Toisten auttamisesta ja ymmärtämisestä

Itselläni on nyt sellainen elämän vaihe, jossa asiat eivät ole menneet kuin Strömsössä. Olemme mieheni kanssa aika omatoimisia emmekä oikeastaan koskaan olla pyydetty lähipiiriltä apua vaikka oli pienet lapset, yritys ja omakotitalo isolla tontilla hoidettavana. Lähipiiri on aina ottanut yhteyttä ainoastaan jos tarvitsevat korjausapua tai muuta vastaavaa. Nyt kun meillä on tilanne ja sitä tarvitaan niin eipä tipu. Ainoastaan moralisointia ja "elämän neuvoja" miten asiat olisi pitänyt hoitaa tai miten hyvin heillä itsellään on asiat. No niistä nyt ei ole tähän tilanteeseen mitään apua. Onko muilla tullut vastaavaa vastaan? Sitten taas elämäni aikana ihmiset jotka tunnen työni puolesta ovat auttaneet ehdoitta, kyselemättä, arvostelematta, olematta ylimielisiä. Kyse on ollut rahasta. Olen aivan sanaton miten avuliaita jotkut ihmiset on. Sitten tas tämä tilanne on avannut silmäni ettei kaikki ihmiset olekaan sellaisia joiksi luulin. Olen kyllä tosi kiitollinen näistäkin vaikeuksista loppujen lopuksi. Uskon tällä olevan tarkoitus nähdä ihmisten oikea luonne ympärilläni.