Ahmimisesta/sokeraddiktiosta parantuneet! Jaa keinosi!

Mulla pitkä Nutrilett-kuuri. Kun tottui olemaan viikkoja kokonaan ilman varsinaista ruokaa, väkisinkin riippuvuus ruoasta katkesi. Sen jälkeen oli hyvin helppo palata tavalliseen ahmimattomaan syömiseen.

No mulla se karppaus auttoi. Olen ollut viljattomalla ja sokerittomalla vuodesta 2010 alkaen.

Karppikin voi herkutella, tässä juuri nyt samalla herkuttelen tomaatti-rosmariinifocaccialla ja kohta otan palan raparperipiirakkaa. Ja täysin karpisti leivottuina.

Karppaaminen.

Nutrilettia ja cambridgeakin kokeilleena en ole saanut siitä apua. Karppausta voisi kokeilla uudestaan, en tiedä mitä tein siinä väärin - vai teinkö mitään, mutta annoin periksi houkutuksille...

ap

Kyssäri karppaajille, jotka urheilevaat.. Millä hiilarimäärällä olette huomanneet, että treeni vielä kulkee (esim. lenkit, tanssitunnit)?

Mielestäni ratkaisu on sisäisen vartalonkuvasi selkiyttäminen. Siis millaisena näet itsesi? Oletko mielestäsi hoikka? Vai vähän tukevampi? Saako mahassa olla vähän löllöä vai oletko mielestäsi litteä vatsanseudulta? Jos olet mielestäsi hoikka ja sinulle käy parhaiten hoikka vartalo niin pääsi sisällä kuin ulkoisestikin, niin sitten toimit ristiriitaisesti itsesi kanssa ahmimalla vastoin ominta minääsi. Miksi teet itsellesi pahaa? Rankaisetko itseäsi jostain epäonnistumisesta kenties? Koska jokainen sokeri- ja rasvamöykky on piiskan isku todeliselle minällesi. Joten käypä hakemassa ihania tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ja tee herkullisia salaatteja, rouskuttele varhaiskaalia ahmimishimoon ja ole uskollinen todelliselle minällesi. Jos taasen olet pullukka vartaloltasi ihan myös omassa päässäsi, niin ongelmaa ei ole.

No pitäis varmaan ommella sun suu kiinni, ei siinä loppujen lopuksi muu auta. Tai pakkopaita tms. Itsekuria on jonkunverran oltava.

[quote author="Vierailija" time="05.06.2013 klo 14:00"]

Mielestäni ratkaisu on sisäisen vartalonkuvasi selkiyttäminen. Siis millaisena näet itsesi? Oletko mielestäsi hoikka? Vai vähän tukevampi? Saako mahassa olla vähän löllöä vai oletko mielestäsi litteä vatsanseudulta? Jos olet mielestäsi hoikka ja sinulle käy parhaiten hoikka vartalo niin pääsi sisällä kuin ulkoisestikin, niin sitten toimit ristiriitaisesti itses

kanssa ahmimalla vastoin ominta minääsi. Miksi teet itsellesi pahaa? Rankaisetko itseäsi jostain epäonnistumisesta kenties? Koska jokainen sokeri- ja rasvamöykky on piiskan isku todeliselle minällesi. Joten käypä hakemassa ihania tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ja tee herkullisia salaatteja, rouskuttele varhaiskaalia ahmimishimoon ja ole uskollinen todelliselle minällesi. Jos taasen olet pullukka vartaloltasi ihan myös omassa päässäsi, niin ongelmaa ei ole.

[/quote]

Kiitos, tämä herätti ajatuksia. 

ap

Ahmimishäiriöön hoitoon kuuluu käyttäytymisterapia, fluoksetiini riittävän suurella annoksella sekä ns täsmäsyöminen jonka tarkoituksena on estää halitsematon ahmiminen ja sitä kautta painon nousu. ÄLÄ siis missään nimessä yritä laihduttaa vaan keskity siihen että paino ei nouse. Syö viisi kertaa päivässä tavallista ruokaa ja salli itsellesi yksi kohtuullinen herkkuhetki päivässä. jossain vaiheessa sitten liikunnan avulla ja annoskokoa pienentämällä on majdollista laihtua.

