Opettaja, mitä kivaa sait oppilailtasi nyt keväällä

Kukkia, kortteja, viinipulloja, saunavastan, mansikantaimia jne. Ja kaikista pidin.

Oppilaiden itse tekemät kortit, joihin oli nähty vaivaa ja kirjoitettu ajatuksia kuluneesta vuodesta olivat kaikkien mieluisimpia. Sitten tulevat vanhempien ajatuksella kirjoitetut kortit ja sitten kukat. Muutaman koriste-esineenkin sain ja ne ovat makuni mukaisia, mutta en halua ympärilleni tavaraa ja annan ne eteenpäin sopivan tilaisuuden tullen.

Itse leivotun käntyn, mitä en kyllä suuhuni panisi

- sain esimiehen kautta kirjallisen"hyvä opettaja"- kehun eräältä oppilaalta

- kalevala-koru

- lahjakortin intialaiseen päähierontaan

Sain kukkia, servettejä, Pentikin juttuja, suklaata, lahjakortin, korun, avaimenperän, muumimukin, kortteja  haleja, sanottuja kiitoksia. Ekaluokkalaisilta tuli nämä. Ihan kaikesta tykkäsin. Eipä tulisi mieleenikään olla tykkäämättä. Kiitin vanhempia lahjojen lisäksi siitä että saan olla päivät heidän ihanien lastensa kanssa.

Itse ostin lapseni opelle ja päiväkodin väelle lahjat, samoin kuin kaikille lasteni harrastusten ohjaajille. Omat lapseni haluavat muistaa muita ja tehdä kortit. Sekä lahjojen saaminen että antaminen ovat mukavia asioita.

Mulla on tossa pöydällä 17 oppilaan lahjat. Parhaita: itse kirjoitetut kortit, joissa on tosi koskettavia juttuja.. hyviä myös kaunis rannekoru, iittalan kastehelmi ja kivi -tuikut. Kukia sain lahjojen lisäksi kaikilta, niitä on jopa liikaa... Sain myös erilaisia suklaita, teetä, kahvia, jotain jalkakylpysuolaa. 

Huonoja lahjoja ei ollutkaan. En kuitenkaan materiaa kauheasti arvosta. Itseäni aina puhuttelee se, kun vanhemmat tulevat kädestä pitäen kiittämään. Osa halaakin. Tällaiset kohtaamiset auttavat jaksamaan ja tekemään työni vieläkin paremmin.

Ysin kevät: ruusuja, ulkokukkia, orkidean, viiniä, yrtti-istutuksen, suklaata, Pentikin purnukan ja lahjahilloja... Valtavasti kaikkea ihan häkellyttävissä määrin. Kaikesta pidin ja liikuttava päivä oli kun omat lähtivät maailmalle. Lapset tuhosivat jo suklaatkin. Kukat istutin pihalle ja yrttejä napsittiin jo salaattiin. Orkidea on olohuoneessa, se on upea. Ruusut kimppuna vaasissa.

Kukkia tuli monelta oppilaalta. Yhdessä kutsoluokan vanhemmat olivat keränneet matkalahjakortin.

Olisi järkevää, jos vanhemmat saisivat aikaiseksi lahjakeräyksen, esim. Koko luokalta yksi yhteinen lahjakortti vaikka stokkalle tai koruliikkeeseen. helpottaa jokavuotista miettimistä ja tulee halvemmaksikin... Yhden osuus voisi olla 5-10 e. 

9.luokan lähdettyä hyvin hämmentyneenä katselen lahjojani. Ruusuja (ihania), sekakimppu (ihana!), kesäkukkia (salaa toivottuja), kori pieniä hemmottelujuttuja (ihana, hauska lahja isommalta tyttöporukalta), hierontalahjakortti (mielestäni liikaa), jalkahoito (todellakin liikaa yhdeltä perheeltä), 2 pentikin kulhoa (hienoja ja aika hintavia...), marimekon pussukka (tosi kiva!), lahjakortti kirjakauppaan (pokkarin hinta, joten mielestäni ihna sopiva ja kiva idea), suklaata (kelpaa aina), itse tehtyä hilloa (kiva idea!), itse kasvatettu yrtti (tosi kiva).

Just luin eilisen hässäkän jälkeen kortteja ja ne oli tosi kivoja. Tiedän luokan pitäneen minusta ja se tuntui tietysti kivalta. Luokassa monen oppilaan kanssa on myös ollut yläkoulun aikana paljon "ylimääräistä" työtä ja yhteydenpitoa/yhteistyötä huoltajien kanssa, mutta silti tuntui osa lahjoista liian suurilta. Onneksi avasin paketit ja kirjekuoret vasta kotona... Olisin tuntenut oloni tosi vaivaantuneeksi, jos olisin saanut ne "julkisesti".

Ennen tätä kevättä en yläkoulussa ole lähellekään näin massiivista kevätlahjamäärää saanut.

yläkoulun ope

Siis kun itse oli kouluikäinen en kyllä kertaakaan antanut lahjaa opelle. Eikä kyllä kukaan muukaan antanut. Joskus taisi vanhemmat kerää jotain summaa yhteen. Aika hassulta kuulostaa nykymeininki.

