Asperger-naisten seksi- ja seurustelukuviot
Kommentit (21)
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 18:45"]
Asperger-mies = ei naisen kosketusta koskaan.
Asperger-nainen = miestä niin paljon kuin haluaa.
Syfilistä sairastava Frankenstein-nainen, jolla pipari muurautunut umpeen = joskus harvoin saattaa käydä niin, että alfa-miestä ei löydykään sänkyyn lauantaina.
Ja joku vielä ihmettelee Laasasen puheita epäsuhdasta miesten ja naisten välillä...
[/quote]
Miehet ja naiset hakevat eri asioita. Vaikkapa niin, että irtoseksi ei merkinne samaa naisille kuin miehille.
Ainoa tuntemani asperger-diagnoosin saanut ihminen on mies. Hänellä on vaimo ja lapsia.
Itse en ryhtyisi mutta kohderyhmänsä on kullakin :)
Täällä asperger-nainen. Aika vähän seksiä olen elämässäni harrastanut, koska minun on vaikea solmia ihmissuhteita ja toisaalta en viihdy ravintoloissakaan enkä pystyisi yhden illan seksiin. Olen seurustellut lähes 40 vuoden ikään mennessä kahdesti vuoden verran ja vain noiden suhteiden aikana olen seksiä saanut. Nyt jo 8 vuotta ilman. Enemmän kaipaisin kyllä parisuhteen kumppanuutta kuin seksiä, vaikka seksistäkin pidän.
Ainoa tuntemani asperger-nainen sanoi nuorempana itseään aseksuaaliksi. Sittemmin alkanut seurustelemaan naisen kanssa, mutte ilmeisesti kummatkin jonkin sortin aspergereitä, eikä käsittääkseni seksielämää juurikaan, henkinen yhteys senkin edestä. Upea pari.
Seksi ei kiinnosta mieheni kanssa. Olen As-nainen. SEksi on aina ollut minulle toissijaista. Nuorena, kun aloin sitä harrastaa, olin vaikuttunut, mitä sain sillä aikaan, mutta uutuudenviehätys katosi nopeasti, samoin on käynyt joka seurustelusuhteessa.
Uskon että olen bi, ihastun ennemmin persoonaan kuin sukupuoleen. Pidän sitäpaitsi miehen genitaaleja epäeroottisina. En tosin naisen vastaaviakaan osaa pitää eroottisina, ellei kysymyksessä olisi seurustelukumppani.
EN ymmärrä pornoa; se on eläimellistä ja rumaa.
Minusta tärkeintä elämässä on nauttia asioista joita tekee ja saada keskustella ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät sinua ilman rautalankaa. En tarvitsisi ikinä seksiä jos vain nuo kaksi asiaa täyttyisivät. Mieheni tosin sääittää, hän varmaan toivoo, että alamme jälleen harrastaa seksiä jossain vaiheessa, ja että haluttomuuteni on ohimenevää. Ei se ole. En voi kuvitella enää seksiä hänen kanssaan :(
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 18:26"]
Onko yleensä paljon vai vähän säpinää?
[/quote]
Vähän. Monet asperger-naiset ovat ikineitsyitä.
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 18:45"]
Asperger-mies = ei naisen kosketusta koskaan.
Asperger-nainen = miestä niin paljon kuin haluaa.
Syfilistä sairastava Frankenstein-nainen, jolla pipari muurautunut umpeen = joskus harvoin saattaa käydä niin, että alfa-miestä ei löydykään sänkyyn lauantaina.
Ja joku vielä ihmettelee Laasasen puheita epäsuhdasta miesten ja naisten välillä...
[/quote]
Täällä himokas läski, kerro mistä saan alfauroksen. Ei ole edes sitä syfilistä. Vai pitäisikö se olla?
Ihan normikuviot. Olen tällainen aktiivinen ja vilkas asperger-tyyppi (nainen) ja melko normaalisti olen saanut seurustelut ja satunnaiset seksijutut toimimaan. Tutustuminen ja "iskeminen" kieltämättä hankalaa kun en vaan pysty lukemaan tilanteita tai toimivaan "luonnostaan" oikein niinkuin moni tuntuu ihan suvereenisti pystyvän. Seksi taas on minulle luontevaa ja itseasiassa hyvinkin luonteva tapa kommunikoida ja rakentaa läheisyyttä. Etä siinä mielessä olen varmaan olut ihan kiva tyttöystävä kun en jaksa hirveästi keskustella mistään tunteista mutta seksi sopii.
Vakiintuneella puolisollani (10 v yhdessä, lapsia) on aiemmasta elämästään kokemusta autisteista ja asperger-ihmisistä, ehkä hän siksi osaa suhtautua. Tai kenties jäi vain koukkuun suoraviivaiseen eroottiseen toimintaan.
