Omakotitalon kustannukset?

Sähkölaskun on muikea, eli useampi satanen kuussa talvikuukausina. Vakuutukset (oletan?) menee kuutioiden, ei neliöiden mukaan joten tuohon en pysty sanomaan mitään. Vesimaksu (ja jätevesimaksu) ja jätemaksu samoin kuin kiinteistövero ovat kuntakohtaisia. Mutta vähän googlaamalla pääset alkuun: eli vaikka "Espoon kiinteistövero 2013" antaa varmaan suoraan ko. tiedon ja jatkat samaan tahtiin, niin alkaa hahmottua kustannukset. Nyrkkisääntönä sanoisin, että jos niitä pitää tarkkaan laskeskella ei omakotitaloon kannata muuttaa, ei ole tosiaan mikään bisnes itelle.

Tässä pyöreästi meidän keskimääräiset kuukausikulut: Sähkö 230€/kk, vesi 70 €/kk, kiinteistövero 40 €/kk, kotivakuutus 30 €/kk, jätehuolto 15 €/kk. Uudehko matalaenergiatalo 140 neliötä, 4 henkeä.

Uskoisin, että 80-luvulla rakennetussa s-lämmitteisessä talossa lämmityskulut ovat paljon isommat. Samoin vanhassa talossa alkaa tulla remonttitarpeita myös. Kiinteistövero vaihtelee kunnittain, samoin veden, jätehuollon ja vakuutusten hinnat vaihtelevat aika paljon, joten niitä voi yrittää selvittää etukäteen.

Kiitos vastanneille! Sähkölaskun odotinkin olevan suuri. Onkohan 80luvun taloihin yleisesti tulossa suuria remontteja lähivuosina(5vuoden sisään)? (esim, putket, sähköt katto jne?....

Meillä 70-luvun talo ja kulut ovat suunnilleen tätä luokkaa: kotivakuutus 35€/kk, sähkö 80-180€/kk vuodenajasta riippuen, jätehuolto 28,5€/kk, vesimaksut 18€/kk, jätevedet 12€/kk, kiinteistövero 13,33€/kk, polttopuut 5€/kk itse tehtyinä... viisihenkinen perhe ja suora sähkölämmitys + varaava takka. Remontteja tulossa ainakin kylpyhuone, lattiat, sähköt ja pinnat. Putkiremontti, ikkunaremontti, kattoremontti, ulkoverhoilu jo tehty viime vuosina. Lisäksi tietysti pientä "sitä-sun-tätä" jatkuvasti... bensat ruohonleikkuriin ja moottorisahaan, pihan huoltoa, nuohoukset sun muut... kyllä niitä kuluja on ihan riittämiin. Mutta mihinkään en vaihtaisi asumista unelmatalossani, omassa rauhassa. :-)

Kukaan ei voi sanoa mitä remppoja siihen teidän taloon olisi tulossa. Ei välttämättä mitään, ainakaan pakollista tai sitten kaikenlaista. Jos pattereita ei ole uusittu niin ne menee kohta vaihtoon, vesiputket tuskin vielä. Monissa rintamiestaloissa ei ole vaihdettu, 60-70 -luvun rivareissa pikku hiljaa suunnitellaan putkiremppoja. Onko salaojat kunnossa? Jos ei, mutta vesi ei kerry talon viereen voitte vähän aikaa kerryttää rahaa. Toisaalta siinä menee piha mylläykseen, että sen voi haluta tehdä ennen kuin alkaa tehdä pihasta mieleistään. Meidän perusasuminen 90-luvun omakotitalossa (sähkölämmitys ja takka) on vähän halvempaa kuin puolet pienemmässä uudehkossa rivarissa. Rempat tulevat sitten tähän päälle. Joissain paikoissa isännöintikulut on kuitenkin tosi kovat ja nämä nostavat rivari- ja kerrostaloasumisen hintoja aika koviksi. Meidän rivaritaksa oli varsin kohtuullinen.

