Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö mun tosiaan äitiyslomalla tehdä kaikki kotityöt?
15.07.2020 |
Miten teillä tehdään? Ymmärtäisin jos mies elättäisi meidät mutta pärjään ihan samaan tapaan noilla Kelan tuilla kuin aiemminkin, maksetaan kaikki 50/50.
Eilen imuroin kämpän kahdesti, pesin koiran, tyhjensin ja täytin tiskikoneen. Siltikään en kuulemma mitään ollut tehnyt! Miehen tultua käytin koiran lenkillä, joka sekin oli väärin kun mies joutui taas ”töihin” heti töistä tultuaan, eli lasta vahtimaan. Kummasti lapsenhoito ei ole työtä kun minusta on kyse, mut hänelle se sit sitä on.
Mies sanoo että hän voi jäädä lapsen kanssa kotiin, jos mä menisin töihin. Veikkaan että saisin joka päivä tulla kaaokseen kotiin.
Kommentit (142)
Jostain syystä miehille kelpaisi edelleen sellainen 50-luvun tyyli, että nainen hoitaa kodin ja lapset ja kun mies tulee kotiin, hänelle passataan tohvelit ja sanomalehti ja ilmoitetaan, että päivällinen on kohta valmista. Tosin se ei sovi, että mies tuo rahat taloon, ehei, kyllä naisen pitää maksaa puolet ja vielä säästää töissä ollessaan, että on varaa jäädä äitiyslomalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä pitää, jos olet valinnut huonon miehen. Fiksu mies käy töissä, tekee nousujohteista työuraa ja on sen verran hyvätuloinen, että voi palkata SIIVOOJAN.
Vain köyhä ja typerä mies käskee vaimon siivota eikä itse osallistu kotitöihin mitenkään. Miehen pitäisi tajuta, että nainen on tehnyt helvetin kovan fyysisen työn (raskaus, synnyttäminen) ja että sen jälkeen vaimo ei VARMASTI jaksa tehdä kotitöitä samalla tavalla kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomailija tekee kotityöt, eikö tuo nyt ole päivänselvää? Ihmeellistä ulinaa taas.
Se on äitiysvapaa eli tarkoitettu vauvan hoitamista varten. Ei siksi, että aikuinen, terve mies saa vapautuksen omasta osuudestaan kotitöistä.
Kukas sen aikuisen miehen on kotitöihin velvoittanut...?
ohis
Aikuisuus, ellei mies asu hotellissa tai laitoksessa. Kotonaan jokainen tekee kotitöitä, opetetaan jo lapsille. - toinen ohis
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä olen aina tehnyt kaiken. Kaikki kotityöt, talon lämmitys, pihatyöt, hoitanut koirat ja hevoset ja kauppareissut. Ja valvonut vuosia huonosti nukkuvan lapsen takia.
Tämä on ollut ihan päivänselvää koska mies on töissä aamusta iltaan joka päivä.
Maatalon emännäksi lähtevä tietää mihin joutuu. Mies ei yhtäkkiä passivoidu maajussiksi.
Ap anna miehesi viettää oma osuutensa vanhempainvapaasta ilman kotivanhemmuuden omimista ja ennakkoluuloja toisen pärjäämisen suhteen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me tehtiin vaihto kun lapset oli 2,5v ja 10kk. Parin ensimmäisen päivän jälkeen mies hehkutti, että on kivaa ja leppoisaa. Seuraavan viikon lopulla alkoi ihmetyttää, kun lapsilla ei ollutkaan puhtaita vaatteita ja ruokakin loppui. Kyllä hänestä lopulta tuli hyvä kotivanhempi, mutta alkuun meinasi mennä hermot monta kertaa, varsinkin kun näin että jotain pitäisi tehdä tänään tai olisi pitänyt tehdä jo eilen, mutta mies ei tajua.
Vierailija kirjoitti:
Pitää. Ja varsinkin sitten, kun siirryt kodinhoidontuelle, koska siihenhän se tuki on tarkoitettu. Miehellä on oikeus hengähtää raskaan työpäivän jälkeen. Itsehän oot saanut olla rauhassa kotona koko päivän.
