maastoon näitä signalointimerkkejä, joita tarvitaan kahteen eri tarkoitukseen.

Ensinnäkin merkkejä tarvitaan ilmakuvista tehtävän stereomallin orienointiin. Eli yksinkertaisesti sanottuna kaksi kuvaa, jotka otettu samasta kohteesta, mutta hieman paikasta, saadaan signaloingimerkkien avulla keskenään sellaiseen asemaan, että kolmiulotteinen tarkastelu on mahdollista ( sitä taas tarvitaan, jotta voidaan nähdä maaston korkeuserot).

Toiseksi merkkejä tarvitaan, jotta tuleva kartta saadaan samaan kolmiuloitteiseen koordinaatistoon, missä muukin kartta-aineisto on. Kun merkit on asetettu tunnettujen pisteiden päälle (ne voivat olla aiemmin mainittuja kiintopisteitä tai sitten ko. ilmakuvausta varten mitattuja pisteitä) niin saadaan tulevan kartat kaikki kohteet samaan koordinaatistoon.

Signalointimerkit voivat olla esim. asfalttiin maalattuja valkoisia rasteja tai maastossa lauta-alustalle maalattuja valkoisia rasteja. Merkit voivat olla myös muovista tehtyjä. Merkkejä on eri kokoisia riippuen siitä, mihin mittakaavaan kartta tehdään ja mikä on lentokorkeus.

Maanmittauslaitos kuvaa vuosittain 5-10% maasta. Näitä kuvauksia varten pyydetään maanomistajia signaloimaan rajamerkkejään. Näitä merkkejä käytetään lähinnä stereomallin orientoinnissa.

Kysyttävää?

Tulipahan muuten mieleen suunnistuskartat..

Ainakin mun lapsuudessa suunnistusseurat piirrätti niitä (meillä oli peräti oma koulutettu äijä, niin ei ollut niin kallista) ja ne ainakin kans käytti myös noita ilmasta kuvattuja karttoja apuna, mm. koska lupa saatiin tietyltä metsänomistajalta.

Kartat siis piirrettiin esim. suuria suunnistuskilpailuja varten eikä esim. maanmittauslaitokselle.

Ehkäpä erilaista yhteistyötä tehdään edelleen? 

-2-

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:54"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:35"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:28"]

Ihania vastauksia täällä. Todellakin ne ovat merkittyjä kiintopisteitä, siis pisteitä joita on ripoteltu tasaisesti ympäri maata ja joilla on äärimmäisen tarkat koordinaatit, ja niiden avulla saadaan ilmakuvauksen avulla kartoille tarkat koordinaatit. Eivät siis karttamerkkejä eivätkä rajamerkkejä. Kartat on joo kertaalleen piirretty, mutta niitä päivitetään koko ajan, noin viiden vuoden kierrolla per alue. Karttapohja muuttuu joka kerta, ihan siitä syystä, että maa ei ole absoluuttisen vakaata, vaan se liikkuu, rannikoilla hyvinkin paljon. Lisäksi muutoksia on tiestössä, metsätyypeissä ja rakennuksissa. Eli kyllä nimenomaan tehdään uutta karttaa, ei uusia merkkejä vanhalle kartalle. Nykyään osa kartoista tehdään jo laserkeilaamalla (satelliiteilta ei todellakaan saada riittävän tarkkaa aineistoa toistaiseksi), mutta ilmakuvaus on edelleen erittäin tärkeässä asemassa. 

Jokaisesta kiinteistöstä kyllä piirretään oma karttansa, sitä kutsutaan toimituskartaksi. Ihan jokaisesta ja joka kerta kun rajat muuttuvat. On ihan lain vaatimus. Niitä tarvitaan kiinteistörekisterin ylläpitämiseksi, siis siksi että vielä satojen vuosisatojenkin kuluttua tiedetään kuka omistaa ja mitä, eikä tarvi naapurin kanssa tapella.