Meidän talo on rakennettu 2002, neliöitä 170/200, sähkölämmitys, Turussa, 5 henkeä asumassa.

Keskimäärin asumiskulut on 400€/kk.

Tärkeimpiä vuosikuluja muistinvaraisesti.

Sähkö 2700

Vesi ja jätevesi 450

Jätehuolto 250

Kiinteistövero 450

Kiinteistön vakuutus 200

Sitten vielä muutama satku nuohuoksiin, ruohonleikkurin bensoihin, pikku korjauksiin yms. asioihin.

Sähkölämmitys voi maksaa sitten melkein mitä vaan... Meille on tullut kuukausittain sähkölaskuja 450-550 e/kk (talvikuukaudet). Osattiin varautua, mutta ota sinäkin selvää ennen kauppoja. Meillä ei siis varaavaa takkaa, ja eristyksiä pitäisi uusia.

En ostaisi ikinä enää vanhaa taloa. En ikinä.

Ellen sitten olisi todella ökyrikas ja olisi varaa kunnostaa jokin museoluokan vanha talo aivan totaalisesti. Mutta muussa tapauksessa en, en, en.

Energiasyöppö ja jatkuvaa remppaamista. Eikä se pelkkä rahanmeno, vaan se stressi (tyyliin "apua lämmitys hajosi keskellä talvipakkasia ja mitä jos putketkin nyt jäätyy").

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 16:06"]

 Jos pattereita ei ole uusittu niin ne menee kohta vaihtoon,

[/quote]

Sähköpattereita ei tarvitse vaihtaa koskaan.

Me peruskorjasimme 150-neliöisen 80-luvun talon totaalisesti, vaihdoimme lämmitysmuodoksi maalämmön, uusimme katon ja eristeet sekä sähköt ja viemärit jne. Nyt verottaja katsoo, että perusparannus on niin laaja, että tämä rinnastetaan uudistaloksi ja kiinteistövero on sen mukainen, siis maksaa maltaita. Tosin sähkölasku romahti puoleen, kun ei enää ole kalseita seiniä ja suoraa sähkölämmitystä. Sähkölasku on vuodessa noin 2000 € sisältäen käyttösähkön ja lämmityksen. Se tietysti jakautuu niin, että talvella tulee enemmän maksettavaa kuin kesällä. Muutoin maksetaan samansuuntaisesti kuin kirjoittaja nro 7.

80-luvulla on tehty vielä riskirakenteita esim. kattoihin ja perustuksiin. Niissä voi olla matalaperustus, jolloin lattiataso on lähellä maan pintaa. Puurakenteita voi olla valettu betonin sisään, eikä salaojia välttämättä ole tai jos on, ne eivät vie vesiä mihinkään. Maa talon alla ja ympärillä voi olla liian hienojakoista jolloin se ei estä kosteuden nousua perustuksiin.

Ikkunat saattavat myös olla finaalissa. Niiden käyttöikä on 30-40 vuotta, samoin putkien jos ovat kuparista. Märkätiloissa voi olla kosteusvaurioita, koska 80-luvulla ei tehty kosteuseristyksiä. Tiilitaloissa voi olla villat märkinä seinän sisällä, jos tuuletusrakoa ei ole jätetty. 80-luvun talot voivat olla hirveitä pommeja, joten on oltava tarkkana kun sellaisen ostaa, ja teettää perusteellinen kuntokartoitus jossa myös otetaan näytteitä rakenteista eikä katsota vain pintaa.

http://www.meidantalo.fi/artikkeli/korjaa-oikein-osa-51980-luvun-talot

http://www.sisailmakeskus.fi/kuvat/file/1980-luvun%20pientalojen%20rakenneratkaisut.pdf

