Ensimmäinen lapsi

Mitä?

Ei ole normaalia. Ilmeisesti äiti katuu lastaan.

Saako äiti nukuttua paljon? Voi olla hormonihuuruissa ja univeloissa. Toivottavasti rauhoittuu pian.

Vaikka kunnioitetaan perheen tapoja eikä kukaan koskaan kommentoi mitään niin silti kummallista kommentointia koko ajan. Älä laita sitä siihen , älä tee näin ettei lapsi näe tai koske.

Tylyä kommentointia muiden elämästä tai tavoista toimia. Yhtäkkiä vain lapsiperhe on oikea tapa toimia.

Vastuu. 24/7 vastuu. Se on aika rankkaa. Muut voisivat ymmärtää sen sijaan, että ovat lapsi-aikuisia ja odottavat kaiken pyörivän kivasti heidän ympärillään.

Joo on aika yleistä varsinkin sellaisilla tähän asti oikein eläneillä ihmisillä, jotka eivät ole saaneet kritiikkiä valinnoistaan ja joutuneet toteamaan, että jumalauta ihmiset ovat erilaisia ja on useita hyviä tapoja olla ja elää. Että jo on akateeminen (esim. sh tai opettaja...) munasolujaan kolmevitokseksi hautonut tylsän inssin nainut ja kalliit velat allekirjoittanut uusi äiti niin voih... Voin luvata, että kusi ei päästä haihdu

Joillekin tapahtuu niin, että lapsen synnyttyä tulee siitä maailman keskipiste (osin tämä on ihan ok ja tarpeellistakin) mutta sitten kun tämä ajatus laajenee siihen oletukseen, että tämän minun lapseni tulisi olla koko maailman napa ja maapallon tulisi alkaa pyörimään sen mukaisesti, ollaan ongelmissa. Tällöin esiintyy juuri tuota muiden ojentamista ja komentelua.

Esimerkkinä, yksi ihan järkevä ystäväni oli saanut itsesä kiinni ajatuksesta, että huutaa ikkunasta kotinsa vieressä olevan koulun pihalla välituntiaan viettäville lapsille että "nyt ootte jum*lauta hiljaa, kun mun vauva nukkuu". Kaikilla nämä ajatukset eivät jää mietinnän asteelle vaan realisoituvat sanoiksi ja teoiksi. Kaitpa tuossa on osittain hormooneillakin tekemistä ja joillakin ihmisillä se maailma vain pienenee oman perheen kokoiseksi ja muu maailma saisi mielellään toimia vain sen edun mukaisesti.

Olen huomannut saman, etenkin lapsettomia kohtaan ollaan hyvin ylimielisiä.