Enpä ole koskaan ajatellut ysi tuota. Mutta niin se kai on, as ihmisiä kuvataan tuollaisiksi "friendship by doing" henkisiksi, eli kaveruus usein perustuu yhteiselle tekemselle. Itsellänikin on suvussa vahva as-perimä, mutta ei diagnooseja (eikä elämä ole niille tarvetta tuonutkaan) ja olen juuri samanlainen seksin suhteen, eli se on mukavaa kuin lenkkeily. Kivaa yhteistä tekemistä miehen kanssa ja ilahduttaakin toista niin :-). Aiemmat kumppanini ovat kritisoineet suoraviivaisuuttani.
Täälä nainen jolla on todettu Asperger.
Parisuhteet on todella haasteellisia, tuntuu että kun yksin viettää aikaa hommat on paremmin hallussa eikä siinä vietellä ole joku häiritsemässä. Rutiinit on mulle ollu äärimmäisen tärkeitä ja kotona tietyt asiat täytyy hoitaa järjestyksessä, siivoaminenkin on terapiaa ja jos joku siinä yrittää auttaa hermostun. Sitten tulee ilman tarkoitusta loukuttua toista, ja kotona mökötetään monta päivää.
Seksi ei ole ikinä ollut mikään tärkein osa elämässä. En pidä siitä jos joku on liian lähellä ihoa. Tai 'hengittää niskaan' .
Ei lapsia, enkä ikinä edes halua. En halua kenenkään kokevan samaa mitä minä nuorena koin.
[quote author="Vierailija" time="28.05.2013 klo 20:40"]
Enpä ole koskaan ajatellut ysi tuota. Mutta niin se kai on, as ihmisiä kuvataan tuollaisiksi "friendship by doing" henkisiksi, eli kaveruus usein perustuu yhteiselle tekemselle. Itsellänikin on suvussa vahva as-perimä, mutta ei diagnooseja (eikä elämä ole niille tarvetta tuonutkaan) ja olen juuri samanlainen seksin suhteen, eli se on mukavaa kuin lenkkeily. Kivaa yhteistä tekemistä miehen kanssa ja ilahduttaakin toista niin :-). Aiemmat kumppanini ovat kritisoineet suoraviivaisuuttani.
[/quote]Yleensäkin miesten välistä ystävyyttä kuvaillaan tuolla tavalla; vähemmän puhumista, enemmän tekemistä. Tämä toki saattoikin jo olla tiedossa.
-Mies 29v-
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 20:11"]
[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 18:45"]
Asperger-mies = ei naisen kosketusta koskaan.
Asperger-nainen = miestä niin paljon kuin haluaa.
Syfilistä sairastava Frankenstein-nainen, jolla pipari muurautunut umpeen = joskus harvoin saattaa käydä niin, että alfa-miestä ei löydykään sänkyyn lauantaina.
Ja joku vielä ihmettelee Laasasen puheita epäsuhdasta miesten ja naisten välillä...
[/quote]
Miehet ja naiset hakevat eri asioita. Vaikkapa niin, että irtoseksi ei merkinne samaa naisille kuin miehille.
[/quote]
Vierailija kirjoitti:
Ihan normikuviot. Olen tällainen aktiivinen ja vilkas asperger-tyyppi (nainen) ja melko normaalisti olen saanut seurustelut ja satunnaiset seksijutut toimimaan. Tutustuminen ja "iskeminen" kieltämättä hankalaa kun en vaan pysty lukemaan tilanteita tai toimivaan "luonnostaan" oikein niinkuin moni tuntuu ihan suvereenisti pystyvän. Seksi taas on minulle luontevaa ja itseasiassa hyvinkin luonteva tapa kommunikoida ja rakentaa läheisyyttä. Etä siinä mielessä olen varmaan olut ihan kiva tyttöystävä kun en jaksa hirveästi keskustella mistään tunteista mutta seksi sopii.
Vakiintuneella puolisollani (10 v yhdessä, lapsia) on aiemmasta elämästään kokemusta autisteista ja asperger-ihmisistä, ehkä hän siksi osaa suhtautua. Tai kenties jäi vain koukkuun suoraviivaiseen eroottiseen toimintaan.
Ihanan rohkaisevaa :)
Asperger-mies = ei naisen kosketusta koskaan.
Asperger-nainen = miestä niin paljon kuin haluaa.
Syfilistä sairastava Frankenstein-nainen, jolla pipari muurautunut umpeen = joskus harvoin saattaa käydä niin, että alfa-miestä ei löydykään sänkyyn lauantaina.
Ja joku vielä ihmettelee Laasasen puheita epäsuhdasta miesten ja naisten välillä...