Apua, en oikeasti enää tiedä mitä pitäisi tehdä..
tiedän av:n ja kerron nyt päällisin puolin meidän elämästä.
Olemme erittäin hyvin toimeen tuleva perhe, neljä lasta ja ulospäin kaikki hyvin. KUKAAN tuttavista/sukulaisista ei uskoisi mitä pinnan alla piilee.
Rakkautemme miehen kanssa alkoi niin, että kun olimme seurustelleet noin puoli vuotta, ymmärsin että suhteemme oli parempi lopettaa.
Jätin miehen ja hän kirjaimellisesti veti itsenä hirteen...soitti minulle hetkeä ennen kuin potkaisi tuolin altansa pois (onneksi kertoi missä oli joten soitin heti apua).
Apu ehti viime tingassa paikalle ja mies saatiin teho-osastolle, itkin, itkin ja itkin, ja siinä itkussani mentiin sitten kihloihinkin.
Muutama vuosi kului, olen kyllä aina ollut onnellinen, mutta kaikkea on varjostanut se että mies on sanonut että hänellä ei ole mitään jos minä jätän hänet. Vuosia sitten kun oli iso riita, heräsin yöllä siihen että miehen suussa oli kiväärin piippu ja sanoi tappavansa itsensä jos jätän hänet. En koskaan ole uskaltanut valittaa mistään, koska mies on niin herkkä, eikä tarvitse olla isoja asioita kun mieli menee matalaksi.
Enempää en halua kertoa, mutta miten saan tuon miehen terapiaan tms.? Jos yhtään alan edes sinnepäin rauhallisesti puhua, hän saa hirveän raivokohtauksen että luulenko hänen olevan hullu tms. (mies ei ole koskaan käynyt kimppuuni koska olen tehnyt selväksi että silloin varmasti lähden).
En kohta enää jaksa ja taas mies veti nämä jutut että hänellä ei ole mitään jos jätän hänet, että hän on monta kertaa meinannut tappaa itsensä, että hänellä ei ole muita kuin minä.
Minä taas alan olla NIIN väsynyt tähän, että mies EI PUHU mistään, kun yritän puhua niin saa kohtauksen ja sitten ollaan kohta tekemässä taas itsaria ym. :(
Välitän hänestä paljon, onhan hän lasteni isä ja niille tärkeä, mutta en jaksa enää sitä että minulla ei saa olla omia mielipiteitä ollenkaan.
Kommentit (29)
Siis huitasee kuuman kahvin päällesi.
[/quote]
Pakkohoitoon voi määrätä myös silloin, kun ihminen on vaaraksi itselleen.
http://www.mtkl.fi/tietopankki/oikeudet_ja_etuudet/oikeudet/
Itsemurhalla uhkailu on väkivaltaa eikä sinun tarvitse suostua väkivallan kohteeksi. Sano miehellesi, että et suostu enää kuuntelemaan hänen uhkailujaan. Sano, että hänen pitää hakea itselleen apua, koska et enää jaksa olla miehesi tukena.
Sano myös, että jos hän kuitenkin haluaa tappaa itsensä, et pysty estämään häntä. Hän päättää itse elämästään. Sinä et kuitenkaan jaksa elää enää pelon vallassa. - Tämä voi tuntua julmalta, mutta se on myös totta. Julmempi miehesi on, kun hän pitää sinua otteessaan uhkailemalla itsemurhalla.
[/quote]
Ap jatkaa:
Niin, varmaan saisi miehen pakkohoitoon, olisi siellä 3-4 päivää ja palautuisi kotiin-->mitä sitten? En uskalla edes kuvitella minkä kohtauksen järjestäisi tuollaisesta.
Vihaan itseäni siinä, että vaikka kuinka olen vahvaluonteinen, niin tässä asiassa olen heikko. Kun yritän puhua ja mies saa hepulit-->lähtee pois niin pelkään kokoajan soittoa että on ajamassa päin rekkaa/hirressä tms. Koko miehen suku syyttäisi minua miten olen ajanut miehen tuollaiseen tekoon, puhumattakaan lapsista jotka jäisivät ilman isää.
Kerran kun oli jokin pikku riita ja paineli autotalliin, oli pakko mennä perään pian katsomaan ettei roiku missään, oikeasti ihan järkyttävää! Minulle on varmaan jäänyt joku trauma tuosta ensimmäisestä yrityksestä ja aion kyllä mennä itse terapeutille juttelemaan, ei tätä muuten jaksa :(
Jätä se.
Katsotaan mitä tapahtuu.
Jätä se.
