Elämä mustasukkaisen miehen kanssa on yksinkertaisesti perseestä!

Mustaukkainen mies = epävarma mies. On aivan käsittämättömän rasittavaa elää suhteessa sellaisen mielensäpahoittajan kanssa, ettei ole tosikaan.

Se, miten meillä meni suhteessa ylipäätään, oli minun vastuulla,. Eli minun käytökseni aiheutti sen, että mies voi huonosti, oli huolissaan, pahoitti mielensä janiinedelleen.

Niitä helevetin "yllätyksiä". Tuli hakemaan mua töistä, kaupungilta, jumpasta, joka paikasta muka iloisena yllätyksenä. "Mä luulin että sä olisit ollut iloinen kun tulin hakemaan" ja surunaama päällle. Kun sanoin, että mua ei tarvi tulla hakemaan, jos ei olla semmosta sovittu, niin tämä vänisee, että "mähän vaan halusin auttaa sua".  Oikeesti se oli kyttäämässä, että tulenko töistä,kaupasta jumpasta silloin kun olin sanonut ja tulenko yksin.

En sitten ottanut vastuulleni sitä, että miten meillä menee. Sanoin yhden yllätyskerran hakemisen jälkeen, että en pidä siitä, että tulet työpaikalleni mua hakemaan, kun siitä ei olla sovittu. Haluan tehdä asiat niinkuin olen ne suunnitellut, eikä yllätyskäynnit sovi mulle. No,tämähän veti mieheltä niinsanotusti palikat alas. Alkaa vinkuminen, että "mitä pahaa siinä voi olla, kun oma mies tulee hakemaan" Sitten ollaan niin paha mieli, niin paha mieli, ja hän kun ei mitään muuta yritä kuin olla mulle avuksi. En lähtenyt enää tuohon leikkiin ollenkaan. Mun olis pitänyt hyvitellä häntä, sanoa että ei se mitään ja kiva kun tulit hakemaan ja tehdä tietysti kaikkeni että miehellä ei olis ollut paha mieli. 

Ei se ole mun vastuulla, että miten joku epävarma kyttääjä voi. Selitin sille kylmän viileesti, että minä olen sammoinen tapojeni orja, ja haluan tehdä asiat omalla tavallani, eikä siihen sovi suunnittelemattomat hakureissut ollenkaan. Sitten kun se ei enää voinut hyväähyvyyttään tehdä näitä yllätyshakuja,näin sen auton kuitenkin joskus työpaikkani lähellä. Kyttäs edelleen, mutta teeskenteli, ettei sitä tehnyt.

Halusi että käydään salillakin yhdessä. Senkin se yritti naamioida semmoseksi, että onhan se kiva yhdessä treenata ja hän haluaa auttaa mua treenaamisessa ja kylläpä hän onki hyvä mies, kun haluaa auttaa akkaansa. Sanoin, että haluan käydä naisten salilla,en tykkää treenata sekasalilla. Voi että sille tuli taas paha mieli. Se on voi voi.

Ruokakaupassa käymisestä tuli semmoinen salataistelu etteii ole tosikaan. Jos erehdyin sanomaan, että pitääpä käydä prismassa viikonlopun ruuat, kun siellä on tuplabonukset, niin heti oli kärppänä lähdössä mukaan ja viemässä ja hakemassa. Jos sanoin, että käyn yksin, niin ei ymmärtänyt ollenkaan. Kyllähän pariskunnat nyt yhdessä ruuat ostaa. Jos sanoin, että tykkään käydä yksin niin voinut käsittää, että mitä pahaa siinä on että pariskunnat liikkuu yhdessä.  Aloinkin käydä kaupassa pikkuhiljaa ja tipottain niin että kun se kysy että milloin mennään kauppaan saatoin sanoa, että mene sä vaan, mä olen jo ostanut kaiken mitä tarviin. Sehän vitutti sitä sitten suuresti.  Alkoi huokailu ja naamanvenyttely.

Koska en suostunut niihin sen vinkumisiin, mielenpahoittamisiin ja ylettömään  huolehtimiseen, niin oli kova ja kylmä ihmne. Hän vaan halusi panostaa suhteeseen ja tehdä parhaansa.

Jätin sen siksi että mua vitutti koko ajan se peli ja se epävarmuus ja se, että mun piti pitää sitä hyvällä tuulella ettei häntä vaan loukattaisi. Siitä on jo vuosia ja vieläki vituttaa. Säälittävä vässykkä.