Voisiko joku selittää minulle kyselyiden "skaalautumisesta" eli miten vaikka 2000 ihmiseltä kysytty kysely voi toimia?

Googlailepa vaikkapa hakusanalla otanta.

Perusidea on se, että et kysele samalla tavalla ajattelivilta kavereiltasi, vaan satunnaisesti valituilta henkilöiltä. Tällöin varsin pieni määrä jo kuvastaa riittävällä tarkkuudella koko väestön mielipidettä.

Olet todella tyhmä, ap.

Jätä nuo asiat niiden hoidettavaksi jotka osavaat matematiikkaa, tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa ym.

Tavalliselle tallaajalle riittää, kun saa lukea milloin minkin kyselyn tulokset.

Ja kyselyissä on aina, siis aina, ilmoitettu myös virheprosentti sekä miinus- että plusmerkkinen.

Vierailija kirjoitti:

Perusidea on se, että et kysele samalla tavalla ajattelivilta kavereiltasi, vaan satunnaisesti valituilta henkilöiltä. Tällöin varsin pieni määrä jo kuvastaa riittävällä tarkkuudella koko väestön mielipidettä.

Ajattele vaikka niin, että sinulla on kulhossa miljoona marmorinkuulaa ihan sekaisin. Haluat selvittää, paljonko minkäkin väristä kuulaa siellä on. Kun rupeat noukkimaan niitä sieltä ihan summamutikassa, eri väristen kuulien suhde toisiinsa rupeaa aika nopeasti jo antamaan viitteitä siitä, paljonko niitä siinä koko määrässä on, koska todennäköisyys sille, että nappaat tietynvärisen kuulan on sitä suurempi mitä enemmän niitä yhteensä on.

Korvaat vaan värin mielipiteellä ja kas, siinä on kyselytutkimuksen periaate.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusidea on se, että et kysele samalla tavalla ajattelivilta kavereiltasi, vaan satunnaisesti valituilta henkilöiltä. Tällöin varsin pieni määrä jo kuvastaa riittävällä tarkkuudella koko väestön mielipidettä.

Ajattele vaikka niin, että sinulla on kulhossa miljoona marmorinkuulaa ihan sekaisin. Haluat selvittää, paljonko minkäkin väristä kuulaa siellä on. Kun rupeat noukkimaan niitä sieltä ihan summamutikassa, eri väristen kuulien suhde toisiinsa rupeaa aika nopeasti jo antamaan viitteitä siitä, paljonko niitä siinä koko määrässä on, koska todennäköisyys sille, että nappaat tietynvärisen kuulan on sitä suurempi mitä enemmän niitä yhteensä on.

Korvaat vaan värin mielipiteellä ja kas, siinä on kyselytutkimuksen periaate.

Mitä jos kulhon yhdessä kohdassa onkin sattumalta jättimäinen rypäs yhdenvärisiä kuulia ja et koske siihen kohtaan lainkaan?

Sama juttu siis maantieteen kanssa: mitä jos hypoteettisesti vaikkapa Eräjormalassa (väkiluku: 100,000) onkin ihan älytön määrä Persuja, vaikka 95%, mutta heitä napattiin kyselyyn satunnaisotannan kautta vain vaikkapa 10 ihmistä?

Vierailija kirjoitti:

Olet todella tyhmä, ap.

Jätä nuo asiat niiden hoidettavaksi jotka osavaat matematiikkaa, tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa ym.

Tavalliselle tallaajalle riittää, kun saa lukea milloin minkin kyselyn tulokset.

Ja kyselyissä on aina, siis aina, ilmoitettu myös virheprosentti sekä miinus- että plusmerkkinen.

Totta kai on ilmoitettu. Ei kyse siitä ole. Vaan siitä, voiko siihen virheprosenttiin oikeasti luottaa.

Hyvä pointti AP:lta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusidea on se, että et kysele samalla tavalla ajattelivilta kavereiltasi, vaan satunnaisesti valituilta henkilöiltä. Tällöin varsin pieni määrä jo kuvastaa riittävällä tarkkuudella koko väestön mielipidettä.

Ajattele vaikka niin, että sinulla on kulhossa miljoona marmorinkuulaa ihan sekaisin. Haluat selvittää, paljonko minkäkin väristä kuulaa siellä on. Kun rupeat noukkimaan niitä sieltä ihan summamutikassa, eri väristen kuulien suhde toisiinsa rupeaa aika nopeasti jo antamaan viitteitä siitä, paljonko niitä siinä koko määrässä on, koska todennäköisyys sille, että nappaat tietynvärisen kuulan on sitä suurempi mitä enemmän niitä yhteensä on.

Korvaat vaan värin mielipiteellä ja kas, siinä on kyselytutkimuksen periaate.

Mitä jos kulhon yhdessä kohdassa onkin sattumalta jättimäinen rypäs yhdenvärisiä kuulia ja et koske siihen kohtaan lainkaan?

Sama juttu siis maantieteen kanssa: mitä jos hypoteettisesti vaikkapa Eräjormalassa (väkiluku: 100,000) onkin ihan älytön määrä Persuja, vaikka 95%, mutta heitä napattiin kyselyyn satunnaisotannan kautta vain vaikkapa 10 ihmistä?