Jos on lisää kysymyksiä, niin tervetuloa Maanmittaustoimistolle kyselemään. Palvelemme oikein mielellämme, niin paikan päällä kuin myös puhelimitse sekä sähköpostilla. Yhteystiedot osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi

[/quote]

Miksi niiden kiintopisteiden täytyy olla nimenomaan rajapyykin kohdalla ja miksi jokaisen kuvattavan alueen maanomistajan tulee ne pyykit valkoisella rastilla merkitä? Meillä piti tehdä 28 valkoista rastia 300 ha alueelle, luulisi vähemmän riittävän.

Eli miksi se kiintopiste on aina rajapyykin kohdalla?

[/quote]

kiintopiste ei ole koskaan rajapyykillä, vaan aina erikseen. Yhteen aikaan kokeiltiin sellaista toiminta tapaa (en ole varma käytetäänkö jossain opin Suomea vieläkin, eri toimistolla on hieman omia käytäntöjä) että maanomistajia pyydettiin merkitsemään pyykkinsä. Yleensä silloin on tehty ensimmäistä nykyaikaista peruskartoitusta. Ensimmäinen vaihe on suoritettu koko maan alueelta loppuun vuonna 2008, kun ylälapin viimeisetkin erämaat saatiin kartoitettua, nykyään siis puhutaan ajantasaistetuista kartoista. Uusia karttoja siis edelleen, mutta lähtöaineiston ei tarvitse olla ihan niin laaja ja riittää kun merkitään pelkästään tietyt valitut kiintopisteitä.

[/quote]

Ihan eteläisessä Suomessa vuonna 2012 on jouduttu rajapyykit merkitsemään valkoisilla muovirasteilla. Ihan sairasta touhua, josta itselle ei ole mitään hyötyä ja kaiken lisäksi kukaan ei kyseenalaistanut sitä, onko rastit paikallaan. Naapuri kävi tuomassa omansa meidän kesämökin pihaan.

[/quote]

kyllä ne tarkistetaan ihan joka kerta, vertaamalla vanhaan ja automaattinen järjestelmä hylkää ne jotka ovat pielessä ja lisäksi varmistetaan maastotarkistuksilla. Se on hieman miten tuon hyödyn ajattelee. nyt saat sinäkin netistä ajantasaisen kartan ihan ilmaiseksi plus että hälytysajoneuvot löytävät nopeammin perille.

23:lle suunnistuskartoista.

Nykyään suunnistuskartoissa käytetään avuksi niin kaupunkien kartta-aineistoja kuin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa (jonka käyttö on vapaata). Suunnistusseurat saattavat silti yhä myös itse kustantaa ilmakuvauksen, mikäli se on tarpeen. Tämä on silti verrattain harvinaista.

Suunnistuskartan tekeminen vaatii kuitenkin ana kuitenkin maastokäyntejä ja mahdollisesti maastomittauksia.

-22-

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:54"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:35"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:28"]

Ihania vastauksia täällä. Todellakin ne ovat merkittyjä kiintopisteitä, siis pisteitä joita on ripoteltu tasaisesti ympäri maata ja joilla on äärimmäisen tarkat koordinaatit, ja niiden avulla saadaan ilmakuvauksen avulla kartoille tarkat koordinaatit. Eivät siis karttamerkkejä eivätkä rajamerkkejä. Kartat on joo kertaalleen piirretty, mutta niitä päivitetään koko ajan, noin viiden vuoden kierrolla per alue. Karttapohja muuttuu joka kerta, ihan siitä syystä, että maa ei ole absoluuttisen vakaata, vaan se liikkuu, rannikoilla hyvinkin paljon. Lisäksi muutoksia on tiestössä, metsätyypeissä ja rakennuksissa. Eli kyllä nimenomaan tehdään uutta karttaa, ei uusia merkkejä vanhalle kartalle. Nykyään osa kartoista tehdään jo laserkeilaamalla (satelliiteilta ei todellakaan saada riittävän tarkkaa aineistoa toistaiseksi), mutta ilmakuvaus on edelleen erittäin tärkeässä asemassa. 

Jokaisesta kiinteistöstä kyllä piirretään oma karttansa, sitä kutsutaan toimituskartaksi. Ihan jokaisesta ja joka kerta kun rajat muuttuvat. On ihan lain vaatimus. Niitä tarvitaan kiinteistörekisterin ylläpitämiseksi, siis siksi että vielä satojen vuosisatojenkin kuluttua tiedetään kuka omistaa ja mitä, eikä tarvi naapurin kanssa tapella.

