Miehet, miten ottaa teihin kontaktia KAUPASSA?
Olen ujo nainen, mutta olen miettinyt että jos joskus näen kaupassa miehen joka vaikuttaa minusta kiinnostavalta, miten voisin lähestyä häntä.
Olisiko hyvä esim. sanoa suoraan, että hei, vaikutat musta kiinnostavalta mieheltä, haluaisitko lähteä joskus vaikka kahville mun kanssa?
Anteeksi nyt kun olen varmaan ihan uusavuton. Mutta minulle tuollaiseen kontaktin ottoon on aika iso kynnys, ihan vaan siksi kun oon ujo ja herkkä. Niin ajattelin laittaa tänne palstalle tällaisen aiheen.
Tai ootteko muut menestyksekkäästi koskaan tavanneet kiinnostavia ihmisiä kaupassa, niin että oikeasti siitä olisi syntynyt jotain?
Kommentit (1294)
Vierailija kirjoitti:
Viimeiset tusina kertaa kun olen lähestynyt hymyilevää tuntematonta naista sanomalla "moi", niin vastaukset ovat olleet tyyliä: "painu vittuu siitä!", "mitä vittua sä oikee yrität?", viimeisin nainen jota kehuin kauniiksi sanoi "me hakataan sut!"
Eipä ole enää ollut intoa katsoa näiden tapausten jälkeen hymyileviä naisia, saatika yrittää edes aloittaa keskustelua enää.
Olisin tosin otettu jos joku nainen ilmaisisi mielenkiintoa millään tavalla, kerta hymyily tarkoittaa kokemusteni perusteella lähes poikkeuksetta pahoinpitelyä/vittuilun tavoittelua.
Mitäs liikut jengeissä.
Minua on lähestynyt yksinhuoltajamies kaupan karkkihyllyllä. Alkoi puhumaan karkeista joista pitää ja niin, että mukava joskus rentoutua illalla, kun lapset on saanut nukkumaan, ja napostella irtsareita. Ihan asiallista keskustelua ja luontevalta tilanteelta tuntui. Kertoi kyllä myös miksi on yksinhuoltaja (muija lähti litomaan) ja paljon muutakin. Ilmeisesti ei paljon aikuiskontakteja puhe ripulista päätellen.
Treffeistä ei puhuttu, kun keskustelun lomassa puhuin omista lapsista ja olemassa olevasta aviomiehestä. Sitä en tiedä olisiko edes kysynyt treffeille, sellainen vaikutelma jäi, mutta mitään noloa tilanteessa ei olisi ollut vaikka olisin toki kieltäytynyt. Mukava mies, mutta ei tarvetta treffeille olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Jaa mutta kyllähän tässä tänäkin vuonna eräs nainen kaupassa lähestyi... pyysi, ylettyisinkö ottamaan hänelle ylähyllyltä jonkun tuotteen. Mielihyvin sen hänelle annoin. Hän oli kylläkin jo lähempänä kahdeksaa- kuin seitsemääkymppiä, eikä pyytänyt treffeillekään.
Pyysi kanssa eräs neiti että antaisin jonkun säilykepurkin ylähyllyltä kun ei itse yltänyt
Annoin ja samalla sit kysyin et annaks tuolta alhaalta tuon tonnikalapurkin. Hyvät naurut saatiin :)
Rautakauppoja kiertamaan ja kyselet apua siella. Voit sit kysya et saisko numeron jos tarttet lisaapua... Tai alkossa voi kysya apua jos toinen katselee samoja tuotteita (esim. tekosyylla etta en itse normaalisti juo olutta, mutta vieraita tulossa kylaan, voisitko suositella) Tietty hyva tarkistaa mita toisen korista loytyy ensin. Jos on jallupulloa tms niin jattaisin kysymatta, mutta jos loytyy viskia tai jotain erikoisoluita tai viinia.......
Mä aikani pelasin silmäpeliä mun nykysen miehen kans. Sitä jatku muutama vuos, lopulta meni hermot ja tungin mun isot melonit sen naamalle ja sanoin "kelpaisko", siitä se sit lähti nyt ollaan oltu jo yhdessä 20v.
t. Marjukka59
Vierailija kirjoitti:
Kaksi metriä turvaväliä kiitos.
Paitsi ei tietenkään sit pannes
Minulle sopii mikä tahansa lähestyminen ja lähden kyllä jos vaikuttaa vähääkään kiinnostavalta ja jos ei niin osaan sanoa senkin nätisti aiheuttamatta isompaa nolostusta.
Näin korona-aikaan sanoisin, että pysy etäällä ja käytä maskia.
Kauppa ei ole mikään bordelli.
Ja jos ette sattuneet tietämään, PITÄKÄÄ TURVAVÄLIT JA TURVAT KIINNI ETTEI SYLKI LENNÄ.
Ostin kerran joulukinkun, ni kassaneiti tarjoutu tulee paistaa sitä.
Yritti se toisenki kerran.
Mut olin varattu ja muksutki vast kymmenen korvilla.
No, montako paria tämän ketjun myötä on tullut?
Itse unohdan kaupassa ottaa kontaktia, mutta kun avaan aihe vapaan, niin taas muistan tämän ketjun.
Baareissa on pelkkiä känniurpija, ei kiitos.
Lenkkipoluilla on oikeasti kiinnostavia miehiä.