No esim puoluekannatustutkimuksissa otetaan huomioon puoluekannatuksen epäsatunnaisuus ja korjaillaan/painotetaan kyseletutkimuksen tulosta sen mukaan. Siis kun esim tiedetään keskustan olevan vahva maaseudulla, rkp:n länsirannikolla jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusidea on se, että et kysele samalla tavalla ajattelivilta kavereiltasi, vaan satunnaisesti valituilta henkilöiltä. Tällöin varsin pieni määrä jo kuvastaa riittävällä tarkkuudella koko väestön mielipidettä.

Ajattele vaikka niin, että sinulla on kulhossa miljoona marmorinkuulaa ihan sekaisin. Haluat selvittää, paljonko minkäkin väristä kuulaa siellä on. Kun rupeat noukkimaan niitä sieltä ihan summamutikassa, eri väristen kuulien suhde toisiinsa rupeaa aika nopeasti jo antamaan viitteitä siitä, paljonko niitä siinä koko määrässä on, koska todennäköisyys sille, että nappaat tietynvärisen kuulan on sitä suurempi mitä enemmän niitä yhteensä on.

Korvaat vaan värin mielipiteellä ja kas, siinä on kyselytutkimuksen periaate.

Mitä jos kulhon yhdessä kohdassa onkin sattumalta jättimäinen rypäs yhdenvärisiä kuulia ja et koske siihen kohtaan lainkaan?

Sama juttu siis maantieteen kanssa: mitä jos hypoteettisesti vaikkapa Eräjormalassa (väkiluku: 100,000) onkin ihan älytön määrä Persuja, vaikka 95%, mutta heitä napattiin kyselyyn satunnaisotannan kautta vain vaikkapa 10 ihmistä?

Mene vaikka jonnekin yliopiston kirjastoon lukemaan aiheesta niin ehkäpä selviää asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perusidea on se, että et kysele samalla tavalla ajattelivilta kavereiltasi, vaan satunnaisesti valituilta henkilöiltä. Tällöin varsin pieni määrä jo kuvastaa riittävällä tarkkuudella koko väestön mielipidettä.

Ajattele vaikka niin, että sinulla on kulhossa miljoona marmorinkuulaa ihan sekaisin. Haluat selvittää, paljonko minkäkin väristä kuulaa siellä on. Kun rupeat noukkimaan niitä sieltä ihan summamutikassa, eri väristen kuulien suhde toisiinsa rupeaa aika nopeasti jo antamaan viitteitä siitä, paljonko niitä siinä koko määrässä on, koska todennäköisyys sille, että nappaat tietynvärisen kuulan on sitä suurempi mitä enemmän niitä yhteensä on.

Korvaat vaan värin mielipiteellä ja kas, siinä on kyselytutkimuksen periaate.

Mitä jos kulhon yhdessä kohdassa onkin sattumalta jättimäinen rypäs yhdenvärisiä kuulia ja et koske siihen kohtaan lainkaan?

Sama juttu siis maantieteen kanssa: mitä jos hypoteettisesti vaikkapa Eräjormalassa (väkiluku: 100,000) onkin ihan älytön määrä Persuja, vaikka 95%, mutta heitä napattiin kyselyyn satunnaisotannan kautta vain vaikkapa 10 ihmistä?

No silloinhan heidän mielipiteet vastaavat varsin kattavasti koko Eräjormalan mielipidettä. Mikä tuossa nyt oli mielestäsi ongelmana?

Tutkimuksen perusteet 5 op

Yksittäinen otantaan perustuva tutkimus ei ole koskaan 100% luotettava. On siis tosiaan mahdollista, että joku iso poikkeama, joka jää huomioimatta. Matemaattisesti voidaan kuitenkin laskea, miten iso otanta tarvitaan siihen, että on erittäin epätodennäköistä, että jotain oleellista jäisi huomaamatta. Mutta tilastotiede menee oikeasti aika nopeasti niin laajaksi, että asian ymmärtämiseen menee yhden yliopistokurssin verran. Ei muuta kuin wikipediaan asiaa tutkimaan :)

Kun esim. soitetaan summanmutikassa ihmisille, ei voi etukäteen tietää kuka vastaa ja jos vastaa niin suostuuko vastaamaan kysymyksiin. Ja muutenkin, siinä otetaan tietty määrä tietyn ikäisiä, tietty määrä miehiä ja naisia ja saatetaan kysyä muitakin asioita kuten asuinkunnan kokoa tai jopa sitä että tupakoiko.

Kun tein näitä kyselyjä työkseni parikymmentä vuotta sitten ovelta ovelle menetelmällä, olin kyllä huolissani siitä että suurin osa jotka päästivät sisälle ja vastasivat kysymyksiin oli jonkin sortin outoja tai jopa kylähulluja, eli siitä huolimatta mitä edellä sanoin, epäilen oman kokemuksen kautta hiukan kyselyjen tuloksia. Jostain syystä mielipiteensä haluaa kertoa useimmiten ne omituisimmat ihmiset, ehkä puhelimella tehdyt kyselyt on hiukan tasaisemmin myös normaalien ihmisten vastaamia.

Vierailija kirjoitti:

Olet todella tyhmä, ap.

Jätä nuo asiat niiden hoidettavaksi jotka osavaat matematiikkaa, tilastotiedettä ja todennäköisyyslaskentaa ym.

Tavalliselle tallaajalle riittää, kun saa lukea milloin minkin kyselyn tulokset.

Ja kyselyissä on aina, siis aina, ilmoitettu myös virheprosentti sekä miinus- että plusmerkkinen.

Ei. Sinä olet tyhmä, ylimielinen ja yksinkertaisesti täysi tampio. Vaarallinen yhdistelmä.