Miksi Lärkan on lukiovertailussa mukana

[quote author="Vierailija" time="24.05.2013 klo 19:43"]

Höpö löpö. Suomessa ei ole mitään vitun poikkeuksia ja epäsäännöllisiä verbejä joita joutuu päntäään ULKOA. Vituttaa vieläkin ne ruotsin verbit niin että meinaa ohimot revetä

[/quote]

Onkohan näin yksinkertaisia ihmisiä oikeasti olemassa? Harva se äidinkieltään joutuu ulkoa pänttäämäänkään.

Mitä noita sisäänpääsykeskiarvoja ja kirjoituksia katsoin, niin kyllä jokaisesta ruotsinkielisestä lukiosta mitkä listasin (Lärkan, Brändö, Mattlidens) kirjoitettiin huikeasti paremmin kuin esim SYK:istä. Viittaa mielestäni siihen, että suomi toisena kielenä on helpompi kirjoittaa tai kirjoitukset muutenkin helpommat ruotsinkielisillä. Tai voihan se olla, että ruotsikot on vaan parempia sitten lukioikäisinä, mutta eivät vielä peruskoulussa. Mistäpä tuon tietää.

Ihan vaan tiedoksi, että se Suomen koe ei ole tosiaankaan läpihuutojuttu. Jossain näin vanhoja kokeita ja voisinpa väittää, ettei suurin osa suomea äidinkielenään puhuvista edes pääsisi kokeesta läpi. Todella pilkuntarkkaa kieliopin nippelitietoa.

[quote author="melba" time="24.05.2013 klo 20:29"]

Mitä noita sisäänpääsykeskiarvoja ja kirjoituksia katsoin, niin kyllä jokaisesta ruotsinkielisestä lukiosta mitkä listasin (Lärkan, Brändö, Mattlidens) kirjoitettiin huikeasti paremmin kuin esim SYK:istä. Viittaa mielestäni siihen, että suomi toisena kielenä on helpompi kirjoittaa tai kirjoitukset muutenkin helpommat ruotsinkielisillä. Tai voihan se olla, että ruotsikot on vaan parempia sitten lukioikäisinä, mutta eivät vielä peruskoulussa. Mistäpä tuon tietää.

[/quote]

1. Suomi toisena kielenä ei ole pakollinen yo-aine. Sen helppoudella ei myöskään ole mitään väliä, koska yo-arvosanat jaetaan Gaussin käyrän mukaan. Jos koe on helppo tai kirjoittajien taso kova, laudaturiin tarvitsee korkeammat pisteet. Sama koskee tietysti myös äidinkielen koetta niillä, joille ruotsi on äidinkieli.

2. Toista kotimaista ja äidinkieltä lukuunottamatta ruotsinkielisten kirjoitukset ovat ihan täsmälleen samat kuin suomenkielisillä ja arvioidaan sekä samoilla kriteereillä että osana samaa Gaussin käyrää kuin suomenkielistenkin kokeet. Ruotsinkielisten yo-kokeille ei ole omaa arviontiryhmää. Jos kirjoittaa esimerkiksi historian keväällä 2014 ja saa pistemääräksi 34, sillä saa saman arvosanan riippumatta siitä, kummalla kotimaisella on oppineisuuttaan osoittanut.

[quote author="Vierailija" time="25.05.2013 klo 00:45"]

[quote author="melba" time="24.05.2013 klo 20:29"]

Mitä noita sisäänpääsykeskiarvoja ja kirjoituksia katsoin, niin kyllä jokaisesta ruotsinkielisestä lukiosta mitkä listasin (Lärkan, Brändö, Mattlidens) kirjoitettiin huikeasti paremmin kuin esim SYK:istä. Viittaa mielestäni siihen, että suomi toisena kielenä on helpompi kirjoittaa tai kirjoitukset muutenkin helpommat ruotsinkielisillä. Tai voihan se olla, että ruotsikot on vaan parempia sitten lukioikäisinä, mutta eivät vielä peruskoulussa. Mistäpä tuon tietää.

[/quote]

1. Suomi toisena kielenä ei ole pakollinen yo-aine. Sen helppoudella ei myöskään ole mitään väliä, koska yo-arvosanat jaetaan Gaussin käyrän mukaan. Jos koe on helppo tai kirjoittajien taso kova, laudaturiin tarvitsee korkeammat pisteet. Sama koskee tietysti myös äidinkielen koetta niillä, joille ruotsi on äidinkieli.

2. Toista kotimaista ja äidinkieltä lukuunottamatta ruotsinkielisten kirjoitukset ovat ihan täsmälleen samat kuin suomenkielisillä ja arvioidaan sekä samoilla kriteereillä että osana samaa Gaussin käyrää kuin suomenkielistenkin kokeet. Ruotsinkielisten yo-kokeille ei ole omaa arviontiryhmää. Jos kirjoittaa esimerkiksi historian keväällä 2014 ja saa pistemääräksi 34, sillä saa saman arvosanan riippumatta siitä, kummalla kotimaisella on oppineisuuttaan osoittanut.

[/quote]

Se on nyt vaan pakkoruotsijankkaajien nieltävä tämä katkera totuus! :D