Se on kotihoidontuki, eli tuki siihen että lasta hoidetaan kotona. Kodinhoidontukea ei taida olla olemassakaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lomailija tekee kotityöt, eikö tuo nyt ole päivänselvää? Ihmeellistä ulinaa taas.
Se on äitiysvapaa eli tarkoitettu vauvan hoitamista varten. Ei siksi, että aikuinen, terve mies saa vapautuksen omasta osuudestaan kotitöistä.
Kukas sen aikuisen miehen on kotitöihin velvoittanut...?
ohis
Jos vaikka ympäristö. Töissä ei työkaverit tykkää, kun miehellä on haisevat vaatteet päällä. Naapurit ei tykkää, kun asunto haisee pihalle asti sisällä mätänevistä jätteistä. Miehelle saattaa tulla nälkäkin jossain vaiheessa. Toki nuo pystyy välttämään, jos asuu lapsuudenkodissa ja vanhemmat jaksavat passata aikuista miestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en juuri ehdi tehdä kotihommia, koirat ulkoilutan ja tyyliin pesukoneen saan päälle. Miehen työpäivän jälkeen ja vkl tehdään hommat 50-50. Töistä kotiin tullessaan mies haluaa ensimmäiseksi olla lapsen kanssa. Kumpikin saa harrastaa silloin kun siltä tuntuu. Rahat menee kaikki samalle tilille ja sieltä maksetaan kaikki.
Muilla ehdoilla en olisi perhe-elämään suostunut, onneksi oltiin asioista samaa mieltä.
Siis teillä on yksi lapsi, etkä onnistu mitään muuta kotihommaa tekee ku pesukoneen päälle ja koiran ulkoikuttaminen? Ihan oikeesti, oot kyllä kohtuuton. Mies käy töissä ja lähes 50-50 hoitaa kotihommat. Ja rahatkin viet. Miksi kukaan suostuis tuollaiseen?
Ihme järjestelyjä perheissä..
Täällä toinen joka saa ihan vaan pakolliset sotkut siivottua vauvan kanssa ollessaan. Vauva nukkuu päiväunet mun sylissä, ja ennenkuin joku tulee huutelemaan että miks oot sen semmoseks opettanut, niin yritin kyllä pienenä nukuttaa äitiyspakkauslaatikkoon ja sänkyyn mutta nukahtamisaika on vauvalle ollut aina tosi herkkä hetki eli mitkään normineuvot 'pidä sylissä kunnes on ihan melkein unessa ja sit hellästi lasket sänkyyn' ei auttaneet yhtään, heti silmät ammollaan kun lasken sänkyyn ihan missä vaiheessa vaan. Yöllä nukahtaa mun viereen mut jos lähden siitä niin ei mee kauaa et taas herää. Eli pysyn vieressä ja poika nukkuu koko yön. Ja pidän sylissä ja nukkuu hyvät päiväunet. Mieluummin vietän aikaa vauvan kanssa kuin pidän kodin tip top. Pari kertaa viikossa mies lähtee vauvan kanssa mummolaan ta i lenkille pariksi tunniksi niin saan omaa aikaa. Yleensä siivoan silloin ja pesen hiukset ja joogaan. Ja mies tiskaa (ei ole konetta tai sellaiselle paikkaa) ja siistii muutenkin kun ollaan menty nukkumaan. Pyytämättä. Mun mies on ihana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli niin että tein ruoat arkisin. Mies tiskasi. Viikonloppuna oli toisinpäin. Mies oli lapsen kanssa jos halusin käydä jumpassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vessanpöntönkin pesee television mainoskatkolla, mutta mammat ne jaksaa ruikuttaa palstalla päivät maaten itkemässä kotitöistään
No käy tekemässä se sitten kun on niin helppoa ja nopeaa? Ongelma on siinä että esim tänään vauva on herännyt viiden jälkeen. Se ei ole nukkunut päiväunia niin että olisin voinut tehdä mitään. Sitten kun se on hereillä niin tärkeämpää on olla vauvan kanssa kuin pestä vessaa imo.