Tuossa vielä linkki

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00819

Nelonen jatkaa, äsken oli kiire. Olen karpannut jo kymmenisen vuotta, tähän aikajaksoon sisältyy pari pahaa "repsahdusaikaa". Pääpiirteittäin koen karppaamisen helpoksi silloin KUN pysyn ruodussa. En voi sallia itselleni sokeria juurikaan, koska se alkaa heti viedä. Olen sokeririippuvuudessani kenties aika samalla linjalla kuin raitis alkoholisti.

Minulla auttoi asteittainen ajattelutavan muutos. Kyllästyin ainaiseen herkutteluuni, vaikka olinkin normaalipainon alarajoissa. Se vain alkoi tuntua pahalta, ikään kuin olisin pahoinpidellyt itseäni. Aloin vähitellen ottamaan selvää terveellisesti ruuasta. Jokaisen aterian kanssa valmistin itselleni hyvä salaattia, johon lorautin esim. oliivioljyä. Vähitellen aloin usein korvaamaan jomman kumman päivän aterioista salaatilla ja toisaalta jos teki mieli illalla herkutella, teinkin itselleni esim. hyvän juustosalaatin tai pilkoin herkkulautasen itselleni ananaksesta, vesimelonista, porkkanoista, kurkusta jne. Myös lihansyönti ja hiilareiden syönti väheni mulla tosi paljon. Panostin enemmän hyviin makuihin, käytän enemmän tuoreita yrttejä jne.  

Toki herkuttelen vieläkin ihan sipseillä tai karkilla. Nyt tosin enää kerran viikossa kun ennen oli pakko saada jotain joka päivä. Vieläkin on aikoja kun tekee mieli päivittäin herkkuja, silloin syön pienen jätskin tai muutaman suklaapalan. 

Karppaus on minulle ainoa keino olla ahmimatta. Jos syön palan vaaleaa leipää, kaikki sortuu siihen. Silloin alkaa ahminta. Kokeile vaikka lopettaa vilja ja sokeri vähäksi aikaa (pari viikkoa kuka vaan jaksaa) ja katso, miltä tuntuu. Syö muuten kasviksia ja vihanneksia monipuolisesti. Myös hedelmät ja mehut aluksi pois. Lue karppaus.infon keskusteluja. Tsemppiä. Lupaan, että parissa viikossa ahminta loppuu, jos pysyt ohjeissa.

Joku kysyi urheilusta ja hiilareista. Minä syön 20-30 g hh/vrk, joskus vähemmänkin, eikä urheiluun vaikuta mitenkään. Se on kai tottumiskysymys. :)

Minulla auttoi nimenomaan gluteeniviljan, erityisesti vehnän välttäminen. Pala leipää tai pullaa ja jo olin seuraavaksi karkkihyllyllä. Sokeria siedän pieniä määriä, mutta en yhdistettynä viljaan. Isoina määrinä sokerikin uhkaa viedä mennessään. Sopiva lisätyn sokerin annos on esim teelusikallinen teessä tai happamien marjojen päällä.

Nyt olen vuoden alusta ollut kokonaan ilman viljaa ja sokeria.

Mainitaan sekin vielä, että en ole laihduttamassa, olen normaalipainoinen ollut aina. Halusin päästä sokeripitoisten herkkujen ahmimisesta eroon oman terveyteni takia. Erityistä huolta oli hampaiden suhteen. Herkuttelu meni välillä jo niin överiksi, että en syönyt ruokaa lainkaan vaan korvasin kaikki päivän ateriat jollain mussuttelulla.

lisää?