80-luvun samankokoisessa talossa asutaan ja sähkölasku keskimäärin ehkä alle 250 e/kk (talvellä enemmän ja kesällä vähemmän). Meillä lotraa teinit myös vedellä joten sen lämmityshän tuossa maksaa. Muut maksut kuten alusa kertovalla. Meillä vaihdettiin jo käyttövesiputket syystä että ne olivat lattiarakenteissa eli voivat vuotaessaan tehdä suurtavahinkoa. Käyttövesiputkien remppa on oktalossa halpaa (meillä oli n. 2000 e). Salaojat ovat toimineet ja sadevesien ohjaus tehtiin (ja patolevyt samalla perustuksiin. Nuo on tärkeitä asioita. kkunat on tiiviit ja huoltomaalauksella selvitty. Vesikattilan ikä kannattaa tarkastaa (meillä meni heti vaihtoon). Aika sama minkä ikäisen talon ostat, tyyppiviat on jokaisessa.Muttatoisaalta ei tuon vanhempaa kannata ellet halua kaikkia rahoja laittaa remppoihin.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 16:44"]

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 16:06"]

 Jos pattereita ei ole uusittu niin ne menee kohta vaihtoon,

[/quote]

Sähköpattereita ei tarvitse vaihtaa koskaan.

Sähköpatteritkaan ei kestä ikuisesti ja iankin meillä niitä on jouduttu vaihtamaan. Kaikki kuluu.

[/quote]

"Sähköpatteritkaan ei kestä ikuisesti ja iankin meillä niitä on jouduttu vaihtamaan. Kaikki kuluu."

Sähköjohdot ei paljon käytössä kulu...

Sähköpattereita on helppo ja halpa vaihtaa yksi kerrallaan sitä mukaa kuin niitä menee. Vanhempien 40 vuotta vanhasta talosta on vahdettu noin puolet sähköpattereistä.

Talo on reilu 100m2, peruskorjausvuosi 1979 ja suoralla sähkölämmityksellä.

Tässä meidän vuoden 2012 toteutuneet menot:

 
vuosi
per kk
kiinteistövero
114,10
9,51
yksityistie
19,00
1,58
jäte
124,74
10,40
sähkö
1474,81
122,90
vesi / jätevesi
135,00
11,25
nuohous
53,00
4,42
polttopuu
240,00
20,00
kotivakuutus
350,00
29,17

Sähkön hinta on laskusuunnassa, jätemaksut nousi jotain 5%. Puhtaasta vedestä emme maksa, meillä on oma porakaivo.

Remontit sitten erikseen....oliskohan 6 vuoden aikana mennyt 45 000€, siinä on sitten työkaluja (moottorisahasta maalarinteippiin) myöten kaikki mitä talolle on ostettu.

Meillä kulut noin 800e/kk. Tämä sisältää lämmityksen, veden, jätemaksun, kiinteistöveron, vakuutukset, hälytysjärjestelmän ja nuohouksen. Jäiköhän jotain listasta? 100 vuotta vanha hirsitalo, joka rempattu täysin 1v. sitten. Suora sähkö/ lämmitettävät uunit. Neliöitä 220m2.

Pistetääs vähän luettavampaan muotoon, esikatselussa taulkko pysyi koossa, mutta ei sitten sen pidemmälle.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 19:40"]

Talo on reilu 100m2, peruskorjausvuosi 1979 ja suoralla sähkölämmityksellä.

Tässä meidän vuoden 2012 toteutuneet menot:

  vuosi per kk

kiinteistövero 114,10 9,51

yksityistie 19,00 1,58

jäte 124,74 10,40

sähkö 1474,81 122,90

vesi / jätevesi 135,00 11,25

nuohous 53,00 4,42

polttopuu 240,00 20,00

kotivakuutus 350,00 29,17

Sähkön hinta on laskusuunnassa, jätemaksut nousi jotain 5%. Puhtaasta vedestä emme maksa, meillä on oma porakaivo.