Kyllä on taas niin suomalaista, että. Siis nämä kommentoijat, "kaupassa tehdään ostoksia eikä lähestytä muita, piste". Tosi tylsä asenne. Mitä haittaa siitä kellekään on, jos alkaa jutustella vaikkapa säästä jonkun kanssa. QSiitä tilanteesta on kuitenkin hyvin helppo ja nopea paeta, jos ei itse halua jutella. Eihän se lähestyminen tarkoita mitään seksuaalista ahdistelua, vaan normaalia kanssakäymistä ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Baareissa on pelkkiä känniurpija, ei kiitos.
Lenkkipoluilla on oikeasti kiinnostavia miehiä.
Joo, sori, jos tuun lenkkipoluilla vastaan, saatan olla liikkeellä unelmieni naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No suomalainen mieshän haluaa itselleen justiinan, joka tekee päätökset puolestaan. Ts. luot ensin arvostelevan katseen miehen ostoskoriin ja sitten alat nuhtelemaan häntä epäterveellisestä ruokavaliosta. Seuraavaksi neuvot ja seuraat kaupan läpi ja sanot mitä koriin pitää valita ja lopuksi tarjoudut auttamaan ruoanvalmistuksessa. Siitä se lähtee.
M
Tämä on muuten totta. Mitä tylympi, vaativampi, käskyttävämpi ja valittavampi nainen, sitä todennäköisemmin se on aina suhteessa ja tosi hyvän miehen kanssa. Sen sijaan kun on mukava, ystävällinen, kiva ja toisen parasta haluava nainen, mies ei joko kiinnostu ollenkaan tai pitää täytenä kynnysmattona.
Esimerkiksi eräs kaveri puhuu miehilleen aina kuin vihaisi niitä ja niiden läsnäoloa. Tosi rumasti. Silti sillä on ihan aina tosi kiva ja fiksu ja komea poikaystävä, jonka vaihtaa vielä parempaan parin vuoden välein. Eikä ole kyse kaverin ulkonäöstä, hän on aika tavallinen ja reippaasti ylipainoinen. Kyse on asenteesta, jolla hän ottaa miehet. Just siitä Justiinasta.
Vierailija kirjoitti:
Baareissa on pelkkiä känniurpija, ei kiitos.
Lenkkipoluilla on oikeasti kiinnostavia miehiä.
Tuolla Westend - Matinkylä rantareitillä kävelen useinkin. Vielä ei ole yksikään nainen uskaltautunut keskustelemaan.
M
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas niin suomalaista, että. Siis nämä kommentoijat, "kaupassa tehdään ostoksia eikä lähestytä muita, piste". Tosi tylsä asenne. Mitä haittaa siitä kellekään on, jos alkaa jutustella vaikkapa säästä jonkun kanssa. QSiitä tilanteesta on kuitenkin hyvin helppo ja nopea paeta, jos ei itse halua jutella. Eihän se lähestyminen tarkoita mitään seksuaalista ahdistelua, vaan normaalia kanssakäymistä ihmisten kanssa.
Haluaisin olla kanssasi samaa mieltä, mutta on se vähän ahdistavaa sitten, kun se oikeasti tapahtuu. Minua on kaksi kertaa lähestytty ruokakaupassa. Olen muutenkin tosi ujo, niin alkaa se ahdistaa, kun näkee jonkun silmäilevän itseä, ja mietin vain, että voi ei, tuleeko se puhumaan, pitääkö paeta, miten kauan pitää kohteliaisuudesta vastailla toiselle jne. Onhan se nyt tosi ahdistavaa. Viimeksi alkoi naurattaa, kun mies alkoi kehumaan kauniiksi ja älykkääksi, vaikka lähinnä silmäili vartaloa.
Jos itse lähestyisin miestä kaupassa, mihin minulla ei tule ikinä olemaan riittävästi rohkeutta, todennäköisesti olisin hymyillyt miehelle ensin, ja jos tämä olisi vastannut hymyyn, saattaisin alkaa jutella jostain arkisemmasta. Hetkeä myöhemmin esittäisin kiinnostukseni tyyliin "haluaisitko lähteä myöhemmin illalla kahville tai pelaamaan vaikka biljardia?". Itse inhoan suoria kohteliaisuuksia ulkonäöstä tai hymystä.
Vierailija kirjoitti:
Mä aikani pelasin silmäpeliä mun nykysen miehen kans. Sitä jatku muutama vuos, lopulta meni hermot ja tungin mun isot melonit sen naamalle ja sanoin "kelpaisko", siitä se sit lähti nyt ollaan oltu jo yhdessä 20v.
t. Marjukka59
Miehet eivät ymmärrä vihjailuja. Tällaiseen selkeään kysymykseen saa selkeän kyllä tai ei vastauksen. Ei tarvitse arvailla.
Yksi kaverini kerran sujautti salaa puhelinnumeronsa miehen ostoskoriin. Mies laittoi viestiä ja menivät treffeille. :D
Mua alkoi tänään Prismassa naurattamaan kun samassa hylly välissä oli jo toisen kerran se samainen ihan tuiki tavallinen mies. Teki mieli hihkaista "mennääx kaffeelle" ja viime ihan hetkellä sain suuni pidettyä kiinni. Mitä lie olisi ajatellut? Joku kylähullu liikkeellä, ou stöks stöks stöks!