Te, jotka olette tottuneet suht lihaksikkaaseen mieheen (ov)

EI mua pieni pyöreys haittaa mutta jos on oikein kunnolla lihava niin ei varmaan onnistuisi. Liikun itsekin paljon ja käydään oman miehen kanssa lenkillä, salilla, ym joten olisihan se outoa jos olisi ihan sohvaperunan kanssa josta ei saisi treenikaveria. Jos oma mies lihoisi niin en tietenkään eroa alkaisi puuhaamaan.

Mä olen ollut molempien kanssa, ja molemmista tykkään yhtä paljon. Mä tykkään ISOISTA miehistä, ihan sama koostuuko se isous läskistä vai lihaksesta.

Ja molemmissa on omat puolensa, toisaalta mun mielestä on ihanaa hivellä miehen lihasten rajoja, nähdä kuinka lihakset liikkuu seksin aikana jne, Ihanaa kun mies on raakaa voimaa ja kovaa lihasta. Toisaalta on ihanaa kun mies on pehmeä, inhimillinen, lämmin nallekarhu, jonka vatsaan saa hukuttaa päänsä ja jonka kainaloon voi kadota.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 15:04"]

Voisitteko kuvitella olevanne plöslön kanssa? Enkä tarkoita nyt mitään bodareita tuolla vaan sellaisia, joilla esim ei ole sellaiset löysät, pehmeät käsivarret...

[/quote]

Kaippa kaikkeen tottuu. Kyllä miehetkin joutuu tottumaan ihan erilaiseen vaimoon kuin mikä niiden tyttöystävä oli. Naiset kun tuppaa tahdon-sanan jälkeen pullahtamaan melkosen pahasti.

[quote author="Vierailija" time="30.05.2013 klo 15:10"]

EI mua pieni pyöreys haittaa mutta jos on oikein kunnolla lihava niin ei varmaan onnistuisi. Liikun itsekin paljon ja käydään oman miehen kanssa lenkillä, salilla, ym joten olisihan se outoa jos olisi ihan sohvaperunan kanssa josta ei saisi treenikaveria. Jos oma mies lihoisi niin en tietenkään eroa alkaisi puuhaamaan.

[/quote] niin kyllä sitä voi olla VÄHÄN lihavakin olla, vaikka olisi lihaksikas...Toisaalta voi olla laihakin ja ihan sellainen löysä käsistä.

ap

Totta kai. Mieheni on hyvin urheilullinen ja lihaksikas, mutta tämä ei kuitenkaan ollut parivalintani ykköskriteeri, liekö edes top 10:ssä. Arvostan edelleenkin enemmän älykkyyttä, luonnetta, huumorintajua, uskollisuutta sekä omistautuneisuutta ja intohimoa niin minuun kuin työhönsäkin ;). Ukoisista kriteereistä korkeimmalle pääsevät ehkä kauniit silmät sekä pituus, itsekin kun olen keskivertoa pidempi, ja jostain syystä en osaisi edes kuvitella tuntevani vetoa kovin lyhyeen mieheen. Pinnallista, ehkäpä. Mut elämä välillä on...

Nallekarhut!

Nallekarhut!

Joo en kysynyt siinä tarkoituksessa, että tuo asia olisi ainoa kriteeri :)

En voi sanoa itsestäni puolesta enkä vastaan. JOS en olisi tottunut kuvatunlaiseen mieheen ja olisi muutenkin hieman "itseni hoitamisesta" (urheilun avulla) kiinnostunut, niin saattaisi olla ETTEN kiinnittäisi asiaan mitään huomioo.

ap

Mä en voisi. Toki iän myötä voi pieni rengas vyötärölle tulla tms. mutta selkeä lihavuus on mulle turn-off.

Mä en voisi. Toki iän myötä voi pieni rengas vyötärölle tulla tms. mutta selkeä lihavuus on mulle turn-off.

Sekä lihavuus, että hintelyys (hoikka/normaalipainoinen, mutta lihakseton) on turnn offeja. ASrvostan terveitä elämäntapoja ja aktiivisuutta. Ja kertoohan se luonteestakin, viihtyykö epämukavuusalueella vai onko nössykkä.

En oikeastaan kuulu kohderyhmääsi, mutta vastaan silti. Oma kauneusihanteeni on erittäin laiha - monen mielestä epäterveellisen laiha. En tiedä mitään kiinnostavampaa ulkonäköpiirrettä miehessä kuin silmiinpistävä laihuus, jota mieluiten vielä korostetaan tiukoilla vaatteilla. Olen itse samaa kaliiperia, joten en voisi kuvitella kumppania joka kovasti poikkeaisi tästä.

Niin ja en todellakaan ole mikään läskivihaaja. Monet pyöreämmätkin miehet ovat ihan hyvännäköisiä, mutta eivät herätä minussa sen suurempia tunteita. Moni heistä ei varmasti pitäisi minunkaan laihuudestani.

Voisin olla pikkuisen pyöreän, mutta kuitenkin liikkuvan, hyväkuntoisen ja terveellisesti syövän miehen kanssa. Enemmän se on elämäntavoista kiinni kuin siitä onko vyötäröllä vähän massua. Aika vaikea on kuvitella tulevansa hallilta tai juoksemasta kotiin, jossa lemuaa rasvainen pikaruoka keskellä viikkoa, tai lähtiessään koirien kanssa kävelylle huutavansa ovelta heipat miehelle, joka jää sipsipussin ja telkkarin/pelin seuraan. Varmaan jossain vaiheessa alkaisin yrittää muuttaa miestäni ja siihen se viimeistään kaatuisi.

No en. Paitsi jos oma mies muuttuisi sellaiseksi. Silloin veisin lekurille.