Remontit sitten erikseen....oliskohan 6 vuoden aikana mennyt 45 000€, siinä on sitten työkaluja (moottorisahasta maalarinteippiin) myöten kaikki mitä talolle on ostettu.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 16:25"]

En ostaisi ikinä enää vanhaa taloa. En ikinä.

Ellen sitten olisi todella ökyrikas ja olisi varaa kunnostaa jokin museoluokan vanha talo aivan totaalisesti. Mutta muussa tapauksessa en, en, en.

Energiasyöppö ja jatkuvaa remppaamista. Eikä se pelkkä rahanmeno, vaan se stressi (tyyliin "apua lämmitys hajosi keskellä talvipakkasia ja mitä jos putketkin nyt jäätyy").

[/quote]

No ei tarvii sun ostaa. Minä ostin -61 vuoden purueristeisen muovittoman talon, ja kustannukset per/kk tässä:

Vakuutus 25 €

Vesi 23 €

Maakaasu 100 €

Sähkö 45 €

Polttopuut 25 €

Kiinteistövero 15 €

Jätemaksu 23

------------------------------

Yht: 256 €/ kk.

Mitään lisäeristeitä ei ole taloon laitettu, ikkunat vaihdettu joskus -80 luvulla entisen omistajan aikaan. Meillä varaava takka, talon huoneet lämpiävät melkein sillä koko talven. Putket ei jäädy, kun menevät maan alla, eivät missään väli- tai rossipohjissa. Painovoimainen ilmanvaihto pitää sisäilman raikkaana ja rakenteet ovat hengittävät.

Taloja kun on moneen lähtöön. Itse en uskaltaisi ostaa uutta muovikelmuun käärittyä taloa.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 20:12"]

[quote author="Vierailija" time="22.05.2013 klo 16:25"]

En ostaisi ikinä enää vanhaa taloa. En ikinä.

Ellen sitten olisi todella ökyrikas ja olisi varaa kunnostaa jokin museoluokan vanha talo aivan totaalisesti. Mutta muussa tapauksessa en, en, en.

Energiasyöppö ja jatkuvaa remppaamista. Eikä se pelkkä rahanmeno, vaan se stressi (tyyliin "apua lämmitys hajosi keskellä talvipakkasia ja mitä jos putketkin nyt jäätyy").

[/quote]

No ei tarvii sun ostaa. Minä ostin -61 vuoden purueristeisen muovittoman talon, ja kustannukset per/kk tässä:

Vakuutus 25 €

Vesi 23 €

Maakaasu 100 €

Sähkö 45 €

Polttopuut 25 €

Kiinteistövero 15 €

Jätemaksu 23

------------------------------

Yht: 256 €/ kk.

Mitään lisäeristeitä ei ole taloon laitettu, ikkunat vaihdettu joskus -80 luvulla entisen omistajan aikaan. Meillä varaava takka, talon huoneet lämpiävät melkein sillä koko talven. Putket ei jäädy, kun menevät maan alla, eivät missään väli- tai rossipohjissa. Painovoimainen ilmanvaihto pitää sisäilman raikkaana ja rakenteet ovat hengittävät.

Taloja kun on moneen lähtöön. Itse en uskaltaisi ostaa uutta muovikelmuun käärittyä taloa.

[/quote]

No sinulla kävi sitten parempi tuuri kuin minulla? Hurraa, hyvä sinä? Vilpittömät onnittelut, ihan oikeasti. Minä en uskaltaisi ottaa enää samaa riskiä.

Me asuttiin yksi vuosi 1900-luvun alussa rakennetussa omakotitalossa. Talvella tuli kiva ylläri, kun sähkölasku oli 450e kahdelta kuukaudelta. Ja lämmitettiin takkaa kahdesti päivässä, kunnon sähkölämmitystä ei talossa siis edes ollut, pari hassua patteria vain. Ilmeisesti vuosi jostain tai sitten virtaa tuli ihan miten sattuu.