Miksi noin? Meillä lapset ei ole koskaan olleet keskipiste, he ovat osa elämää. Vessaa voi pestä vauva kainalossa, lapsi ei mene siitä rikki. Sen sijaan vauva, jonka kanssa leikitään koko ajan, ei opi olemaan osa perhettä eikä opi, että yhdessä tekeminen voi olla muutakin kuin hänen omiin tarpeisiinsa vastaamista. Siksi kotityöt sujuvat ilman vakavia traumoja, koska en koskaan ole vauvan kanssa vaan teen kanssaan kaikenlaista.
Jos meillä vauva heräisi aamulla viiden jälkeen, niin hän osallistuisi aktiivisena toimijana aamiaisenlaittoon, tiskikoneentäyttöön, isinhalaukseen töihinlähteissä ja pyykinripustukseen. Siinä vaiheessa hän yleensä on ollut niin väsynyt, että on uupunut uneen.
Oikeasti peset vauva kainalossa vessaa, laitat aamiaista, halailet isiä ja ripustat pyykkiä, kun se vauva itkee hereilläoloaikansa taukoamatta vatsavaivoja ja sotkee vaipan vartin välein? Jos tosiaan pystyt tähän, nostan hattua.
Eri,
Mun vauva on ns helppo eli ei koliikkia tms mutta kyllästyy helposti jos ei saa olla itse ryömimässä ja kiipeilemässä joka paikkaan ja saa hepulin jos pitää olla paikallaan. Siivoile siinä sit vauva kanssa kun se on vilaus vaan ja se on kiivennyt sohvalle ja kurkottaa jotain pöytälamppua tai yrittää syödä sun siivousrätin millä pyyhit pölyjä... joo saan tehtyää juttuja 30s pätkissä mut onko se mielekästä kun voi oikeasti olla lapselle läsnä ja tehdä sit ku isi on paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Kyllä se nyt vain on niin, että mies tekee töitä koko päivän. Minä olen meillä aina tehnyt kotityöt. Mies lähinnä avustaa. Vie joskus roskia, ajaa kesällä nurmikot, laittaa joskus pari kertaa kuukaudessa ruokaa. Minä suunnittelen ja organisoin mitätehdään milloinkin. Elämässä joutuu tekemään, jos ei halua asua sekasorrossa. Miksi pidätte koiraa. Se on kuin toinen lapsi. Meillä koira lähti ulos, hyvään kotiin, kun kaksoset tuotiin naistenklinikalta. Se oli vain arkipäivän realismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vessanpöntönkin pesee television mainoskatkolla, mutta mammat ne jaksaa ruikuttaa palstalla päivät maaten itkemässä kotitöistään
No käy tekemässä se sitten kun on niin helppoa ja nopeaa? Ongelma on siinä että esim tänään vauva on herännyt viiden jälkeen. Se ei ole nukkunut päiväunia niin että olisin voinut tehdä mitään. Sitten kun se on hereillä niin tärkeämpää on olla vauvan kanssa kuin pestä vessaa imo.
Miksi noin? Meillä lapset ei ole koskaan olleet keskipiste, he ovat osa elämää. Vessaa voi pestä vauva kainalossa, lapsi ei mene siitä rikki. Sen sijaan vauva, jonka kanssa leikitään koko ajan, ei opi olemaan osa perhettä eikä opi, että yhdessä tekeminen voi olla muutakin kuin hänen omiin tarpeisiinsa vastaamista. Siksi kotityöt sujuvat ilman vakavia traumoja, koska en koskaan ole vauvan kanssa vaan teen kanssaan kaikenlaista.
Jos meillä vauva heräisi aamulla viiden jälkeen, niin hän osallistuisi aktiivisena toimijana aamiaisenlaittoon, tiskikoneentäyttöön, isinhalaukseen töihinlähteissä ja pyykinripustukseen. Siinä vaiheessa hän yleensä on ollut niin väsynyt, että on uupunut uneen.
