Lue keskustelun säännöt.
Voinko rajoittaa lastani leikkimästä tietyn kaverin kanssa?
04.06.2013 |
Tämä on ihan hölmöä, mutta rajoitatteko mitenkään lastenne kaveruussuhteita? Saavatko he olla kavereita kenen kanssa tahansa? Oon tätä miettinyt, kun koululainen on tutustunut kaveriin, joka on ihan päällisin puolin ok. Mutta koko ajan selviää kaikkea "outoa". Hän on aika aggressiivinen ja kiusaa monesti muita, mutta kuitenkin rauhoittuu leikkimään, kun hieman huomauttaa asiasta. Kaveri hakee paljon huomiota esim. minulta ja mieheltäni, kun on meillä käymässä. Siis paljon enemmän kuin muut lapseni kaverit. Nyt on selvinnyt, että kaveri tulee aika rikkinäisestä kodista. Olen pari kertaa tavannut kaverin äidin, ja tajunnut, että heillä on kotona pienessä kolmiossa välillä kuusi lasta, jotka äiti on saanut neljän eri miehen kanssa. Nyt hän on työtön yksinhuoltaja, ja osa lapsista on välillä isillään ja osasta lapsia käydään huoltajuusriitoja oikeudessa. Lapsi on välillä maininnut, että kaverin kotona haisee pahalta, ja kun olen kysellyt vähän enemmän, on selvinnyt, että kaverin kotona äiti polttaa sisällä. Kotona kuulemma on tosi vähän huonekaluja ja kaveri nukkuu olohuoneessa sohvalla. Lapsen kaveri on aina nälkäinen, kun tulee meille, ja pyytää ensimmäiseksi, että voiko hän syödä jotain. Miten tähän koko juttuun pitäisi suhtautua? Annanko lapseni kaveerata normaalisti? Rajoitanko käymistä kaverin luona, jossa tupakoidaan? Pidänkö meininkiä vähän normaalia enemmän silmällä?
Kommentit (59)
Jos mahdollista sähän voisit yrittää "päästä" kyläilemään kaverin luona? Hakisit lapsen tai veisit sinne ja näkisit edes ovelta mimmonen paikka on kyseessä. Jos on tosi rähjästä niin voisit miettiä että kantsiiko antaa olla kaverin kanssa. Onkohan siellä kaikki ok? Jos näyttää pahalta voihan sitä selvittää asiaa ja tehdä vaikka lastensuojeluilmoituksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna nyt olla rauhassa sen kaverin. Ihan hyvä, että lapset tutustuu erilaisiin lapsiin ja perheisiin.
No olen rajoittanut meidän 7-11 vuotiaiden lasten kaverisuhteita, ovat siis tuon ikäisiä nyt.
Yhden kaverin kotona tupakoidaan sisällä ja sinne en päästä. Sanon, että voit leikkiä kyseisen lapsen kanssa ulkona. Yhden koulukaverin isä on alkoholiongelmainen ja sinnekään en päästä. En halua että lapseni käy alkoholinhuuruisessa kodissa kylässä.
Jos tuo ap:n lapsen kaveri on jatkuvasti pyytämässä ruokaa ja muutenkin saa kuvan, että ei saa perushoivaa kotonaan niin sun täytyy tehdä lastensuojeluilmoitus. Enkä tosiaan antaisi lapseni kaveerata tuollaisen kanssa.
Ooksä joku tiukkapipo? Eiko sossuäidin lapset ole tarpeeksi hyviä sun kermapersekakaralle?
Rajoittaisin lapsen käyntiä kaverilla. Sopisin lapseni kanssa että pyytää ennemmin tuota kaveria meille jolloin voin pitää lapsia silmällä. Pitäisin tarkemmin silmällä. Todennäköisesti ruokkisin lasta, antaisin aikaakin jos minulla vaan olisi sitä sillähetkellä kun lapsi aikuista kaipaa. Ajattelisin että voisin olla tuolle lapselle turvallinen aikuinen (ehkä ainoa?). Mielelläni auttaisin tuota lasta pääsemään normaaliin elämään mutta toki niin etten samalla vaarantaisi omaa lastani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverille on hyä ja tervettä nähdä ns. normaaleja koteja.
Kaverille on hyä ja tervettä nähdä ns. normaaleja koteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidä hommaa silmällä ja pidä lasta AINA tervetulleena teille. Näin väistät ongelmia myöhemmin. Kun lapsilla on hyvä olla teillä, ei ole tarvetta notkua kartsalla... ja näin on omakin piltti paremmassa turvassa.
Miten ihmeessä sitä sanoisi omalle lapselleen, että et voi olla ton kaverin kanssa enää tai että vähennä sen näkemistä? Huoh. Jotenkin haluaisi antaa oppia siitä, että kaikki on samalla viivalla, mutta ei voi mitään, kun huolestuttaa tuo tilanne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun lapsellahan on iso sydän! Sehän on hienoa, että tutustuu erilaisiin kavereihin. Mutta tupakkakotiin en päästäisi ja pitäisin huolen, että toisia ei kiusata leikeissä. Sen voi sanoa kaverille, että jos kiusaa muita, niin sitten leikki on tälle erää meidän kotona loppu. Siis tekee kavereillekin säännöt siitä, miten teidän kotona toimitaan.