Katsotaan mitä tapahtuu.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 22:40"]
Ap jatkaa...sen tiedän että hoitoon pakottamista ei suomessa voi tehdä ennenkuin tekijä on vaaraksi muille. Hän ei ole koskaan uhannut meitä, perhettään, vaikka kieltämättä joskus on mielessä käynyt kun on näistä perhesurmista lukenut.
Mutta tosiaan niin kauan kuin henkilö on itselleen ehkä vaaraksi, niin ei tehdä mitään. Ja kuka minua edes uskoisi, olemme pienellä paikkakunnalla asuvia, monet tuntevat meidät ja KUKAAN ei miehestä uskoisi moista!
[/quote]
Höps, pöps. M1-lähete eli pakkohoitolähete voidaan tehdä ihmisestä joka on selkeästi vaaraksi ITSELLEEN TAI MUILLE. Uskoakseni teidän tapauksessa kriteerit täyttyvät kyllä.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 00:06"]
Vihaan itseäni siinä, että vaikka kuinka olen vahvaluonteinen, niin tässä asiassa olen heikko. Kun yritän puhua ja mies saa hepulit-->lähtee pois niin pelkään kokoajan soittoa että on ajamassa päin rekkaa/hirressä tms. Koko miehen suku syyttäisi minua miten olen ajanut miehen tuollaiseen tekoon, puhumattakaan lapsista jotka jäisivät ilman isää.
[/quote]
Kyllä, sinulle tekisi hyvää puhua terapeutin kanssa. Syyllisyys pitää sinua otteessa ja kiinni ihmisessä joka ei pysty elämään tällä hetkellä normaalia perhe-elämää. Ymmärtäisit, että sinä et voi estää miehesi kuolemaa. Hän päättää siitä itse. Avun hankkiminen ja hoitoon toimittaminen ei aiheuta miehesi kuolemaa, jos hän sen seurauksena päättäisi ottaa hengen itseltään. Avun hankkiminen on ihmisyyttä ja rakkauden teko. Mutta sinun pitää rakastaa myös itseäsi, itsensä polkeminen ja omien tarpeittensa huomiotta jättäminen on väärin yhtä lailla. Jos jätät asiat entiselleen, sinä sairastut itse ennen pitkää, ja lapsilla ei ole enää yhtään tervettä vanhempaa ja turvallista kotia. Jos suku syyttäisi sinua miehen itsemurhasta, se olisi yhtä sairas kuin miehesi. Luultavasti tuollainen ajatus on pelkojesi ja syyllisyyden hämärryttämän mielesi tuotetta eikä totta, koska se on järjenvastainen.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 23:13"]
Ap jatkaa: voi kun olisikin provo, niinkuin tuo 12 kirjoittaa, antaisin siitä melkein mitä vaan :(
Mies kävi ensimmäisen (ja toistaiseksi ainoan) itsariyrityksen jälkeen sairaalan psykologilla/psykiatrilla tms. pari kertaa ja siihen se jäi. Sitten jatkettiin elämää, minä hieman varpaillaan ollen.
Kun veti pyssyn piipun suuhunsa sitten myöhemmin, soitin heti aamulla lääkärille joka saapuikin ja meni suoraan aamulla nukkuvan miehen luo. Lääkäri piti miehelle pienen "puhuttelun" ja tästä sain mieheltä kuulla jonkun aikaa, miten olen "ylireagoiva".
13: en kuvittele yhtään, voi kun elät elämää vähän enemmän niin ehkä tulet tietämään miten paljon voi kätkeytyä piiloon asioita joita ei näe normaalissa päivän valossa :(
[/quote]
Haha, hyvä yritys. Tosissaanko yrität saada läpi tätä provoa: Mies tunkee aseen piipun suuhunsa, sä ilmoitat lääkärille, joka saapuu paikalle ilman virkavaltaa "pitämään puhuttelua" miehelle?!?! MUAHHAHAAAA... Edes ensihoitajat eivät saavu kenenkään kotiin vaikka hengenvaara olisi kyseessä, ennen poliisin saapumista paikalle. Kuvitteletko sä nyt tosissaan, että joku lääkäri tulisi asuntoon, jossa on aseita, eikä tekisi edes virka-apupyyntöä poliisille?
Sori, ap. mutta tää sun hömppäfantasiasi on HUONO PROVO.
[quote author="Vierailija" time="02.06.2013 klo 00:16"]
[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 23:13"]
Ap jatkaa: voi kun olisikin provo, niinkuin tuo 12 kirjoittaa, antaisin siitä melkein mitä vaan :(
Mies kävi ensimmäisen (ja toistaiseksi ainoan) itsariyrityksen jälkeen sairaalan psykologilla/psykiatrilla tms. pari kertaa ja siihen se jäi. Sitten jatkettiin elämää, minä hieman varpaillaan ollen.