Oikeasti peset vauva kainalossa vessaa, laitat aamiaista, halailet isiä ja ripustat pyykkiä, kun se vauva itkee hereilläoloaikansa taukoamatta vatsavaivoja ja sotkee vaipan vartin välein? Jos tosiaan pystyt tähän, nostan hattua.
Eri,
Mun vauva on ns helppo eli ei koliikkia tms mutta kyllästyy helposti jos ei saa olla itse ryömimässä ja kiipeilemässä joka paikkaan ja saa hepulin jos pitää olla paikallaan. Siivoile siinä sit vauva kanssa kun se on vilaus vaan ja se on kiivennyt sohvalle ja kurkottaa jotain pöytälamppua tai yrittää syödä sun siivousrätin millä pyyhit pölyjä... joo saan tehtyää juttuja 30s pätkissä mut onko se mielekästä kun voi oikeasti olla lapselle läsnä ja tehdä sit ku isi on paikalla.
Olette hyviä vanhempia, kun olette vauvalle ja lapselle läsnä ilman siivousrättiä tai puhelinta jakamassa huomiota. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en tehnyt edes lapsettomana työttömyysjaksolla kuin oman osani kotitöistä. Jos haluaisi minusta piian, saisi maksaa aika tuntuvaa palkkaa että suostuisin.
Vapaa-aikani kului ammattitaitojeni kehittämiseen ja töiden hakemiseen.
Vauvan kanssa tekisin ensin minimaalisen välttämättömän, seuraavaksi priorisoisin oman jaksamiseni siinä mittakaavassa kuin vauva valvottaa tms. Omaa aikaa oltava myös molemmilla vanhemmilla yhtä paljon.
Sen jälkeen tekisin tilanteen mukaan, jos energia jää. Isän on tottakai myös tärkeää hoitaa jaksamistaan. Jos kummallakaan vanhemmalla ei ole energiaa esim siivoukseen niin harkitaan siivoojan palkkausta.
Aina pitäisi kuulla myös toinen puoli tarinasta ennen, kuin lynkataan miestä. Tuttavapiirissä on 2 naista, jotka koko ajan haukkuu miehiään, kuinka eivät tee sitä tai tätä. Vuosien saatossa usein, kun on kylään yllättäen mennyt (kyllä meillä on sellainen tapa puolin ja toisin). Mies on ollut imuroimassa/leikkaamassa ruohoa/tekemässä ruokaa tai siivoamassa keittiötä. Silti nämä naiset haukkuu, kun mies ei tee mitään. Miehet eivät panettele/hauku vaimojaan muille. Kysyin oikein asiaa omalta mieheltä. AV palsta on väärä paikka ap:lle asiaa selvittää PUHU miehellesi, menkää perheneuvontaan tai erotkaa jos Muu ei auta.
On alkanut raivostuttaa (vituttaa) tämä suomalainen seläntakana puhumisen kulttuuri.
N40
Vierailija kirjoitti:
Ap. Kyllä se nyt vain on niin, että mies tekee töitä koko päivän. Minä olen meillä aina tehnyt kotityöt. Mies lähinnä avustaa. Vie joskus roskia, ajaa kesällä nurmikot, laittaa joskus pari kertaa kuukaudessa ruokaa. Minä suunnittelen ja organisoin mitätehdään milloinkin. Elämässä joutuu tekemään, jos ei halua asua sekasorrossa. Miksi pidätte koiraa. Se on kuin toinen lapsi. Meillä koira lähti ulos, hyvään kotiin, kun kaksoset tuotiin naistenklinikalta. Se oli vain arkipäivän realismia.
Se nyt vaan on niin, jos sen antaa olla niin. : D oispa mulla yhtä nöyrästi osaansa tyytyvä vaimo. Harmi että olen heteronainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vessanpöntönkin pesee television mainoskatkolla, mutta mammat ne jaksaa ruikuttaa palstalla päivät maaten itkemässä kotitöistään
No käy tekemässä se sitten kun on niin helppoa ja nopeaa? Ongelma on siinä että esim tänään vauva on herännyt viiden jälkeen. Se ei ole nukkunut päiväunia niin että olisin voinut tehdä mitään. Sitten kun se on hereillä niin tärkeämpää on olla vauvan kanssa kuin pestä vessaa imo.
