Te, joilla pieniä lapsia ja olette naimisissa: millaisia arki-iltanne ovat?

mies koneella ja itse sohvalla, ei mitään kommunikointia juuri, miehellä kuulokkeet päässä.

kasilta lapset nukkumaan. sen jälkeen käydään joko yhdessä miehen kanssa saunassa tai jätetään se väliin ja käydään suihkussa molemmat. Sitten katotaan telkkua tai joskus harrastetaan seksiä. Seksinkin jälkeen katotaan aina vielä hetki telkkua, saattaa olla tietokonekin päällä sylissä jommalla kummalla. Aina napostellaan myös jotain. Sylikkäin yleinsä. Ja sit nukkumaan. Aika perus setti on.

Harvemmin jompi kumpi lähtee lasten nukkumaan mentyä lenkille. Tai jos toinen on tosi väsynyt, niin mene suoraan nukkumaan.

Mies tulee kotiin n.17.00 jolloin on hakenut pienemmän tarhasta;isompi on jo koulussa joten tulee päivällä kotiin itsekseen.Minä tulen töistä kotiin klo.18.00 jolloin lapset hyökkää nälkäisenä eteiseen kun isi ei oo antanut mitään ruokaa vaan istuu koneella kuulokkeet päässä juoden kaljaa...Teen ruoan,ruokin lapset,siivoon (pesen pyykkiä tms),poimin miehen ja lasten vaatteita ympäri kämppää,leluja tms. noin. klo 21 asti jolloin laitan lapset nukkuu.Mies istuu yhä edelleen koneella ne vitun kuulokkeet päässä ja tinttaa bissee...Katson telkkaria ehkä klo.23 asti jolloin meen nukkuu.Mies tulee sit joskus ja sammuu mun viereen...

Ollaan paljon yhdessä. Halitaan, hierotaan toisiamme, tehdään kävelylenkki vaunujen kanssa, tehdään iltapalaa yhdessä, katotaan joku leffa, luetaan kirjoja,jne. Seksiä on lähes päivittäin.

Tulemme kotiin, jolloin syödään heti joko valmis ruoka tai sitten mies kokkaa jotain. Itse luen päivän lehden ja lapset (2 ja 4) istuvat sylissä, vanhempi kokkaa usein miehen kanssa.

Ruoan jälkeen siivotaan pöytä, lapset katsovat netistä yleensä pikku kakkosen. Miehen kanssa puuhaillaan kotitöitä. Tämän jälkeen ollaan lasten kanssa ulkona tai sisällä, leikitään, puuhaillaan yhdessä, lapsia aletaan nukuttamaan 20.30, mutta yleensä venyy ja venyy johonkin klo 22 saakka, nukuttamisen hoidamme vuoron perään (mies tällä hetkellä nukuttamassa). Illalla mies tekee yleensä töitä, itse surffailen netissä tai katson ohjelmia. Nukkumaan menemme n. 00.00

No saako kysyä että missä te sitä seksiä harrastatte? Joilla lapset nukkuu samassa huoneessa vanhempien kanssa. Meillä pieni vauva ja nukkuu perhepedissä, ei tulis mieleenkään alkaa siinä touhuamaan. Siks varmaan onkin aika hiljaista sillä saralla.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 21:48"]

No saako kysyä että missä te sitä seksiä harrastatte? Joilla lapset nukkuu samassa huoneessa vanhempien kanssa. Meillä pieni vauva ja nukkuu perhepedissä, ei tulis mieleenkään alkaa siinä touhuamaan. Siks varmaan onkin aika hiljaista sillä saralla.

[/quote]

Meillä pieni vauva joka nukkuu samassa huoneessa mutta omassa sängyssään. Seksiä on missä milloinkin: suihkussa, lapsen nukkuessa päikkäreitä tai yöunia, sohvalla jne. Varmaan haastavampaa kun kasvaa ;)

Mä olen äitiyslomalla. Mies tulee kotiin klo 17. Me katsellaan illalla telkkaria, käydään kyläilemässä tai vaan leikitään vauvan kanssa yhdessä. Siinä samalla tulee juteltua päivän kuulumiset. Halailemme ja suukottelemme paljon sekä toisiamme, että vauvaa. Vauva menee nukkumaan klo 21. Sen jälkeen mies on tietsikalla noin klo 22 asti ja minä olen tietsikalla klo 23-00. Harvoin katselemme mitään telkkarista enää illalla. Seksiä ei meillä liiemmin ole arkena (tai oikeastaan muutenkaan). Joskus ihmettelen, miten ollaan tuo yksikään saatu aikaan. Silloin, kun sitä seksiä on, niin se tapahtuu vierashuoneessa (lastenhuoneessa). Vauva nukkuu vielä meidän makuuhuoneessa.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 21:39"]

Tulemme kotiin, jolloin syödään heti joko valmis ruoka tai sitten mies kokkaa jotain. Itse luen päivän lehden ja lapset (2 ja 4) istuvat sylissä, vanhempi kokkaa usein miehen kanssa.