Kun veti pyssyn piipun suuhunsa sitten myöhemmin, soitin heti aamulla lääkärille joka saapuikin ja meni suoraan aamulla nukkuvan miehen luo. Lääkäri piti miehelle pienen "puhuttelun" ja tästä sain mieheltä kuulla jonkun aikaa, miten olen "ylireagoiva".
13: en kuvittele yhtään, voi kun elät elämää vähän enemmän niin ehkä tulet tietämään miten paljon voi kätkeytyä piiloon asioita joita ei näe normaalissa päivän valossa :(
[/quote]
Haha, hyvä yritys. Tosissaanko yrität saada läpi tätä provoa: Mies tunkee aseen piipun suuhunsa, sä ilmoitat lääkärille, joka saapuu paikalle ilman virkavaltaa "pitämään puhuttelua" miehelle?!?! MUAHHAHAAAA... Edes ensihoitajat eivät saavu kenenkään kotiin vaikka hengenvaara olisi kyseessä, ennen poliisin saapumista paikalle. Kuvitteletko sä nyt tosissaan, että joku lääkäri tulisi asuntoon, jossa on aseita, eikä tekisi edes virka-apupyyntöä poliisille?
Sori, ap. mutta tää sun hömppäfantasiasi on HUONO PROVO.
Juurikin näin. Lisäksi tämä paikalle saapunut "lääkäri" tulee vain puhuttelemaan miestä, ei kirjoita M1-lähetettä, eli syyllistyy virkavelvollisuuden rikkomiseen. Lisäksi vuonna 2008 voimaan tullut uusi lastensuojelulaki velvoittaa jokaisen terveydenhuoltoalalla työskentelevän tekemään ls-ilmoituksen tämäntyyppisissä tilanteissa, jos on syytä epäillä että lapset ovat vaarassa.
Ap. sun kannattaisi vähän tarkemmin ottaa asioista selvää ennen kuin alat provoilemaan täällä. Harmi että moni ehti ottaa tän tosissaan ja vallan huolestua. Ei hätää, mammat, tää tarina on täyttä huuhaata ja jokainen esim. terveydenhuoltoalan ammattilainen näkee tän läpi oitis.
[quote author="Vierailija" time="01.06.2013 klo 23:30"]
Ase pois mieheltä ja pian. Tee poliisille ilmoitus, että teillä olisi yksi pyssy, jonka voisi hakea pois ennen kuin miehesi ampuu aivonsa pellolle.
Joku täällä ihmetteli sanavalintaani, kun sanoin ap:n miestä julmaksi, koska hän uhkailee itsemurhalla. Sama ihminen vetosi siihen, että hän on sairas.
Olen samaa mieltä, että ap:n mies on sairas ja hän tarvitsee ammattiapua.
Hän on myös julma, koska pitää vaimoaan pelon vallassa uhkailemalla itsemurhalla. Itsemurhalla uhkailu on henkistä väkivaltaa. Googlaa vaikka henkinen väkivalta. Tarkistin itse jo hetki sitten, että näin on. Väkivaltaan ei pidä suostua missään olosuhteissa.
[/quote]
Ymmärrätkö että sairaana ihminen ei ehkä tajua mitä tekee?! Onko se vaikeaa ymmärtää. Kukaan ei syytä jos pakkoliikkeinen huitasee sulta kuuman kahvin päämies kun jonkun kouristuksen. Syttäisitkö sitä ihmistä julmaksi? Mielenterveydelliset ongelmat voivat olla tahallisuuden tasoltaan tuohon verrattavissa! Ei sillonkaan ihminen aina tiedä mitä tekee. Mun mielestä jos tahallisuus puuttuu teosta, niin ei voi syyttää tuolla tavoin. Joten pysyn kannassani.
Tosin en tiedä hän tapauksen yksityiskohtia. Ja kirjoitinkin että hän on tod näk sairas. En tiedä varmaksi, mutta siltä vaikuttaa kaiken valossa. Joten voi olla tietysti myös mahdollisuus siihen että hän vain harjoittaa henkistä väkivaltaa pahuuttaan. En tiedä. Mutta julmaksi en ala syyttelemään näillä tiedoilla. Meni off topic, edelleen toivon ap:lle kaikkea hyvää! Toivottavasti saat tukea. Ei sun tarvitse siihen lupaa kysyä, älä jää yksin!