Jos on lisää kysymyksiä, niin tervetuloa Maanmittaustoimistolle kyselemään. Palvelemme oikein mielellämme, niin paikan päällä kuin myös puhelimitse sekä sähköpostilla. Yhteystiedot osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi

[/quote]

Miksi niiden kiintopisteiden täytyy olla nimenomaan rajapyykin kohdalla ja miksi jokaisen kuvattavan alueen maanomistajan tulee ne pyykit valkoisella rastilla merkitä? Meillä piti tehdä 28 valkoista rastia 300 ha alueelle, luulisi vähemmän riittävän.

Eli miksi se kiintopiste on aina rajapyykin kohdalla?

[/quote]

kiintopiste ei ole koskaan rajapyykillä, vaan aina erikseen. Yhteen aikaan kokeiltiin sellaista toiminta tapaa (en ole varma käytetäänkö jossain opin Suomea vieläkin, eri toimistolla on hieman omia käytäntöjä) että maanomistajia pyydettiin merkitsemään pyykkinsä. Yleensä silloin on tehty ensimmäistä nykyaikaista peruskartoitusta. Ensimmäinen vaihe on suoritettu koko maan alueelta loppuun vuonna 2008, kun ylälapin viimeisetkin erämaat saatiin kartoitettua, nykyään siis puhutaan ajantasaistetuista kartoista. Uusia karttoja siis edelleen, mutta lähtöaineiston ei tarvitse olla ihan niin laaja ja riittää kun merkitään pelkästään tietyt valitut kiintopisteitä.

[/quote]

Ihan eteläisessä Suomessa vuonna 2012 on jouduttu rajapyykit merkitsemään valkoisilla muovirasteilla. Ihan sairasta touhua, josta itselle ei ole mitään hyötyä ja kaiken lisäksi kukaan ei kyseenalaistanut sitä, onko rastit paikallaan. Naapuri kävi tuomassa omansa meidän kesämökin pihaan.

[/quote]

kyllä ne tarkistetaan ihan joka kerta, vertaamalla vanhaan ja automaattinen järjestelmä hylkää ne jotka ovat pielessä ja lisäksi varmistetaan maastotarkistuksilla. Se on hieman miten tuon hyödyn ajattelee. nyt saat sinäkin netistä ajantasaisen kartan ihan ilmaiseksi plus että hälytysajoneuvot löytävät nopeammin perille.

[/quote]

Siis väität, että hälytysajoneuvon saa 700 metrin päähän lähimmästä tiestä, jos sattuu siellä jalkansa katkaisemaan? Ja tämä vain siksi, että kartta on ajantasalla.

Jes, enää ei tarvitse kantaa ketään metsän keskeltä tien viereen, kun kartan ansiosta hälytysajoneuvo tulee keskelle tietöntä taivalta.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 20:08"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:58"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:54"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:40"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:35"]

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 19:28"]

Ihania vastauksia täällä. Todellakin ne ovat merkittyjä kiintopisteitä, siis pisteitä joita on ripoteltu tasaisesti ympäri maata ja joilla on äärimmäisen tarkat koordinaatit, ja niiden avulla saadaan ilmakuvauksen avulla kartoille tarkat koordinaatit. Eivät siis karttamerkkejä eivätkä rajamerkkejä. Kartat on joo kertaalleen piirretty, mutta niitä päivitetään koko ajan, noin viiden vuoden kierrolla per alue. Karttapohja muuttuu joka kerta, ihan siitä syystä, että maa ei ole absoluuttisen vakaata, vaan se liikkuu, rannikoilla hyvinkin paljon. Lisäksi muutoksia on tiestössä, metsätyypeissä ja rakennuksissa. Eli kyllä nimenomaan tehdään uutta karttaa, ei uusia merkkejä vanhalle kartalle. Nykyään osa kartoista tehdään jo laserkeilaamalla (satelliiteilta ei todellakaan saada riittävän tarkkaa aineistoa toistaiseksi), mutta ilmakuvaus on edelleen erittäin tärkeässä asemassa. 

