Olen oppinut luopumaan

Hienoa! Täältä tullaan perässä, hitaasti mutta varmasti. Vaatteita on jo lähtenyt vaatekeräyksiin pari jätesäkillistä, vanhoja kirjoja yritin tyrkyttää eri paikkoihin, mutta ei kelvannun minnekään, niin vein paperinkeräykseen. Vaatekaapit pitää käydä vielä toiseen kertaan läpi, sinne jäi vielä turhan monta "ehkä mä joskus vielä tätä käytän" -vaatetta.

Astioita olen lajitellut poistettaviksi, mutta mies ei haluaisi luopua niistä. Täytynee odottaa muutama vuosi, kunnes lapset muuttavat pois kotoa. Sinne varmasti lähtee niitä jonkin verran, ja samalla aion karsia pois kaikki sellaiset, joita emme käytä.

Myös minulla oli tyhjennys tänä keväänä - ja ah, kuinka paljon helpompaa oli sen jälkeen, kertakaikkiaan.

Paljon olisi vielä poislaitettavaa. Pitäisi varmaan muuttaa, niin saisi kamat vähentymään. Ei kyllä olla muuttamassa.

Sama juttu täällä! Ja olen netonnut nyt kirppiksellä tästä hyvästä 200 euroa ylimääräistä rahaa, sanon että kannatti.

Sama juttu, kummasti sitä on näin muuttojen yhteydessä oppinut luopumaan tärkeiksikin kokemistaan esineistä. En toki kaikista luovu ikinä, NIIN hyvä en ole =D , mutta ihan kaikkia esineitä ei tarvitse säilyttää vain sen takia, että niihin liittyy muistoja, ovat vanhoja, lahjaksi saatuja tms.