Miksi noin? Meillä lapset ei ole koskaan olleet keskipiste, he ovat osa elämää. Vessaa voi pestä vauva kainalossa, lapsi ei mene siitä rikki. Sen sijaan vauva, jonka kanssa leikitään koko ajan, ei opi olemaan osa perhettä eikä opi, että yhdessä tekeminen voi olla muutakin kuin hänen omiin tarpeisiinsa vastaamista. Siksi kotityöt sujuvat ilman vakavia traumoja, koska en koskaan ole vauvan kanssa vaan teen kanssaan kaikenlaista.
Jos meillä vauva heräisi aamulla viiden jälkeen, niin hän osallistuisi aktiivisena toimijana aamiaisenlaittoon, tiskikoneentäyttöön, isinhalaukseen töihinlähteissä ja pyykinripustukseen. Siinä vaiheessa hän yleensä on ollut niin väsynyt, että on uupunut uneen.
Oikeasti peset vauva kainalossa vessaa, laitat aamiaista, halailet isiä ja ripustat pyykkiä, kun se vauva itkee hereilläoloaikansa taukoamatta vatsavaivoja ja sotkee vaipan vartin välein? Jos tosiaan pystyt tähän, nostan hattua.
Eri,
Mun vauva on ns helppo eli ei koliikkia tms mutta kyllästyy helposti jos ei saa olla itse ryömimässä ja kiipeilemässä joka paikkaan ja saa hepulin jos pitää olla paikallaan. Siivoile siinä sit vauva kanssa kun se on vilaus vaan ja se on kiivennyt sohvalle ja kurkottaa jotain pöytälamppua tai yrittää syödä sun siivousrätin millä pyyhit pölyjä... joo saan tehtyää juttuja 30s pätkissä mut onko se mielekästä kun voi oikeasti olla lapselle läsnä ja tehdä sit ku isi on paikalla.
Meillä meni kuukausia niin, että vauva nukkuin alkuyöstä ja päivällä vähän pidempiä pätkiä, muuten sitten pahimmillaan vartin kerrallaan. Minä sitten pätkin arkena uneni ja kävelin vauvan kanssa olkkarissa että mies edes sai nukuttua, viikonloppuisin onneksi toisinpäin. Ja sitten kun vauva alkoi nukkua yönsä samoihin aikoihin kun alkoi kontatakin, niin ei siinä oikeasti mitään tehty muuta kuin vahti mihin se lapsi oikein menee. Vessaankin pääsi vain niin, että laittoi lapsen sänkyyn kaltereiden taaksi siksi aikaa.
Mun kultainen mies ei todellakaan vaatinut tuollaista! Teet minkä kohtuudella ehdit ja vapaa-ajalla jatketaan yhdessä. Meidän kuopus oli niin itkuinen ja hereillä lähes koko ajan, joten lähinnä hän oli sylissäni koko päivän.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Kyllä se nyt vain on niin, että mies tekee töitä koko päivän. Minä olen meillä aina tehnyt kotityöt. Mies lähinnä avustaa. Vie joskus roskia, ajaa kesällä nurmikot, laittaa joskus pari kertaa kuukaudessa ruokaa. Minä suunnittelen ja organisoin mitätehdään milloinkin. Elämässä joutuu tekemään, jos ei halua asua sekasorrossa. Miksi pidätte koiraa. Se on kuin toinen lapsi. Meillä koira lähti ulos, hyvään kotiin, kun kaksoset tuotiin naistenklinikalta. Se oli vain arkipäivän realismia.
Mies on varmaan aiemminkin tehnyt töitä koko päivän ja työpäivän jälkeen puolet kotitöistä siinä missä nainenkin oman työpäivänsä jälkeen. Miten se jaksaminen yhtäkkiä romahtaa, kun nainen jää kotiin tekemään toisenlaista työtä?
Kukas sen aikuisen miehen on kotitöihin velvoittanut...?
ohis