Ruoan jälkeen siivotaan pöytä, lapset katsovat netistä yleensä pikku kakkosen. Miehen kanssa puuhaillaan kotitöitä. Tämän jälkeen ollaan lasten kanssa ulkona tai sisällä, leikitään, puuhaillaan yhdessä, lapsia aletaan nukuttamaan 20.30, mutta yleensä venyy ja venyy johonkin klo 22 saakka, nukuttamisen hoidamme vuoron perään (mies tällä hetkellä nukuttamassa). Illalla mies tekee yleensä töitä, itse surffailen netissä tai katson ohjelmia. Nukkumaan menemme n. 00.00

[/quote]

Lisäyksenä tähän, että olen kateudesta vihreä, kun saatte mieheltänne hierontaa, suukkoja ja haleja, kainaloa ja yhteistä aikaa! Meillä ei sellaisesta voi edes haaveilla, mieheni on tunnevammainen ja täysin kykenemätön osoittamaan minulle tunteitaan. Lapsille osaa jotenkuten hellyyttä osoittaa. Meidän suhteen arkipäivän hellyys on täysin yksipuolista, eli minun puoleltani tulevaa. Tosin koska en saa vastakaikua, vaan minut työnnetään aina pois lähestyessäni miestäni tuossa mielessä, niin omatkin hellyydenosoitukset ovat vähentyneet. Seksiä on n. kerran viikossa...

Noh, meillä on yksi 2v lapsi ja yleensä minä hoidan iltahommat ja nukuttamiset ja mies istuu eri kerroksessa ja katsoo telkkaria / on netissä. Minä sitten palauttelen 21-23 välillä lasta 0-500 kertaa sänkyyn pinna kireenä. Ei tee paljon mieli jutella tms. Seksi on täysi vitsi. Menen nukkumaan heti kun vain lapsi sammuu ja toivon, että joko mies on silloin unessa tai että ei tule herättämään mua ainakaan tulemalla viereen vaan menee eri huoneeseen nukkumaan. 

Aika hirveetä, kun nyt näin lukee tätä tekstiä :( 

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 11:32"]

Meillä toistuu se kuvio, että lapset nukkumaan, telkkarin ääreen (minä toisen, mies toisen) ja sitten minä ensin nukkumaan ja mies joskus yhden-kahden aikaan perässä. Tai sitten mies on tietokoneella ja minä katson telkkaria. Ehkä n. kerran viikossa (yleensä viikonloppuna) katsomme esimerkiksi elokuvaa yhdessä. Seksiä on n. kerran viikossa. Onko tämä normaalia?

[/quote]

Tää voisi olla täysin mun kirjoittamaa!

21 jatkaa...

Voi ap tuo sun pohdintasi kuulostaa niiiin tutulta! Koitin itse ensin jutella rakentavasti (en syytellen vaan kertoen omista tunteistani ja siitä, mitä olen alkanut kaivata ja kysyen, mitä toinen kaipaa vai onko hänestä kaikki hyvin), järjestin lapsille hoitajan ja meille romanttisia ylläri-iltoja, pyysin exää lounastreffeille keskellä työpäiviämme (olin ehtinyt tuon ns. havahtumisen alkaessa juuri palata työelämään itsekin), ilmoittauduimme pitkien keskustelujen jälkeen aviolittoleirille ja tuon "ulkopuolisen ihastuksen" jälkeen mieheni suostui lopulta lähtemään myös parisuhdeterapeuttien juttusille. Kaikki vain tapahtui liian myöhään, en kertakaikkiaan saanut ajatuksiani enää kääntymään. Ja meillä sentään oli ollut seksiäkin monta kertaa viikossa edelleen! Se vain ei ollut sellaista hellän rakastavaa vaan ennemminkin tavallaan jopa rutiini sekin (hyvää, mutta tunnelaimeaa). Ajan kanssa ehkä senkin suunnan olisi tahdolla saanut muutettua, mutta en jotenkin osannut.

Sen kuitenkin sanon, että ruoho on harvoin vihreämpää aidan toisella puolella, ellei sitten parisuhde ole alunperinkin ollut jotenkin laimea ja ihmiset toisilleen "vääränlaisia". Sitäkin tapahtuu, etenkin jos yhteen päädytään kovin nuorina ja sitten aidosti kasvetaankin erilleen. Meidän erosta on nyt jo useampi vuosi, mutta silti välillä tulee edelleen haikea olo siitä, että en pystynyt pysymään paikallani ja säilyttämään lasten arjessa läsnä meitä molempia vanhempia samaan aikaan. Olen silti varma, että heillekin oli parempi, että uskalsin erota ja kuunnella sisintäni, koska meillä vain meni läheisyys niin totaalisen solmuun, että lapsetkin aistivat ahdistuksen, surun ja hellyydenkaipuun minusta läpi. En haluaisi antaa lapsille sellaista parisuhdemallia, josta puuttuu läheisyys, hellyys, kipinä, nauru ja yhdessä asioiden tekeminen välillä kahdestaankin, ei "vain" perheenä.

