Haittaako teitä, jos seurassa istuu hiljainen ihminen?
Siis ihminen, joka ei paljoa puhu, mutta on kuitenkin "mukana" keskustelussa? Olisiko sinusta kiusallista, jos siinä tilanteessa sanoisi esimerkiksi "anteeksi, jännitän vähän, mutta olen kuitenkin mielelläni mukana tässä"? Vai olisiko parempi olla hiljaa?
Kommentit (6)
Ihmiset ovat hiljaa omista syistään. Jotkut miettivät liikaa. Itse olen hiljaa niissä tilanteissa joissa olen pälättäjien seurassa jossa ei saa suunvuoroa ilman kyynrpäätaktiikkaa. Mutta niissä normaaleissa tilanteissa olen puhelias ja itseäni ei haittaa ne hiljaiset tyypit jotka miettivät liikaa. Jos huomaan sellaisen tyypin niin saatan välillä pysähtyä kysymään hänen mielipidettään jotta hänkin pääsisi ilmaisemaan itseään niin halutessaan.
Ihan vaan oion väärinkäsityksen siitä, että hiljaisuus johtuisi aina jännittämisestä tai ujoudesta. Ei johdu. Se voi johtua myös valinnasta (kivempi kuunnella kuin puhua) tai kokemuksesta (työkokouksessa annan nuorien ja eteenpäinpyrkivien puhua ja vuodattaa pomolle ajatuksensa ensin ja pyydän puheenvuoron vain silloin, jos jotain oleellista jäi sanomatta tai olen lopputulemasta eri mieltä. Ei ole tarvetta pidentää kokouksia ja olla äänessä omaa osaamistani osoittaen.
Ei haittaa. Voin istua hiljaa jonkun kanssa vaikka koko päivän ilman että se on mulle kiusallista. Ei myöskään haittaa jos joku ei jatkuvasti tuo mielipiteitään julki.
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa. Voin istua hiljaa jonkun kanssa vaikka koko päivän ilman että se on mulle kiusallista. Ei myöskään haittaa jos joku ei jatkuvasti tuo mielipiteitään julki.
Ei haittaa minuakaan. Puheliaana ihmisenä on mukava, kun joku kuuntelee. Ei tarkoita, ettenkö osaa myös kuunnella. En myöskään puhu toisen" päälle"!
Ei haittaa. Siinäs istuu vaan. Kunhan sentään vastaa jos kysytään.
Sanon, että "Sano nyt sääkin Erkki jotain". Sitten Erkki sanoo ja elämä jatkuu.