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 21:36"]

Siis kun itse oli kouluikäinen en kyllä kertaakaan antanut lahjaa opelle. Eikä kyllä kukaan muukaan antanut. Joskus taisi vanhemmat kerää jotain summaa yhteen. Aika hassulta kuulostaa nykymeininki.

[/quote] Sivistyneiden keskuudessa "nykymeininki" on jatkunut jo monta sukupolvea.

Minun isoäitini muisti 1950-luvulla äitini opettajia aina lukukauden päätteeksi.

Sain seksiä lukionsa päättävältä pojalta. Emme olleet enää opettaja-oppilassuhteessa joten saatoin sallia sen. Puolen vuoden odotus oli sen arvoinen. :)

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 21:36"]

Siis kun itse oli kouluikäinen en kyllä kertaakaan antanut lahjaa opelle. Eikä kyllä kukaan muukaan antanut.

[/quote]

Hei, milloin kävit koulusi ja missä? Itse olen vm. -70 Helsingistä, enkä tosiaan muista, että millään luokka-asteella olisi lahjoja annettu. Ihmeissäni minäkin olen lukenut näitä ketjuja. Voi tosin olla, että joku antoi lahjan, mutta ei se tapana ollut, eikä mitään kilpavarustelua syntynyt.

Eikö toi lahjojen antaminen ole törkeetä lahjontaa hyvien numerojen toivossa. Eihän ope uskalla antaa huonoja numeroita, ettei turkin huoraamismatka meni sivu suun. Itse kävin koulut 70-80 luvulla ja lahjoja ei kyllä ostettu kun korkeintaa siinä tapauksessa jos opettaja lähti pois, esim eläkkeelle. Ja niihinkään ei vanhemmat osallistuneet mitenkään. Ihmekkös sain niin huonoja numeroita....

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 21:56"]

Eikö toi lahjojen antaminen ole törkeetä lahjontaa hyvien numerojen toivossa. Eihän ope uskalla antaa huonoja numeroita, ettei turkin huoraamismatka meni sivu suun. Itse kävin koulut 70-80 luvulla ja lahjoja ei kyllä ostettu kun korkeintaa siinä tapauksessa jos opettaja lähti pois, esim eläkkeelle. Ja niihinkään ei vanhemmat osallistuneet mitenkään. Ihmekkös sain niin huonoja numeroita....

[/quote]

Vain moukka kuvittelee, että kiitoslahja annetaan hyvien numeroiden toivossa.

Mutta jos kotikasvatustakaan ei oikein ollut, niin ehkä ymmärtää kyvyttömyyden ymmärtää käytöstapojen päälle....

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 21:58"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 21:56"]

Eikö toi lahjojen antaminen ole törkeetä lahjontaa hyvien numerojen toivossa. Eihän ope uskalla antaa huonoja numeroita, ettei turkin huoraamismatka meni sivu suun. Itse kävin koulut 70-80 luvulla ja lahjoja ei kyllä ostettu kun korkeintaa siinä tapauksessa jos opettaja lähti pois, esim eläkkeelle. Ja niihinkään ei vanhemmat osallistuneet mitenkään. Ihmekkös sain niin huonoja numeroita....

[/quote]

Vain moukka kuvittelee, että kiitoslahja annetaan hyvien numeroiden toivossa.

Mutta jos kotikasvatustakaan ei oikein ollut, niin ehkä ymmärtää kyvyttömyyden ymmärtää käytöstapojen päälle....

Joopajoo...

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 21:42"]

Sain seksiä lukionsa päättävältä pojalta. Emme olleet enää opettaja-oppilassuhteessa joten saatoin sallia sen. Puolen vuoden odotus oli sen arvoinen. :)

[/quote]

Oho. Minkä ikäinen itse olet?

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 21:46"]

[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 21:36"]

Siis kun itse oli kouluikäinen en kyllä kertaakaan antanut lahjaa opelle. Eikä kyllä kukaan muukaan antanut.

[/quote]

Hei, milloin kävit koulusi ja missä? Itse olen vm. -70 Helsingistä, enkä tosiaan muista, että millään luokka-asteella olisi lahjoja annettu. Ihmeissäni minäkin olen lukenut näitä ketjuja. Voi tosin olla, että joku antoi lahjan, mutta ei se tapana ollut, eikä mitään kilpavarustelua syntynyt.

[/quote]

En ole tuo, jolta kysyt, mutta itse olen syntynyt vuonna -80, eikä peruskouluaikoinani Lounais-Suomessa tai lukiossa Keski-Suomessa kukaan koskaan antanut opettajille mitään erityisiä lahjoja. Paitsi ruusu taidettiin antaa peruskoulun päätteeksi. Koskahan tämmöinen kilpavarusteluhenkinen tapa on mahtanut alkaa...?

Minä olen syntynyt -75 ja Vantaalla ala-asteellani lähes kaikki antoivat opettajalle lahjoja, kukkia tai kortteja. Aina oli opettajan pöytä täynnä näitä. Yläasteella ja lukiossa ei enää juurikaan lahjoja tuotu.