Miten sitä voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, jos ap ei ole käynyt heillä kotona ja on tavannut äidin vain pari kertaa? Voiko pelkästä epäilystäkin ilmoittaa eteenpäin? Onko joku tehnyt niin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen rajoittanut. Jos poika on kymmenvuotiaana jo rauhoittumassa laitoksessa niin en yhtään ole sitä mieltä että minun lapsieni pitäisi pitää hänelle seuraa. Sorry, näin se vaan menee. Kaveripiirillä on yllättävän suuri merkitys lapsen käyttäytymiseen ja kiinnostuksen kohteisiin ja mun lasten kiinnostukset saa olla muuta kuin näpistely, lintsaus, energiajuomat ja yleinen haistattelu sekä kotoa karkailu
Mä olen rajoittanut lastani joissain tapauksissa. Olen kyllä päästänyt kaverin meille kylään, mutta en lastani joihinkin koteihin. Olen sanonut lapselle, että voi sanoa kavereilleen, että äiti on kieltänyt ja että meille voi soittaa ja kysyä syytä äidiltä. On toiminut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä rajoitan ja tulen rajoittamaan. Huono seura vaikuttaa oman lapsen käytökseen ja tekemisiin. Oppisin kantapään kautta, että lasten kavereiden pitää olla kunnollisia ja hyvistä perheistä. Naapurit oli kimpussa koko ajan. Nyt saadaan olla rauhassa, kun lapsen kaverit on kunnollisia ja lapsemme ei saa huono vaikutteita.
Mulla on tähän liittyvä ongelma. Olen tutustunut leikkipuistossa äitiin, jolla on useampi lapsi. On käyty välillä toistemme luona kylässä. Tyttöni on 3 vuotta ja hänen tyttönsä 4 vuotta. Perheessa tuntuu olevan ongelmia. Lapsia on paljon ja äiti on yh ja työtön. Ongelma on nyt se, että 4-vuotias tyttö kiusaa aika lailla lastamme. Tönii ja kaataa selästä tuon tuosta maahan. Meillä omii lapseni kaikki lelut ja estää pääsemästä lelukorille. Mitä helvettiä tässä pitäisi tehdä? Vältellä tuota perhettä vai sanoa äidille vai komentaa sitä tyttöä oikein kunnolla?
Teet lastensuojeluilmoituksen jossa kerrot vain sen mitä olet saanut kuulla kaverin kotioloista tai ymmärtänyt muuten, kuten tuo nälkä..
Lapseltasi tämän kaverin kieltäminen tuntuisi nykypäivän suoritusyhteiskunnassa olevan myös oikea teko. Itse rajoittaisin kaveruuden siten, että olisit itse joko läsnä tai lähellä heidän leikkiessään. Lapsesi kaveri on syytön kodin ongelmiin kuitenkin.
Jos on tarvetta rajoittaa lasten kaveeraamista niin minä vaan kiellän olemasta tietyn tyypin kanssa. Tosin yleensä ei ole tarvinnut kuin vihjaista, koska näissä tapauksissa se toinen lapsi on kiusannut ja ei ole omakaan halunnut kiusattavana olla. Teidän tapauksessa ei minun kriteereillä ole mitään syytä estää kaveruutta. Jos tämä kiusaaminen, joka heti loppuu ei ole oikeasti mitään vakavaa. Tuostakin voisi jutella sen lapsen kanssa, että ei toiset lapset halua leikkiä jos kiusaa. Muutoin yrittäisin varmaan olla aikuinen vähän sille kaverillekin ja jos tarvetta ilmenisi (muutakin kuin huhuja) niin tekisin ls-ilmoituksen. Oma lapsi ensin ja mitään näpistys/ energiajuoma/ muut töllöilyt en kyllä katsoisi hetkeäkään.
Lapsesi kaveirllahan on selvästi hätä ja kaipaa aikuisen huomiota ja sinä mietit rajoitatko lapsesi olemista kaverin kanssa!!! tee lastensuojeluilmoitus, perheessä ei selvästi ole kaikki asiat kunnossa.
Minä ainakin olen rajoittanut. Kuopus leikki muutaman kerran luokkakaverin kanssa ja kaveri kävi meilläkin. Kaveri vaikutti ihan sekaisin olevalta, mm oli "runkkaavinaan" eri esineiden kanssa ( 8 v ).
Sitten selvisi, että kaverin perheessä on asiat tosi sekaisin. Hyväksikäyttöä ja muuta ikävää. Oma lapseni ei ollut vielä täysin ystävystynyt tämän kaverin kanssa ja mä katsoin parhaaksi, ettei ystävystykkään. Nyt on mennyt pari vuotta ja lapsellani on muita kavereita. Tämä luokkkaveri on koulun pahimpia häiriköitä ja opettajat ovat helisemässä hänen kanssaan. Perhe saa onneksi apua ja lapset ilmeisesti käyvät terapiassa.
En päästäsi kotiin, jossa tupakoidaan, mutta antaisin kaverin tulla leikkimään meille. Siis näin toimisin, jos olisi lapseni kaverista kyse. Olen aika tiukasti kysellyt lapsilta, millaisista perheistä kaverit ovat. Musta se on huolenpitoa.