Omakin exäni on aivan mielettömän ihana isä ja muutenkin upea ihminen, ja meillä arki lasten kanssa sujui riidoitta ja toisiamme kyllä silti muutoin kuin hellyydellä huomioiden. Silti kaipasin rinnalleni miestä, jonka kanssa voisi jakaa arjen lisäksi ajatuksia, haaveita, läheisyyttä, intohimoa, naurua, itkua... Eropäätöstä tehdessäni mietin olevani valmis olemaan ennemmin vaikka loppuelämäni yksin yksin kuin parisuhteessa yksinäinen. Nyt elämä on asettunut vihdoin mukavasti uomiinsa ja löysin rinnalleni miehen, jonka kanssa arkikin on kipinöivää. Silti edelleen ajattelen, että olisi parempi lähtökohtaisesti yrittää kaivaa sitä kipinää vaikka kivenkolosta omien lasten isän kanssa, jos kaikki on muuten hyvin ja sitä kipinää on edes alussa ollut. Älä siis anna periksi, mutta älä myöskään vaadi tai nalkuta vaan kerro vain omista tunteistasi ja tarpeistasi ja haaveistasi hellästi ja toista rakastaen. Teillä on taatusti toivoa, tsemppiä!

Töiden jälkeen hoidetaan omia ja lasten harrastusjuttuja, kokataan yhdessä, touhutaan puutarhassa, käydään illala teatterissa tai leffassa, kestitään ystäviä jne. Eri päivinä eri juttuja. Seksiä kuitenkin melkein joka ilta(kin) (Olemme enemmän aamuihmisiä).

Telkkua katsotaan ehkä kerran kahdessa viikossa tms.

Takana on 10 vuotta avioliittoa ja lapsia suurperheen verran.

On normaalia, jos tuo riittää teille, erittäin moni rakastaa puolisoaan niin paljon, että viihtyy yhdessä tehden jotain.

Ollaan avoliitossa, mutta vastaan silti. Meillä on vauva ja viikonloppuisin miehen 2 vähän isompaa lasta. Tavallinen arki-ilta menee niin, että vauva menee nukkumaan siinä klo 19 mennessä. Minä istun sitten omalla tietokoneellani ja mies omallaan. Joskus katsotaan yhdessä telkkaria. Joskus harvoin harrastetaan seksiä. Harmittaa, ettei tehdä juuri mitään yhdessä.

Helposti se ajautuu tuohon, että on varmaan sinällään normaalia. Sen voi kyllä muuttaakin jos haluaa ja suosittelen, että puhutte asiasta ja pyritte yhdessä muuttamaan sitä jotenkin ennen kuin kahden telkkarin välimatka kasvaa liian pitkäksi.

Aika paljon teillä on seksiä.. mutta muuten kuullostaa tutulta. Kolme lasta, kaksi kouluikäisiä...

Lapsi menee nukkumaan 20-20.30 ja loppuilta vietetään enimmäkseen kainalokkain. Tai toisinaan minä sohvalla ja mies pelailee koneella. Usein katsotaan uutiset yhdessä, tai jotain leffaa. Tehdään yhdessä iltsikkaa, avataan viinipullo, pelataan keittiössä jotain peliä. Saunotaan. Rakastellaan 0-5 kertaa viikossa. =D Mies on niin hyvää seuraa, ihana ja rakas, että mieluiten olen hänen kanssaan kuin yksin eri huoneessa, ja onneksi tunne on edelleen molemminpuolinen. =) Jos teille sopii tuo rytmi, niin mikäs siinä, itselleni ei riittäisi.

Vietimme enemmän aikaa yhdessä kun meillä oli vain yksi lapsi. Kun lapsia on kaksi, on arki raskaampaa. Lapset menevät nukkumaan n. puoli yhdeksältä ja itsekin olen siinä vaiheessa jo aika väsynyt. Samoin mies. Yleensä, jos yritän puhua asiasta, en saa mitään vastakaikua tai siis mies pitää puhumista nalkuttamisena. Joskus pidimme jopa tv:ttömän illan, jolloin oli pakko esimerkiksi juoda iltateetä yhdessä ja jutella. Nyt sekin on jäänyt kun en jaksa aina tehdä aloitetta sen eteen.

Tämä tv:tön ilta oli siis n. kerran viikossa . Seiska siis ap.