Jokaisesta kiinteistöstä kyllä piirretään oma karttansa, sitä kutsutaan toimituskartaksi. Ihan jokaisesta ja joka kerta kun rajat muuttuvat. On ihan lain vaatimus. Niitä tarvitaan kiinteistörekisterin ylläpitämiseksi, siis siksi että vielä satojen vuosisatojenkin kuluttua tiedetään kuka omistaa ja mitä, eikä tarvi naapurin kanssa tapella.

Jos on lisää kysymyksiä, niin tervetuloa Maanmittaustoimistolle kyselemään. Palvelemme oikein mielellämme, niin paikan päällä kuin myös puhelimitse sekä sähköpostilla. Yhteystiedot osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi

[/quote]

Miksi niiden kiintopisteiden täytyy olla nimenomaan rajapyykin kohdalla ja miksi jokaisen kuvattavan alueen maanomistajan tulee ne pyykit valkoisella rastilla merkitä? Meillä piti tehdä 28 valkoista rastia 300 ha alueelle, luulisi vähemmän riittävän.

Eli miksi se kiintopiste on aina rajapyykin kohdalla?

[/quote]

kiintopiste ei ole koskaan rajapyykillä, vaan aina erikseen. Yhteen aikaan kokeiltiin sellaista toiminta tapaa (en ole varma käytetäänkö jossain opin Suomea vieläkin, eri toimistolla on hieman omia käytäntöjä) että maanomistajia pyydettiin merkitsemään pyykkinsä. Yleensä silloin on tehty ensimmäistä nykyaikaista peruskartoitusta. Ensimmäinen vaihe on suoritettu koko maan alueelta loppuun vuonna 2008, kun ylälapin viimeisetkin erämaat saatiin kartoitettua, nykyään siis puhutaan ajantasaistetuista kartoista. Uusia karttoja siis edelleen, mutta lähtöaineiston ei tarvitse olla ihan niin laaja ja riittää kun merkitään pelkästään tietyt valitut kiintopisteitä.

[/quote]

Ihan eteläisessä Suomessa vuonna 2012 on jouduttu rajapyykit merkitsemään valkoisilla muovirasteilla. Ihan sairasta touhua, josta itselle ei ole mitään hyötyä ja kaiken lisäksi kukaan ei kyseenalaistanut sitä, onko rastit paikallaan. Naapuri kävi tuomassa omansa meidän kesämökin pihaan.

[/quote]

kyllä ne tarkistetaan ihan joka kerta, vertaamalla vanhaan ja automaattinen järjestelmä hylkää ne jotka ovat pielessä ja lisäksi varmistetaan maastotarkistuksilla. Se on hieman miten tuon hyödyn ajattelee. nyt saat sinäkin netistä ajantasaisen kartan ihan ilmaiseksi plus että hälytysajoneuvot löytävät nopeammin perille.

[/quote]

Siis väität, että hälytysajoneuvon saa 700 metrin päähän lähimmästä tiestä, jos sattuu siellä jalkansa katkaisemaan? Ja tämä vain siksi, että kartta on ajantasalla.

Jes, enää ei tarvitse kantaa ketään metsän keskeltä tien viereen, kun kartan ansiosta hälytysajoneuvo tulee keskelle tietöntä taivalta.

[/quote]

Hätäkeskuspäivystäjä saa samaisen kartan avulla etsittyä mökkinne sijainnin kännykkääsi antamien paikannustietojen perusteella. Ei nykyään tehdä mitään paperikarttaa, vaan digitaalista paikkatietoaineistoa jonka yksi lopputuote on tulostettava kartta. Näiden paikannustietojen perusteella hätäkeskus voi lähettää joko se auton sinne lähimmän tien varteen, ilman että kerrot ajo-ohjeita tai vaihtoehtoisesti lähettää tarvittavan miehistön helikopterilla tai vaikka veneellä suoraan mökille. Vielä muutama vuosi sitten Virveverkossa jaettiin ajo-ohjeita tyylillä käännyt sen punaisen mökin kohdalta ja sitten kolmen sadan metrin päässä vasemmalle ison kuusen vierestä. Tätä ei enää tarvita.

Siinä kohtaa on aarre. Hae lapio ja kaiva niin löydät arkullisen kultaa.

X  marks the spot.